”Antaisitko sinä tämän lääkärin hoitaa omaa lastasi?” – Erikoistuvien lääkärien osaamista arvioidaan jatkossa aiempaa tarkemmin
Turun yliopistossa on koulutettu lääkäreitä jo lähes 80 vuoden ajan. Tuona aikana lääketiede on kehittynyt huimasti ja myös lääkäreiltä vaadittava osaaminen on muuttunut. Kaukana ovat ne ajat, jolloin Pihtiputaan mummo puki aamulla päällensä parhaat pyhävaatteensa ja lähti hevoskyydillä tapaamaan kunnallislääkäriä. Kunnallislääkäri oli yhteisön arvostettu jäsen, jonka sanaan uskottiin vahvasti. Hoitosuosituksia ei kyseenalaistettu, vaikka ne usein perustuivatkin enemmän perimätietoon ja uskomuksiin kuin tieteellisesti todistettuun tietoon.
Nykyään lähes jokainen potilas on etsinyt tietoa oireistaan internetistä ennen vastaanottoa. Uusi tutkimustieto on välittömästi kaikkien saatavilla ja verkossa on myös tarjolla paljon virheellistä tietoa. Miten voimme tämän kaiken informaatiotulvan keskellä varmistaa, että lääkärit oppivat juuri heidän työlleen keskeiset asiat ja toimenpiteet? Jos viet lapsesi lääkäriin, voitko luottaa siihen, että hän on pätevä alallaan? Saitko positiivisen kokemuksen lääkärikäynnistä lääketieteellisen osaamisen korkean tason vuoksi, vai vaikuttivatko kokemukseesi myös lääkärin hyvät vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky? Miten erikoistuvien lääkärien osaamista seurataan ja arvioidaan? Tiedätkö, miten erikoislääkärikoulutus on uudistumassa?
Lääkärikoulutuksen lopputuote on erikoislääkäri
Lääketieteen lisensiaatin koulutus kestää 6 vuotta. Tämän jälkeen lähes kaikki lääkärit jatkavat kouluttautumista opiskelemalla erikoislääkäriksi jossain työuransa vaiheessa. Yliopisto on vastuussa koulutuksen laadusta, järjestämisestä ja seurannasta, valitsee uudet opiskelijat, vahvistaa opetussuunnitelmat ja myöntää todistukset. Erikoislääkäriksi opiskelu tapahtuu kuitenkin pääosin työn ohella toimimalla lääkärin tehtävässä terveyskeskuksessa ja sairaalassa.
Aikaperustaisesta osaamisperustaiseen erikoislääkärikoulutukseen
Aiemmin erikoislääkärikoulutus perustui koulutusajan mittaamiseen ja 5-6 vuoden työskentelyn jälkeen valmistui erikoislääkäriksi. Monessa klinikassa negatiivisen palautteen vähäinen määrä taisi todistaa erikoislääkäriltä vaadittavan pätevyyden saavuttamisen. Vuonna 2020 astui voimaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta säätelevä asetusmuutos 55/2020, joka antoi yliopistoille vapauden muuttaa erikoislääkärikoulutus aikaperustaisesta osaamisperustaiseksi. Kuten aiemminkin, koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaavia, palvelujärjestelmän ja potilaiden tarpeisiin vastaavia erikoislääkäreitä. Jatkossa erikoislääkäriksi valmistuvan tulee kuitenkin osoittaa, että hänellä on riittävät tiedot ja taidot erikoislääkärinä toimimiseen. Näitä on tarkoitus mitata säännöllisesti koulutuksen aikana strukturoitujen ja ennalta sovittujen arviointimenetelmien avulla. Enää ei siis riitä, että työskentelee tietyn ajan terveydenhuollon palveluksessa.
Valtakunnalliset tavoitteet tuovat yhteneväisyyttä koulutukseen
Erikoislääkärikoulutuksen uudistaminen on vaatinut jo useamman vuoden työn 50 erikoisalan vastuuhenkilöiltä. Jotta voidaan arvioida osaamista, pitää ensin määritellä, mitä kunkin erikoisalan lääkärin tulee osata valmistuessaan. Näitä osaamistavoitteita on pohdittu viiden lääketieteellisen yliopiston voimin. Lopputuloksena on valtakunnallisesti yhteneväiset osaamistavoitteet, jotka on kuvattu vuonna 2020 valmistuneessa erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaassa.
