Korkeakoulupedagogiikka paljon vartijana
Syyslukukausi on käynnistynyt kiireisenä kampuksilla ja näyttöruutujen ääressä. Opetus ja opiskelu ovat palaamassa lähi-moodiin ja hybridin moniin muotoihin. Kiirettä ja tekemistä riittää kaikilla. Pyörteisen arjen keskelle Koulutuksen arviointikeskus käynnisti laajan hankkeen ”Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen”. Siihen liittyvät ensimmäisen vaiheen kyselyt kaikille Turun yliopiston opiskelijoille, opettajille ja koulutuksesta vastaaville johtajille päättyivät viime perjantaina (07/10/2022).
Toivottavasti mahdollisimman moni ehti vastata kyselyyn. Jos vastaaminen jostakin syystä unohtui, kannattaa arvioinnin seuraavia vaiheita ja sen pohjalta tehtäviä toimenpiteitä kuitenkin yhä seurata. Kyse ei ole yksittäisestä ja irrallisesta toimesta: arviointi ja sen pohjalta tehtävät kehittämis- ja tukitoimet tulevat ulottumaan valtakunnan tasolta yksittäisiin korkeakouluihin, niiden tiedekuntiin ja laitoksiin ja koulutusohjelmissa työskenteleviin opettajiin ja opiskelijoihin.
Arvioinnin toisessa vaiheessa talvella 2023 kyselyjen kautta saatua tietoa tullaan tarkentamaan eri ryhmien ryhmähaastatteluilla ja opettajien ja opiskelijoiden työpajoilla. Hankkeen päättää ja kokoaa keväällä 2023 pidettävä yhteinen kehittämisseminaari, jossa kiteytetään vahvuuksia, kehittämistarpeita ja kehittämissuosituksia suhteessa arvioinnin teemoihin. Prosessi on siis vasta alussa ja mukaan voi päästä vielä seuraavissa vaiheissa. Jos pyyntö sattuu kohdalle, kannattaa mennä mukaan.
Korkeakoulujen opetus on paljon vartijana: yhteiskunnallinen asiantuntijavaikutus toteutuu suurelta osin opetuksen ja koulutuksen kautta. Myös tutkimuksen vaikuttavuus väyläytyy isosti opetuksen kautta. Sen vuoksi on tärkeää muodostaa kokonaiskuva ja saada tarkempaa tietoa korkeakouluopetuksen pedagogisista käytänteistä, opettajien osaamisesta, korkeakoulupedagogisen koulutustarjonnan tilasta ja näiden uudistamisen tarpeista ja mahdollisuuksista.
Turun yliopiston toiminnan vaikuttavuus riippuu paljon siitä, millaista opetus- ja oppimisosaamista meillä on: miten yhtenäisen ja eheän kokonaisuuden opetussuunnitelmat ja opetuksen toteutus muodostavat, kuinka osallistavaa ja yhteisöllistä opetuksemme on? Osaammeko tarjota opiskelijoille sopivan haasteellisia ja autenttisia oppimistehtäviä ja riittävän pitkäkestoisia työprosesseja, jotka edellyttävät monitieteistä ja -alaista yhteistyötä vaihtelevissa oppimisympäristöissä, joita seurataan ja kehitetään monipuolisella palaute- ja arviointitiedolla?
Laadukas korkeakoulupedagogiikka edellyttää myös hyvinvointiosaamista: sellaisten pedagogisten keinojen käyttämistä, jotka tukevat opetuksen tavoitteisuutta, merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä sekä vahvuuksien tunnistamista. Opiskelijoita ja opettajia kuormittavat usein suuri työmäärä ja vähäinen tuki. Yhteisöön kuuluminen, toimivat sosiaaliset suhteet, arvostuksen ja luottamuksen kokeminen ja avun tarjoaminen ja antaminen vahvistavat kaikkien hyvinvointia.
Systeeminen arviointi selvittää myös korkeakoulujen kehittämis- ja johtamisosaamista. Pedagogisen kehittämisen kannalta keskeistä on strategia eli yhtenäiset keinot, joiden avulla tavoitteita pyritään saavuttamaan. Rakenteiden tulee olla linjassa tavoitteiden kanssa ja opettajat ja opiskelijat on saatava sitoutumaan kehittämistyöhön. Pedagogisessa johtamisessa keskeistä on opiskelijalähtöinen ote opetus- ja ohjauskulttuurissa ja koulutusta koskevissa ratkaisuissa.
Meneillään oleva arviointi korostaa osallistavuutta ja arviointiin osallistuvien välistä luottamusta. Sen avulla Turun yliopiston tiedekunnat ja laitokset voivat saada kohdistettua tietoa toimintojensa kehittämiseksi. Paljon vartija voi tulla entistä vahvemmaksi.
Kirjoittaja on kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani ja opettajankoulutuksen professori