Muutoksissa sopeutuva ja oppiva Varsinais-Suomi
Koronapandemian myötä resilienssin käsite on lyönyt laajasti läpi, ja siitä on alettu puhua yksilöiden ominaisuuden lisäksi organisaatioiden yhteydessä. Koronapandemia onkin esimerkki ulkoisesta ja arvaamattomasta mutta nopeasta ja laajasta toimintaympäristöjen muuttumisesta, joka on pakottanut myös organisaatiot muuttamaan toimintatapojaan.
Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä organisaation muutosjoustavuutta eli kykyä ennakoida ulkoisia muutoksia, kykyä selviytyä niistä uusia ratkaisuja tekemällä sekä kykyä oppia muutoksista, myös epäonnistumisista. Muutosjoustavuuden komponentteja ovat tulevaisuustietoisuus ja ennakointitaidot sekä muutosjoustavuuden kehittäminen ekosysteemeissä, verkostoissa, johtamisessa, työyhteisössä ja yksilötasolla. Muutoskyvykkyyden kehittämisellä vahvistetaan liiketoimintaa, sujuvia ja notkealiikkeisiä työprosesseja sekä henkilöstön hyvinvointia.
Turun yliopiston Brahea-keskus tukee organisaatioita, jotta Varsinais-Suomessa sopeudutaan ja opitaan muutoksissa ja muutoksista. Tässä kirjoituksessa esittelemme hankkeita, joiden läpileikkaavana yhteisenä teemana on muutosjoustavuus, ja niiden tuloksia.
Varsinais-Suomen kunnissa koronapandemia pakotti digiloikkaan, mutta valmiita ei olla
Koronapandemian pakottama digiloikka on Varsinais-Suomen kunnissa kaikkiaan sujunut hyvin. Useimmissa kunnissa tekniset valmiudet olivat jo olemassa ennen pandemiaa. Kunnissa löytyy lisäksi digirohkeutta ja -myönteisyyttä, ja kunnat ovat tehneet erilaisia digipalvelukokeiluja. Kuntien digitalisaatioon liittyvä tekeminen ja osaaminen voisikin koko maakunnassa näkyä vahvemmin ulospäin.
Tämä kävi ilmi, kun Digikunta-hankkeessa (AKKE) haastateltiin Varsinais-Suomen 19 kunnan edustajia 2021–2022. Kunnittaiset ryhmähaastattelut auttoivat kuntia tarkastelemaan nykytilannettaan, digitalisaatiotavoitteitaan, kunnan roolia alueen digikehityksessä laajemmin sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa digitalisaatioon liittyen.
Koronapandemian myötä kuntien palvelutuotanto ja toimintakulttuuri muuttuivat perustavanlaatuisesti ja nopeasti, käytännössä viikoissa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Haastatteluissa tunnistettiin keskeisiä haasteita, joihin keskittymällä kuntien olisi mahdollista edistää digitalisaatiokehitystään. Näitä olivat resurssi-, osaamis- ja järjestelmähaasteet sekä vision puute eli digitalisaation strategiseen kehittämiseen liittyvät erilaiset haasteet.
Haastattelujen perusteella organisaatiokulttuurilla ja kuntajohdon asenteella sekä toiminnalla voi olla suuri vaikutus digimyönteisyyden kehittymiselle ja sille, että henkilökunta saadaan vahvasti mukaan kehittämään ja viemään eri osastoilla ja sektoreilla digitalisaatiota eteenpäin. Kuntien väliselle vuorovaikutukselle ja oppimiselle on myös tarvetta ja tilaa maakunnassa.
Varsinais-Suomen kärkialojen yritysten resilienssi kesti pandemian paineet
Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta -hankkeessa (AKKE, Fintraffic) tarkasteltiin Varsinais-Suomen yritysten resilienssiä toimitusketjuhäiriöiden varalta. Erityistarkastelussa olivat korona-ajan kokemukset ja varautuminen erityisesti Saaristomeren väylästöön liittyvien kuljetushäiriöiden varalta. Tarkastelu kohdennettiin Varsinais-Suomen kolmen kärkialan ytimiin: elintarviketeollisuuteen, lääke- ja bioalaan ja meriteollisuuteen. Hankkeessa haastateltiin 20 em. alojen keskeistä yritystä. Lisäksi arvioitiin Saaristomeren väylästöä kriittisenä infrastruktuurina.
