Category: Yliopistoyhteisö (page 1 of 3)

Mitä kuuluu?

Jaakko Suominen

Kun tapaan tuttuja opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita, kysyn heiltä – kuten muiltakin – mitä kuuluu. Kysymys ei ole pelkästään yleinen kohteliaisuusfraasi. Minua kiinnostavat kuulumiset.

Tapaamani opiskelijat eivät usein ajattele, että kysyn kuulumisia tavan vuoksi ja niin, että vastauksena olisi vain ”kiitos hyvää”. He kuitenkin ajattelevat, että minulla on tietty kysymisen intentio. Lähes poikkeuksetta saan vastaukseksi selostuksen siitä, mitä henkilön pro gradu -työlle tai väitöskirjatyölle kuuluu. Opinnäytetyötä koskeva vastaus tipahtaa huulilta riippumatta siitä, olenko työn ohjaaja tai edustanko edes samaa oppialaa.

Continue reading

Todellinen juhlavuosi

Pentti Huovinen

Vuosi 2018 on lääketieteelliselle tiedekunnalle todellinen juhlavuosi. Tiedekunta perustettiin 75 vuotta sitten, ja jo siksi on syytä viettää juhlavuotta. Mutta ei tässä kaikki. Tyksin eli Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminta käynnistyi 60 vuotta sitten. Hammaslääketieteen laitos vietti sekin vastikään 60-vuotisjuhliaan. Biolääketieteen koulutusohjelma täyttää syksyllä 20 vuotta. Ja kaiken kukkuraksi upouusi Medisiina D-rakennus otetaan käyttöön.

Todellisen juhlavuoden juhlaviikkoa vietetään ensi syksynä, lokakuun 8. päivä alkavalla viikolla. Laita ajankohta jo nyt kalenteriisi!

Continue reading

Elämän keinulaudoilla

Markus Granlund

Pidin lapsena kovasti keinulaudoista, kaikennäköisistä sellaisista. Nyt en enää juuri keinulaudalle fyysisesti eksy, henkisesti kylläkin, joka päivä. Elämä on monessa mielessä kiikkuslautailua, kun yritämme etsiä tasapainoa elämän eri osa-alueiden välillä. Tosin keinulaudan idea ei ole se, että se seisoo paikallaan vaakatasossa, eihän se olisi hauskaa. Hauskaa on se, kun laudan mukana putoaa alas ponnahtaakseen taas ylös niin että vatsan pohjasta kutkuttaa. Taitaa kuitenkin olla niin, ettei sitä röykytystä kovin pitkään jaksanut edes lapsena, saati sitten vanhemmiten arjessa: vuoristoratamainen elämä on harvalle meistä tavoiteltava tila, vaikka kuinka seikkailua ja jännitystä rakastaisi.

Itse asiassa koko elämä on tasapainon hakemista kolmen eri ulottuvuuden välillä, kuten ne itse miellän: perhe, työ ja minä itse. Tätä tasapainoproblematiikkaa voi miettiä niin ajankäytön kuin hyvinvoinnin perspektiivistä: perheyhteisön hyvinvoinnin, työyhteisöhyvinvoinnin ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin näkökulmista. Eikä minun ainakaan tarvitse kauaa miettiä esimerkkejä omasta elämästäni, kun huomaan, että ongelmat missä tahansa näistä asioista tuppaavat vaikuttamaan toisiin elämän osa-alueisiin. Uskallan kuitenkin väittää, että ongelmat työssä ovat lopulta helpommin hanskattavissa kuin muut elämän ongelmat. Näin ainakin pitäisi olla. Jos esimerkiksi oma tai perheenjäsenen terveys pettää, vaikuttaa se valtavasti myös työn tekemiseen. Tosin samalla ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Continue reading

Osaamisen kehittäminen osana arjen aherrusta

Jussi Tapani

Professori Elina Pirjatanniemi käsitteli taannoin kolumnissaan yliopiston arkea professorin näkökulmasta. Kirjoituksen otsikko oli Järkevämpää työnjakoa. Pirjatanniemen keskeinen väite oli seuraava: professorien päivät täyttyvät yhä enenevässä määrin asioista, joilla ei ole mitään tekemistä opetuksen, tutkimuksen tai yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kanssa.

Uskon, että kyseinen kuvaus tavoittaa yliopiston arjesta jotakin sellaista, jonka jokainen yliopistoyhteisön asiantuntija kykenee tunnistamaan oman työnsä näkökulmasta. Haluan uskoa Pirjatanniemen tavoin siihen, että erilaiset ongelmat ja ongelmiksi koetut asiat ovat ratkaistavissa. Tämä edellyttää Pirjatanniemen korostamalla tavalla kuitenkin sitä, että yliopistoyhteisöllä on mahdollisuus keskustella avoimesti siitä, mikä on tulevaisuuden yliopisto ja mitä siellä tehtävä asiantuntijatyö pitää sisällään.

