Tulevaisuuden tekijöille turvattava parhaat mahdolliset lähtökohdat

Turun Suomalainen Yliopistoseura perusti Turun Yliopiston Kalevalan päivänä vuonna 1920. Yhteensä 22 040 suomalaista osallistui kansalaiskeräykseen uuden yliopiston perustamiseksi. Vuonna 2022 olemme yli satavuotias, korkealaatuinen ja kansainvälinen yliopisto, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta koulutuksella ja tutkimuksella – yhdessä kumppaniemme kanssa.

Perustamisemme muistoksi vietämme jälleen vuosijuhlaamme tänään 28.2., tälläkin kertaa virtuaalisesti. Tervetuloa mukaan.

**

Aloittakaamme vuosijuhla onnittelemalla tänä vuona sata vuotta täyttävää Turun yliopiston ylioppilaskuntaa. Ylioppilaskunta valvoo, edistää ja vahvistaa opiskelijoiden asemaa, jotta opiskelu Turun yliopistossa olisi laadukasta, sujuvaa ja hauskaa – eli parasta mahdollista. Lämmin kiitos ylioppilaskunnalle tästä arvokkaasta työstä, jota teette opiskelijoidemme hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Kiitos tiiviistä, systemaattisesta ja monipuolisesta yhteistyöstä – sen merkitys koulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisessä on – jos mahdollista – tullut entistäkin selvemmäksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Kahden vuoden etäopiskelun seuraukset tulevat kaikissa yliopistoissa olemaan pitkäaikaisia, ja meillä yliopistoilla on työtä tehtävänä niin ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, opiskelija-asuntosäätiöiden, kaupunkien, työelämätoimijoiden ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Laajan yhteistyön merkitys on pandemia-ajan tärkeimpiä oppeja.

**

Opiskelijamme ovat avainasemassa, kun yliopistona haluamme rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä – ja meidän tehtävämme yliopistossa on tarjota heille paras mahdollinen lähtökohta maailman muuttamiseen.

Viime aikojen puheet Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen leikkauksista ovat erittäin huolestuttavia nimenomaan tämän tulevaisuuskuvan kannalta. Leikkaukset tutkimusrahoitukseen ovat väistämättä leikkauksia koulutukseen, ja tämä perustavanlaatuinen kytkös tutkimuksen ja koulutuksen välillä jää liiaksi huomiotta. Koulutuksen taso heikkenee ilman tutkimuspanostuksia.

Sen lisäksi, että leikkaukset vaikuttavat opiskelijoihin eri vaiheissa – myös tohtoriopiskelijoihin – ne kohdentuvat toteutuessaan ensimmäiseksi nuoriin tutkijoihin, joilla ei ole vakiintuneita rahoituskanavia. Tätä kautta 120–150 miljoonan euron vähennyksellä tutkimusrahoitukseen vuositasolla on järkyttävät seuraukset paitsi opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tilanteeseen, myös osaamistasoon, TKI-toimintaan ja sitä kautta suoraan Suomen kilpailukykyyn ja kansakunnan hyvinvointiin.

On varsin ristiriitaista politiikkaa tavoitella TKI-menojen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta mutta samaan aikaan uhata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan peruskiven – TKI:n t-kirjaimen eli tutkimuksen – toimintaedellytyksiä suurilla leikkauksilla. Suomella ei ole varaa rapauttaa tulevaisuuden menestymismahdollisuuksiaan!

**

Esitetyt leikkaukset Suomen Akatemian kautta jaettavaan tutkimusrahoitukseen kohdistuvat noin 90-prosenttisesti yliopistoihin. Käytännössä kyseessä on noin 30 prosentin pudotus esimerkiksi vuoden 2019 tasoon verrattuna. Vuositasolla 30 prosentin pudotus tarkoittaa vähintään 10 miljoonan euron vähennystä Turun yliopiston rahoitukseen.

Suomen Akatemian myöntämällä rahoituksella tuetaan nuorten tutkijoiden palkkaamisen lisäksi erityisesti tutkimuslaitteiden tai -aineistojen hankintaa. Akatemian rahoitus mahdollistaakin erilaiset uudet tutkimukselliset avaukset ja osaamiskeskittymien vahvistamisen, koska yliopistojen perusrahoitus puolestaan painottuu koulutuksen määrän ja laadun turvaamiseen.

Rahoituksen rapautumisella onkin valitettavasti vaikutuksia myös koko alueeseen. Vahva yliopisto vahvistaa myös alueensa hyvinvointia ja sen elinkeinoelämää. Tarvitsemme erilaisia uusia tutkimuksellisia avauksia ja mahdollisuutta vahvistaa osaamiskeskittymiä ollaksemme vahva valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti kilpailukykyinen elinvoiman varmistamiseksi. Tämänkin tavoitteen jaamme yhdessä kaupungin ja alueen kanssa. Haluamme olla houkutteleva vaihtoehto osaajille ja vaikuttava kumppani yrityksille.

Kansainvälinen yhteistyö ja painoarvo ovat tässä erittäin tärkeitä, ja teemme Turun yliopistossa paljon töitä näiden asioiden eteen. Yksi tulevaisuuden kärkiasioista eurooppalaisessa kehityksessä ovat eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymät eli allianssit. Meillä Turun yliopistossa on jo hyvää kokemusta EC2U-allianssista, joka luo uusia yhteistyön ja vapaan liikkuvuuden muotoja seitsemän eurooppalaisen yliopiston ja kaupungin välillä. Olemme siis yliopistona ja kaupunkina edelläkävijöiden joukossa tässä eurooppalaisessa kehityksessä ja siellä haluamme myös pysyä.

**

Kaikille on selvää, että ilman tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia emme voi olla edelläkävijöitä suurten kysymysten, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen tai yhteiskunnan eriarvoistumisen haasteiden ratkomisessa. Turun yliopistolla on monitieteisenä yliopistona erinomaisia valmiuksia hakea ratkaisuja ja edistää niiden soveltamista. Tähän tarvitsemme kumppaneita ja tukea. Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Hyvät ystävät, kaikki saamamme tuki on erittäin tärkeää ja lahjoittaminen on yksi tapa tukea yliopistoa. Tällä hetkellä käynnissä on valtion vastinrahakampanja. Vastinrahakausi jatkuu 30.6.2022 asti, mihin mennessä tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuus kasvaa valtion vastinrahan myötä.

Kun tuet tiedettä, tuet tulevaisuutta. Kun tuet Turun yliopistoa, tuet myös alueen hyvinvointia.

Eläköön tiede, eläköön tutkimus, eläköön koulutus, eläköön Turun yliopisto – nyt ja tulevaisuudessa!

Jukka Kola
Turun yliopiston rehtori

Kirjoitus perustuu rehtori Kolan vuosijuhlapuheeseen. Vuosijuhla toteutettiin virtuaalisena lähetyksenä, katso tallenne.