Koronan vaikutuksia kohdeyritykset eivät pystyneet suurelta osin ennakoimaan, mutta pääosin selvisivät ilman kysynnän laskua ja lomautuksia. Suuremmilla yrityksillä, jotka ovat osa suurempaa kansainvälistä konsernia, oli parempi tilannekuva pandemian vaikutuksista. Tarkemman tilannekuvan välittäminen toimitusketjuihin vaikuttavissa häiriötilanteissä myös pienemmille yrityksille parantaisi koko järjestelmän resilienssiä.
Merikuljetusten pysähtyminen vaikuttaisi eri yrityksiin eri aikajänteillä. Yritysten pääosa ilmoitti pystyvänsä toimimaan noin kahdesta viikosta kahteen kuukauteen ilman merikuljetuksia. Elintarviketeollisuus pysähtyisi kahden viikon kuluessa ilman tulologistiikkaa. Lääke- ja bioala toimisi hieman pidempään ja meriteollisuus pisimpään, 1–2 kuukautta. Yrityksillä oli heikko näkyvyys toimitusketjuun ensimmäisen portaan toimittajien ja asiakkaiden taakse. Tämän parantaminen on selkeä kehityskohde. Ylipäätään verkostotalouden tuoma keskinäisriippuvuus vaikuttaa toimitushäiriöiden leviämiseen nopeasti suureen osaan taloutta. Tähän kaivataan lisää ymmärrystä ja työkaluja.
Yrityksiä autetaan tunnistamaan muutosjoustavuutensa tila ja tarjoamalla valmennusta
Koronapandemian myötä yritysten muutosjoustavuuden kehittämiselle tuli erityisen suuri tarve, johon vastataan ESR:n rahoittamalla kehittämishankkeella Muutoskyvykäs yritys. Vaasan yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Brahea-keskus sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien ovat rakentaneet kehityshankkeessa Muutosjoustavuuspolun, jossa yrittäjät ja yritykset Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta voivat tunnistaa muutosjoustavuutensa tilan itsearviointityökalun avulla sekä vahvistaa osaamistaan monipuolisen valmennustarjonnan avulla.
Itsearviointityökalun eli Muutosjoustavuustutkan väittämät perustuvat tutkimukseen organisaatioiden, johtajuuden, työyhteisön ja oman resilienssin kehittämisestä kompleksisessa VUCA-maailmassa, joka tarkoittaa epävakaata (Volatile), epävarmaa (Uncertain), monimutkaista (Complex) ja monitulkintaista (Ambiguous) toimintaympäristöä. Muutosjoustavuustutka on kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen mittaristo kattaen yrityksen kaikki osa-alueet yksilön muutosjoustavuudesta aina ekosysteemeissä toimimiseen. Muutosjoustavuuden inventaarin pohjalta yrittäjä tai yritys valitsee laajasta valmennustarjonnasta muutoskyvykkyyttä vahvistavia valmennuksia, joiden jälkeen yritys voi tehdä uuden mittauksen muutosjoustavuutensa tilasta.
Kehityshankkeen tulokset kootaan kesällä 2023 ilmestyvään oppaaseen, joka sisältää teoriatietoa muutosjoustavuudesta eri tasoilla, käytännönläheisiä arviointimittareita ja tiekarttoja yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Opas skaalautuu laajasti erilaisten organisaatioiden toiminnan kehittämiseen.
Jälkisanat
Turun yliopiston Brahea-keskuksen vahvuutena on jo yli kolme vuosikymmentä ollut tiiviit yhteydet sidosryhmiin sekä yliopiston yhteiskunnallisten tehtävien toteuttaminen. Monitieteistä tutkimusta, koulutusta sekä kehittämistoimenpiteitä yhdistämällä voidaan vaikuttaa eri tasoilla: muutosjoustavuutta tarvitsevat niin yksilöt, työyhteisöt kuin yhteiskunta laajemminkin. Brahea-keskuksen muutosjoustavuutta edistävää työtä esitellään marraskuussa teemakuukausi-sivulla.
Kirjoittaja on projektipäällikkö ja aluekehittämiseen erikoistunut asiantuntija Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.
Kirjoittaja on koulutuspäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ja erikoistunut jatkuvaan oppimiseen sekä työelämän kehittämishankkeisiin ja niiden johtamiseen.
Kirjoittaja on Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) erikoistutkija.
Kirjoittaja on projektipäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ja erikoistunut jatkuvan oppimisen, monimuotoisten oppimisprosessien ja organisaatioiden kehittämisen ja työhyvinvoinnin teemoihin.