Continue reading

Turun yliopiston tekniikan koulutuksen laajentamisesta elinvoimaa koko alueelle

Turun yliopiston 98. vuosi on tullut täyteen. Se oli jälleen varsin vilkas toiminnan vuosi. Haluan lausua parhaimmat kiitokseni kaikille yliopistomme henkilöstöryhmille ja opiskelijoille. Olette tehneet hienoa työtä ja Turun yliopisto on edelleen vankistanut asemaansa suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen vahvana edustajana niin kotimaassa kuin maailmalla.

Turun yliopisto on parhaansa mukaan pyrkinyt tukemaan alueella virinnyttä positiivista rakennemuutosta. Emme ole kuitenkaan kovasta yrittämisestä huolimatta saaneet valtioneuvostolta lupaa laajentaa tekniikan koulutustamme, mikä olisi erittäin tärkeää koko Suomen ja eritoten Varsinais-Suomen parhaaksi. Kuluneen vuoden jälkeen olemme aikaisempaa vakuuttuneempia oman tekniikan koulutuksen laajentamistarpeesta.

Continue reading

Tutkija kansainvälistyy ja sosiaalistuu osana tiedeyhteisöä

Jaakko Suominen

Olin opiskeluaikanani kiinnostunut kansainvälisestä opiskelijavaihdosta. Kävin infotilaisuuksista ja pohdiskelin, mihin haluaisin lähteä. Todennäköisesti tyypilliseen perusopiskelijan tapaan en ajatellut ainoastaan tulevan vaihtopaikan opintosisältöjä vaan sitä, mihin maahan olisi kiva lähteä. Haikailin Britanniaan kielen, kulttuurin ja populaarikulttuuriin liittyneen opetustarjonnan takia. Lopulta en kuitenkaan lähtenyt mihinkään kandi- tai maisteriopiskeluni aikana. Keksin lähtemättömyydelle joitain syitä tai tekosyitä, joita en enää muista.

Väitöskirjaa tehdessäni aloin kansainvälistyä pikku hiljaa enemmän. Jatko-opintoja aloitellessani pääsin mukaan Lontooseen suuntautuneelle tutkimushankkeen valmistelumatkalle ja sittemmin kansainvälisiin kesäkouluihin ja konferenssimatkoille. Ulkomaanvierailut olivat tärkeitä oman tutkimuksellisen ajattelun kehittymisessä sekä siinä, että niiden ansiosta tutustuin toisiin tutkijoihin ja aloin pohtia, millaiseen kansainväliseen tieteenalayhteisöön oikein itse kuuluin – ja millaiseen yhteisöön en kunnolla solahtanut. Ulkomailla käyntien ohessa tärkeää tietenkin on ollut myös niin kutsuttu kotikansainvälistyminen, vierailijoiden tapaaminen omassa kotiyliopistossa.

Continue reading

Tulevaisuusalgoritmi

Keijo Koskinen

Markku Wilenius

Kun jokin organisaatio onnistuu toiminnassaan erityisen hyvin, ei sitä ympäröivä yhteisö välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota työhön, jolla joukko osaajia on menestyksen pohjustanut. Kiteytetysti menestyminen perustuu kolmeen tekijään: ennakointia hyödyntävään sopivaan ajoitukseen, oikeaan verkostoon – ja hillittömään määrään työtä ja sisua.

Aloimme kolme vuotta sitten yhteistyössä seudun aktiivisten yritysten kanssa hakea työtapaa, jolla voitaisiin pohjustaa ja tukea tulevaisuuden menestyvää yritystoimintaa. Innoittajana työllemme oli aikanaan seudulla toiminut professori Pentti Malaskan ja Turun silloisen elinkeinojohtaja Ilpo Siron yritysakatemia, jonka piiristä kasvoi turkulaisen elinkeinoelämän menestystarinoita. Me haastoimme seudun elinkeinoelämää aktivoitumaan sellaisilla liiketoiminnan aloilla, jotka vastaisivat aikamme suuriin haasteisiin tuottamalla resurssitehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja.

Continue reading

Opiskelijakulttuuria tulee vaalia

Miika Tiainen

Viime viikonloppuna Tampereella käytiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous, jossa ylioppilaskuntien aktiivit kokoontuivat päättämään liikkeen suunnasta taas seuraavan vuoden ajaksi. Liiton linjapaperi uusittiin laajasti viime vuonna, minkä vuoksi liittokokouksessa keskustelua herättivätkin esimerkiksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaan suunnitellut projektit. Alkava vuosi näyttelee tärkeää roolia eduskuntavaaleihin valmistautumisessa, joten opiskelijaliikkeen agendassa korostuu erityisesti opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen julkiseen keskusteluun.

