Turun yliopiston koulutuksen kehittämisen ja opetussuunnitelmatyön ‘teet’ ja sympatiaa

Tähän blogiin ilmaantui T-teema, sillä esimerkiksi sidosryhmätilaisuudessamme Yliopiston strategiset kumppanit ja yliopistolaiset kokoontuivat keskustelemaan osaaja- ja osaamistarpeista ja niihin vastaamisesta keskusteltiin paljon osaamisen T-mallista (josta lisää esimerkiksi täältä: Mitä tarvitaan kasvun ja uudistumisen sytyttämiseksi? (hankensse.fi)). Onkin hyvä pohtia koulutuksemme rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja yhteyttä osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymiseen ja keskustella siitä, mitkä ‘teet’ koulutustemme kehittämistä ja opetussuunnitelmatyötäkin parhaiten jatkossa ohjaisivat.

Tässä kirjoituksessa T-lyhenne voi olla Teesikin. Valitse sinä.

T1: Tiede kaiken perustana

Aidosti kansainvälisesti korkeatasoisena, monitieteisenä yliopistona voimme todella sanoa olevamme suomalaisen sivistyksen soihdunkantajia edelleen vuonna 2023, katsoen rohkeasti vuoteen 2030 ja sen yli. Valaiskoon vakaa, mutta uudistava sivistyksen soihtumme jatkossa entistä vahvemmin myös Eurooppaa ja muutakin maailmaa!

T2: Turun yliopiston opetussuunnitelmatyön lähtökohdat

Turun yliopiston ydintehtävistä oman työkenttäni näkökulmasta läheisin on sen varmistaminen, että kaikilla tiedekunnilla on mahdollista tarjota tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan sen taustarungoksi organisoitu ja pohdittu opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman avulla opiskelijalle kerrotaan, mikä on arvioitu kunkin tutkinto-ohjelman keskeisimmäksi ainekseksi. Taustalla vaikuttavat tieteenalatraditiot, ammatillisiin valmiuksiin liittyvät opintojaksot, uudet teemat ja ennakointi, ja niin edelleen.

Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: Miltä opetussuunnitelma näyttää opiskelijan mielestä? Onko se riittävän selkeä, tarjoaako järkevässä määrin vaihtoehtoisia suoritustapoja, sivuaineita ja monitieteisiä opintoja? Pääsevätkö opiskelijat aidosti mukaan opetussuunnitelmatyöhön, mukaan lukien kansainväliset opiskelijamme, väitöskirjatutkijamme ja jatkuvan oppimisen opiskelijamme?

Opettajien onkin myös tärkeä tietää, mitä kollegat opettavat ja miten oma opintojakso sijoittuu tutkinnon kokonaisuuteen. Opetanko minä monitieteisiä osuuksia (T:n vaakapalkki), vai sijoittuuko opetukseni sinne tieteenalan ja asiantuntijuuden tiukan substanssiytimen ääreen? Miten kerron tämän opiskelijalle?

Myös opetuksen toteutustavoista tulee käydä avointa kollegiaalista keskustelua sen välttämiseksi, että opiskelija kohtaisi monotonisia, opintojakso toisensa jälkeen lähes samalla tavalla toteutettuja kokonaisuuksia. Opetussuunnitelman ja opetusohjelman laadinnassa, sekä koulutuksen kehittämisen laajemmassa kehittämispuheessa tarvitaan keskeisesti kaikkien panosta.

T3: Triadit opetussuunnitelmissa

Erityisesti nyt opetussuunnitelmakauden pidentyessä kolmivuotiseksi on syytä pitää selkeästi erillään opetussuunnitelma ja opetusohjelma. Kolme vuotta voimassa oleva opetussuunnitelmaosio sisältää tutkintokoulutuksen ydintiedot: tutkinnon rakenteen, koulutuksen- ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opetuksen sisällön, opetusmenetelmien ja oppimisen arviointitavan kuvauksen. Opetuksen toteutusosio – opetusohjelma – on voimassa lukukauden tai lukuvuoden. Se sisältää tarkat tiedot opetuksen toteutuksesta ja aikatauluista. Opetusohjelmaosiota säätämällä saadaan opetussuunnitelma kokonaisuudessaan pysymään vaatimusten tasalla kolmivuotisen opetussuunnitelmaperiodin ajan.

Ennalta ei voida tietää, millainen henkilöstö opetusta toteuttaa kolmen vuoden kuluttua. Siksi on tärkeää kirjoittaa opetussuunnitelma niin, että se on mahdollista toteuttaa useanlaisilla henkilöstökokoonpanoilla. Henkilöön sidoksissa olevan opetussuunnitelmatyön aika on viimeistään nyt ohi. Toivottavasti näin avautuu mahdollisuuksia toteuttaa opetusta myös yhdessä lähitieteenalojen tutkija-opettajien kanssa, valtakunnallisesta yhteistyöstä puhumattakaan.

T4: Teemat opetussuunnitelmissa

Opetussuunnitelmatyön kaikille yhteiset teemat yliopistossamme on määritetty tarkkaan harkiten. Ne ovat sellaiset, jotka kaikkien on hyvä tunnistaa ja opetussuunnitelmiin sijoittaa, joista tiedekunnissa on tärkeää keskustella, ja jotka vievät koulutustamme kokonaisuutena eteenpäin. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi: Monitieteisyys, ohjauksen kehittäminen, jatkuva oppiminen, kestävä kehitys ja tekoäly. Koulutuksia -linkistä pääsee tutustumaan koko syksyn ajan pyöriviin, opetussuunnitelmatyötä tukeviin webinaareihin, joissa on asiantuntijapuheenvuoroja, sekä keskustelua. Webinaarit tallennetaan, jotta niitä voi hyödyntää myös jälkeenpäin esimerkiksi tiedekuntien omissa opetussuunnitelmaseminaareissa.

T5: Loppuun ’teen’ oheen kunnollinen annos sympatiaa.

Jotta voimme kaiken edeltävän ottaa haltuun, opetussuunnitelmaksi hahmotella ja opetustoimintana toteuttaa, meidän tulee panostaa hyvinvointiimme. Hyvinvointia tuetaan meillä monin erinomaisin tavoin. Esimerkiksi koko yliopiston yhteisön hyvinvointiviikko on täynnä innostavaa ohjelmaa, josta lisää intrassa: Yliopiston hyvinvointiviikkoa vietetään 9.–13.10. – tervetuloa mukaan! Yliopiston työntekijä, muistathan vastata myös hyvinvointikyselyyn 15.10. mennessä! Turun yliopiston työhyvinvointikysely 2023 ja Workplace well-being survey 2023

Piia Björn

Kirjoitus perustuu osin koulutusvararehtorin opetussuunnitelmakirjeeseen, joka on lähetetty tiedekuntiin kesällä 2023. Kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori.