Kategoria: Yliopistoyhteisö (page 1 of 5)

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Yrittäjyysosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen jakavat tiedeyliopistojen opetushenkilökunnan mielipiteitä

Kirsi Peura profiilikuva

Kirsi Peura

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulujen rehtorineuvostot UNIFI ja ARENE ovat viime vuosien aikana näkyvästi kannustaneet korkeakouluja kehittämään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (ahotointi) sekä opinnollistamisen käytäntöjä. Erityistä huomiota on kiinnitetty korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamisen tunnistamiseen.

OKM on yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa suositellut, että opiskelijoiden aiemmin hankittu ja korkeakouluopintojen ulkopuolella karttuva yrittäjyysosaaminen nähtäisiin resurssina, joka tulisi saada osaksi opiskelijoiden tutkintoa.

Ahotointi ja opinnollistaminen ovat hallinnollisia prosesseja, jotka mahdollistavat tutkintovaatimusten täyttämisen perinteisen luokkahuoneopetuksen ulkopuolella. Niiden keskiössä on tieto ja osaaminen, jonka opiskelija on hankkinut kokemuksen (kokemuksellinen oppiminen) kautta. Ahotoinnissa opiskelijan on mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua riippumatta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelija hankkii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen työssä tapahtuvan harjoittelun kautta.

Continue reading

Hyvinvointi ja yhteistyö ”pimeässä akatemiassa”?

Markus Granlund

Sain hiljattain käsiini professori Peter Flemingin artikkelin ”Dark Academia: Despair in the Neoliberal Business School”. Vaikka sen voisi tulkita “vanhan ja vihaisen” tieteenharjoittajan purkaukseksi, teksti sisältää valitettavan monia realiteetteja, joita voin itsekin allekirjoittaa nojaten omiin kokemuksiini Suomessa ja ulkomailla. Kirjoituksen voi siis tulkita myös hätähuudoksi koko yliopistosektorin toimintamallien osalta. Neoliberaalilla Fleming viittaa ylenpalttiseen kaupallistamiseen, johtamishierarkioihin, yliopiston asiakaskeskeiseen ajatteluun, säälimättömään urakeskeisyyteen ja ylipäätään kilpailullisuuteen sekä lyhytnäköiseen helposti mitattavien tulosten tuijottamiseen. Kirjoituksen ydin liittyy siihen, että tämä ajattelu aiheuttaa epätoivoa ja ahdistusta, koska se etäännyttää meidät arvoista, prosesseista ja identiteeteistä, jotka määrittävät sitä mitä yliopistossa tehdään.

Continue reading

Mitä tarvitsemme?

Pekka Hänninen profiilikuva

Pekka Hänninen

Minulla oli ilo olla mukana isännöimässä Grameen-säätiön Intian toimitusjohtajan vierailua toukokuussa. Grameen-pankkihan sai 2006 Nobelin rauhanpalkinnon mikrorahoitusmallistaan ja säätiön tarkoitus on levittää tuota mallia globaalisti.

Mikrorahoituksen tarkoitus on tehdä mahdottomasta mahdollinen myöntämällä niin sanottuja mikrolainoja pienyrittäjille kehittyvissä talouksissa. Kyse on pienistä – ompelukoneen tai muun tarvikkeen hankinnasta, työtilasta jne. Mikrolainat ovat olleet tehokas tapa vetää perheitä ylös kurjuudesta ja yllättävää kyllä, niitä on myös lyhennetty ja maksettu pois ajallaan.

Veimme vieraamme katsomaan uutta lastensairaalaa ja kerroimme, miten lasten ja äitien terveydenhuoltoon panostamalla Suomi on noussut maailman ykköseksi lähes riippumatta millä mittarilla lasten oloja ja terveyttä tarkastellaan.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Yhdessä uuteen lukuvuoteen

Riitta Pyykkö

Uudet ja vanhat opiskelijat ovat taas saapuneet kampukselle, ja henkilökunta palannut lomiltaan. Turun yliopisto oli suosittu hakukohde, ja ensimmäisen vuoden opiskelija onkin yliopistoyhteisömme tärkein jäsen. Ensimmäisen vuoden aikana kehittyvät tavat, tottumukset ja asenteet, jotka vaikuttavat koko opiskeluajan ja sen jälkeen. Kun opinnot lähtevät hyvin käyntiin, ne sujuvat myös jatkossa.

Turun korkeakoulujen yhtenäinen, kaupungin keskustassa sijaitseva kampus on ainutlaatuinen. Se tarjoaa opiskelijoille runsaasti valinnanvaraa, ja yhteistyö korkeakoulujen kesken vahvistuu kaiken aikaa. Tavoitteemme on tehdä opintojen ottaminen naapurikorkeakoulusta mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta tässä meillä on vielä paljon tehtävää.

Continue reading

Mentorointi – kokemusten vaihtoa, verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä

Maarit Laiho

Kati Kekäläinen

Terminä mentori juontuu antiikin mytologiaan, eikä mentorointia voi missään nimessä siis kutsua uudeksi keksinnöksi. Työelämään se tuntuu kuitenkin sopivan tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin.

Perinteinen osaamisen kehittämismuoto on erityisen ajankohtainen ja toimiva juuri nyt monestakin syystä. Tässä kirjoituksessa kerromme tutkimustiedon ja Turun yliopiston mentorointiohjelmaan osallistuneilta kerättyjen kokemusten pohjalta viisi syytä, miksi mentorointi kannattaa.

Continue reading

Turun yliopisto on alueen suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa

Kalervo Väänänen

Vuoden 2019 kevätlukukausi on saatu nyt lähes päätökseen ja koko henkilöstömme ansaitsee lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Katsottuani yliopiston alkuvuoden toimintaa kuvaavia indikaattoreita, voin todeta, että jokainen voi hyvillä mielin siirtyä viettämään ansaitsemaansa kesälomaa. Toivottavasti pieni tauko opetuksessa antaa myös aikaa keskittyä omiin tutkimuksiin.

Maamme vastasyntyneen hallituksen koulutus- ja tutkimuslinjaukset ovat kiistatta miellyttävää luettavaa. Koulutus ja tutkimus tunnutaan siinä taas nähtävän sekä itseisarvona että välineenä kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen tervetullut on uuden hallitusohjelman linjaus siitä, että myös maan eri osien alueelliset pitkän ajan työvoimatarpeet huomioidaan päätöksissä.

Continue reading

Profiloidutaan sivistysyliopistoksi

Hanna Meretoja

Ilmasto lämpenee, merenpinta nousee, emmekä tiedä, monelleko sukupolvelle maapallo säilyy elinkelpoisena. Tieteellä ja teknologialla on ollut tärkeä rooli siinä, että meille on kehittynyt moderni, länsimainen, kulutuskeskeinen elämäntyyli, joka puolestaan on olennaisesti vauhdittanut ympäristökriisiä.

Nykyisessä maailmantilanteessa tieteiden keskeinen tehtävä on kantaa vastuunsa ja vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja globaaliin eriarvoisuuteen. Haasteet ovat niin monimutkaisia, että niihin on mahdotonta vastata kenenkään tutkijan yksinään. Vain yliopistoinstituutio ja -yhteisö voivat luoda edellytykset siihen tarvittavalle monitieteiselle tutkimukselle.

Kapea-alaisten oman alansa huippuasiantuntijoiden lisäksi nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan laajasti sivistyneitä tutkijoita, joilla on rohkeutta, luovuutta ja kykyä tarkastella maailmaa eri näkökulmista. Nykymaailma tarvitsee sivistysyliopistoa kipeämmin kuin koskaan.

Continue reading

« Older posts