Opiskelijaliikkeen tärkeimpiä kritiikin aiheita on viime aikoina ollut opiskelun tuen järjestelmien jatkuva venkslailu suuntaan jos toiseen, usein heikentävästi. Vaikutusarvioinneille ei jää minkäänlaista aikaa, kun uutta muutosta ollaan jo puskemassa läpi. Esimerkiksi opintotukijärjestelmää on rukattu harva se vuosi, ja nykyopiskelijat ovat aloitusvuotensa mukaisesti kukin vähän erilaisten käytäntöjen piirissä. Kuvaava esimerkki liittyy yleiseen asumistukeen, jonka piiriin opiskelijat siirrettiin 1.8.2017 alkaen opintotuen asumislisän parista. Opiskelijajärjestökentässä muutos nähtiin pääosin hyvänä. Siirtymisen muillekin kuin opiskelijoille suunnatun järjestelmän piiriin ajateltiin vakauttavan opiskelijoiden asumisen tuen tulevaisuutta.

Continue reading

Väärinymmärryksen karikot

Jussi Tapani

Turun yliopiston blogissa on käsitelty tämän syksyn aikana useita kertoja niin työntekijöiden ja opiskelijoiden muodostaman yhteisön hyvinvointia. Teemaa ovat valottaneet ansiokkaasti muun muassa dekaani Markus Granlund, dekaani Marja Vauras, vararehtori Riitta Pyykkö ja rehtori Kalervo Väänänen. Näille kirjoituksille on ollut yhteistä vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnin edellytyksenä. Kuten vararehtori Pyykkö toteaa osuvasti, ongelmat kumpuavat usein vuorovaikutuksen epäonnistumisesta. Jos olisi maltettu alun perin kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, valtaosa tilanteista olisi saattanut ratketa alkuunsa.

Keskustelu näyttäisi olevan erityisesti altis väärinymmärryksille siinä tilanteessa, kun keskustelijat eivät ole käytännössä vuorovaikutuksessa keskenään. Otan esimerkin omalta alaltani, jossa rangaistusten ankaruus on oiva esimerkki väärinkäsitysten mahdollisuudesta. Kansalaisilla on tyypillisesti vankkoja näkemyksiä eri rikoksista tuomittujen rangaistuksen oikeudenmukaisuudesta, ja sosiaalinen media on täynnä hämmästystä, kummastusta ja kiukkua rangaistuskäytännön lievyydestä. Näissä keskusteluissa on tyypillisesti kyse siitä, että yleinen oikeustaju ei tunnu vastaavan rangaistuskäytäntöä. Ongelmana on kuitenkin yleisen oikeustajun käsitteellinen hämäryys ja siihen liittyvät tutkimukselliset vaikeudet.

Continue reading

Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

Erkki Härkönen

Digitalisaatio on muokannut työelämää monilla sektoreilla. Teknologiateollisuuden ohella erityisesti palvelutoimialat ovat digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä kokeneet suuria mullistuksia, kun asiointi vähittäiskaupasta pankki- ja vakuutuspalveluihin hoidetaan verkon kautta. Digitalisaation kumppanina vaikuttaa globalisaatio; merkittävä osa esimerkiksi kotitalouksien vaatehankinnoista tehdään ulkomaisten verkkokauppojen sivuilta kivijalkakauppojen sijaan. Terveydenhuollossa digitalisaation nähdään olevan jopa sote-uudistusta suurempi muutosvoima (ks. esim. Sanna Salanterän haastattelu https://youtu.be/_JF9p9VE5VM).

Koulutussektorilla keskustelu digitalisaatiosta on kohdistunut usein kysymykseen, mitä laitteita, oppimisalustoja ja sovelluksia oppilaitoksissa käytetään perinteisten opetusmenetelmien tukena. Sitten kun tuo keskustelu on käyty ja päätöksiä hankinnoista tehty, alkaa tuskailu siitä, miten nopeasti laitteet, alustat ja sovellukset vanhenevat opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käsiin.

Kiinnostavia keskusteluteemoja löytyy opetuksen ja oppimisen ytimestä; miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat opetussuunnitelmissa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta edistävät tutkinnoilta edellytettyjen laatuvaatimusten toteutumista. Miten korkeakoulut voivat tukea opettajia ja opiskelijoita hankkimaan ja kehittämään digitalisoituvan opetuksen ja opiskelun valmiuksia? Mitä digitalisoituva työelämä edellyttää korkeakouluista valmistuneilta ja miten vastavalmistuneet omalla digiosaamisellaan vaikuttavat työelämän kehitykseen?

Continue reading

Older posts