Pyrkimys osaamisen järjestelmälliseen arviointiin
Erikoislääkäriksi kasvaminen tapahtuu monen vuoden aikana, eikä juuri lisensiaatiksi valmistuneelta lääkäriltä voida olettaa samoja taitoja kuin lähes valmiilta erikoislääkäriltä. Jatkossa erikoistuvan lääkärin osaamista arvioidaan säännöllisin väliajoin erikoislääkärikoulutuksen aikana. Koska suurin osa koulutuksesta tapahtuu käytännön työssä, on luontevaa, että myös osaamista mitataan tarkkailemalla erikoistuvaa lääkäriä potilastilanteissa.
Arvioinnin avuksi on kehitetty strukturoituja arviointimenetelmiä. Kaikki erikoisalat ovat määrittäneet muutaman alallaan keskeisen työtehtävän tai toiminnon eli EPA:n (entrustable professional activity), jonka jokaisen erikoislääkäriksi valmistuvan tulisi osata. Näitä voivat olla esimerkiksi vastasyntyneen elvytys, sydämen ultraäänitutkimus tai syöpälääkehoidon suunnittelu ja toteutus.
Erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistuva lääkäri suorittaa saman EPA:n useampaan otteeseen. EPAn arviointi perustuu kasvavaan luottamuksen tasoon viisiportaisella asteikolla: taso 1 vastaa aloittelevan erikoistuvan lääkärin tasoa ja tasolla 5 henkilö pystyy jo opettamaan asian muille. Erikoislääkäriltä vaadittavalla tasolla 4 lääkäri osaa toimia itsenäisesti erikoisalallaan ja kouluttaja voi luottaa hänen ammattitaitoonsa erikoisalan vaativissakin tehtävissä (eli antaa vaikka oman lapsensa hoidettavaksi).
Tavoitteena on, että arvioinnista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös erikoistuvan lääkärin yksilöllistä koulutusta suunnitellessa. Esimerkiksi sijoitus eri työpisteisiin voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon erikoistuva lääkäri tarvitsee vielä oppia kyseisestä alueesta.
ELSA auttaa erikoistuvaa ja kouluttajaa
Osaamisen arvioinnin työkaluksi ja erikoislääkärikoulutuksen seurannan tueksi on kehitetty sähköinen järjestelmä ELSA. Sinne erikoistuva kerää tiedot työkokemuksesta, koulutuksista sekä suoritetuista arvioinneista koko erikoistumisensa ajalta. Erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöllä sekä lähikouluttajilla on pääsy ELSAan, joten erikoistumisen etenemistä voidaan seurata reaaliaikaisesti myös kouluttajien toimesta. Mobiilikäytettävyys mahdollistaa palautteen antamisen potilastyön lomassa.
ELSA on otettu käyttöön Turun yliopistossa tämän syksyn aikana ja tällä hetkellä sitä käyttävät kaikki lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalat. Alustavan kokemuksen mukaan ELSA-järjestelmä on helppokäyttöinen ja toimiva. Erikoistuvat lääkärit kokevat hyväksi sen, että kaikki tiedot löytyvät jatkossa samasta paikasta ja suoritetusta koulutuksesta saa hyvän kuvan selkeän grafiikan ansiosta.
Koulutusuudistus vaikuttaa merkittävästi koko terveydenhuoltoon
Osaamisperustaiseen erikoislääkärikoulutukseen siirtyminen on yksi suurimmista erikoislääkärikoulutuksen uudistuksista viimeisen 80 vuoden aikana. Uudistus on otettu myönteisesti vastaan. Turun yliopiston rekisterissä on tällä hetkellä yli 1000 erikoistuvaa lääkäriä ja heitä kouluttavia erikoislääkäreitä on jopa enemmän. Toivottavaa on, että jatkuva osaamisen arviointi lisää palautteen antamista ja saamista kaikkialla terveydenhuollossa ja koulutusuudistuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Uskomme siihen, että myös tulevaisuudessa lääkärikoulutuksen lopputuote on potilasturvallisesti toimiva, nykyajan tarpeisiin vastaava erikoislääkäri, joka on saanut koulutuksensa aikana kehittää lääketieteellisen osaamisensa lisäksi myös vuorovaikutus-, johtamis- ja tiimityötaitojaan rakentavan palautteen avulla.
Kirjoittaja on dosentti, lastentautien erikoislääkäri, kliininen opettaja ja Turun yliopiston erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori, jolla on kokemusta sekä erikoistuvana lääkärinä että kouluttajana toimimisesta ja joka odottaa mielenkiinnolla uudistuksen vaikutuksia käytännön työhön.
Kirjoittaja on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen koulutuspäällikkö, joka pyrkii omalla työllään mahdollistamaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistumista ja on innolla matkassa mukana.
(Kuvituskuva simulaatiotilanteesta: Vesa-Matti Väärä)