Kaikenkarvainen kampus

Aamun ensimmäinen palaveri on alkamassa Turun yliopiston päärakennuksen Joutsen-kokoushuoneessa. Avaamme ulko-oven ja astumme eteiseen. Samalla kaunis kettu kävelee rauhallisesti ulos päärakennuksesta, vilkaisee veikeästi ovenavaajia ja katoaa pääkirjaston vieressä aukeavaan rinteeseen. ”Kampuskettu” on livahtanut jonkun aikaisen työntekijän perässä sisään ja odotellut siellä rauhassa ulospääsyä.

Pari päivää myöhemmin kollegamme ihailee Aurajoessa kampuksen kohdalla sukeltelevaa harmaahyljettä, joka aina silloin tällöin nostaa päänsä vedenpinnan yläpuolelle ihmetellen ympärillään avautuvan kaupungin vilskettä. Hallit nousevat silloin tällöin Aurajokeen kalastelemaan. Toisaalla muuttohaukka päivystää Tuomikirkon ristin päällä onnellisen tietämättömänä siitä, että biodiversiteettiyksikön tutkijat ihailevat sitä kaukoputkella Naturan kahvihuoneesta.

Kettu, muuttohaukka ja harmaahylje ovat esimerkkejä kampuksellamme elävästä tai siellä vierailevasta luonnon monimuotoisuudesta, josta kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Kampusluontoa ovat yhtä lailla kaikille tutut kalalokit ja mustarastaat kuin hieman harvinaisemmatkin vieraat. Kevät on loistavaa aikaa siirtää yksiköiden ja tutkimusryhmien kokouksia luonnon keskelle – kampuksemme tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Ajatus kulkee kirkkaasti ja aistit poimivat lähiluonnosta toinen toistaan jännittävämpiä havaintoja.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin kampusalue on luonnon monimuotoisuudeltaan poikkeuksellisen rikas. Tuomiokirkon ympärillä levittäytyvällä alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat kodin lukuisille eläin-, kasvi- ja sienilajeille. Kampuksen monimuotoisimpia elinympäristöjä ovat esimerkiksi Yliopistonmäellä vanhan tullimuurin vieressä levittäytyvä keto, alakampuksen joutomaat, vanhat pihapiirit sekä Aurajoen rantametsiköt. Hyvällä tuurilla luonnon monimuotoisuutta voi ihailla myös yliopistorakennusten sisätiloissa; kellarikerroksissa voi törmätä vaikkapa uunitoukkaan, seeprahyppiäiseen tai huonehämähäkkiin – omalla tavallaan jännittäviä yliopistolaisia kaikki!

Kampuksella elää myös lukuisia harvinaisia eliölajeja, joiden näkeminen saa hymyn huulille. Yksi erikoisimmista on pilkkupiiloyökkönen, jota on Suomessa tavattu pääosin vain Turusta, Paraisilta ja Ahvenanmaalta. Toinen jännittävä kampusperhonen on jalavanopsasiipi, joka oli ennen oikea Turun erikoisuus – sitä tultiin ihailemaan kampukselle pitkien matkojen päästä. Tarinan mukaan yksi epäonninen jalavanopsasiipi tipahti aikoinaan kampuksella olutta nauttivan Turun yliopiston perhostutkijan tuoppiin. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun laji oli vielä hyvin harvinainen muualla Suomessa. Nykyisin tämä kaunis sinisiipien heimoon kuuluva nopsasiipilaji on levinnyt myös muualle eteläiseen Suomeen – erityisesti paikoille, joissa kasvaa suurikokoisia jalavia. Kolmas kampuksemme perhoserikoisuus on jalavakeltayökkönen, joka oli sekin aikaisemmin oikea superharvinaisuus.

Loppukevään ja alkukesän iltoina kannattaa suunnata kävelylle Ylioppilaskylän ja Halistenkosken väliselle alueelle. Satakielet ja muut yölaulajat konsertoivat silloin jokea ympäröivässä kasvillisuudessa ja keltaiset rentukkaryppäät loistavat rannoilla. Hyvällä tuurilla saattaa kohdalle osua myös pensassirkkalinnun sirinä tai rannalla tepasteleva liejukana. Elämä kuhisee myös yliopistoja ympäröivillä joutomailla. Ne tarjoavat kodin monimuotoiselle kasvi- ja hyönteislajistolle. Osa joutomaista on sittemmin rakennettu. Esimerkiksi alakampuksen alueella levittäytyi vielä 1990-luvun lopussa laaja joutomaa-alue, joka kuhisi mielenkiintoisia hyönteislajeja. Hiekkaisella alueella oli esimerkiksi yksi Suomen suurimmista mehiläishukkakolonioista. Tämä jännittävä petopistiäislaji on erikoistunut metsästämään ainoastaan kesymehiläisiä.

Jos nyt kiinnostuit kampuksen kaikenkarvaisesta luonnon monimuotoisuudesta, tule mukaan Turun yliopiston strategisen rahoituksen LUMO-projektin ja Biodiversiteettiyksikön tutkijoiden järjestämään BioBlitz-tapahtumaan 21.–22.5.2022! Kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä järjestettävässä tapahtumassa eri eliöryhmien tutkijat ja harrastajat selvittävät Turun yliopiston ja Åbo Akademin kampusalueella eläviä eliölajeja yhden vuorokauden ajan. Koko perheen tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen asiantuntijoiden opastuksella. Myös perheen pienimmille eläin- ja kasvitutkijoille on luvassa työpajoja ja muuta jännittävää puuhaa. Tapahtuman aikana kerättävä tieto hyödyttää jatkossa Turun yliopiston kestävyystyötä, jonka keskiössä on myös kestävä kampusarki. Lue lisää kaikille avoimesta BioBlitz-tapahtumasta!

Suomalaiset yliopistot ovat monipuolisesti mukana rakentamassa tulevaisuuden kestävämpää maailmaa. Turun yliopiston strategiassa kestävyyden rinnalle on nostettu luonnon monimuotoisuus ja luontokadon torjunta, mikä kertoo yliopistomme nopeasti kehittyvästä ja eri tieteenaloja yhdistävästä tutkimuskehityksestä ajankohtaisen aihepiirin ympärillä. Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys-temaattisen kokonaisuuden toiminnassa ovat mukana kaikki tiedekunnat. Luonnon monimuotoisuudeltaan rikas kampus tarjoaa innostavan ympäristön monitieteisen biodiversiteetti- ja kestävyystutkimuksen kehittymiselle!

Ilari E. Sääksjärvi, Juulia Räikkönen & Anssi Teräs

Biodiversiteettitutkimuksen professori, varadekaani Ilari E. Sääksjärvi johtaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköä sekä monitieteisiä SA Profi6 BIODIFORM- ja STN BIODIFUL-konsortioita. Hän toimii myös Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtajana.

Yliopistotutkija, dosentti Juulia Räikkönen on monitieteisen SA Profi6 BIODIFORM-konsortion varajohtaja, STN BIODIFUL-konsortion koordinaattori ja TY:n strategisen rahoituksen LUMO-hankkeen vastuullinen johtaja.

Museomestari, FM Anssi Teräs vastaa Åbo Akademin tieteellisistä eläinkokoelmista, jotka on sijoitettu osaksi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön alla toimivaa luonnontieteellistä museota. Hän tutkii perhosten monimuotoisuutta.