Tavoitteellinen ohjaus tukee erikoistuvan työssäoppimista

Vuodesta 2020 alkaen yliopistot ovat siirtyneet toteuttamaan osaamisperustaista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta. Vaikka yliopisto on erikoislääkärikoulutuksesta vastuussa, käytännön koulutus toteutuu vuosien työssäoppimisena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä. Erikoisalakohtaiset osaamistavoitteet ovat koulutuksen lähtökohta ja kuvaavat erikoislääkäriltä valtakunnallisesti vaaditun osaamisen tasoa. Työssäoppimiseen liitetyllä tavoitteellisella ohjauksella ja osaamisen järjestelmällisellä arvioinnilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Kouluttaja – roolimalli ja osaamisen sparraaja 

Lääkärin työssä tarvittavaa osaamista kuvataan kanadalaisella CanMEDS-viitekehyksellä (Kuva 1). Erikoistumiskoulutuksen osaamisen arvioinnin yksikkö on EPA (entrustable professional activity eli alan keskeinen työtehtävä/osaamiskokonaisuus), esimerkkinä lastentautien erikoisalan EPA ”Pitkäaikaissairaan lapsen poliklinikkakäynti”. Erikoistuva suorittaa EPAn ohjatusti tai kouluttajan havainnoimana useamman kerran koulutuksensa aikana, jolloin osaamisen kehittyminen tapahtuu dokumentoidusti ja palautteen avulla.

Kaikilla erikoisaloilla ohjaus on varsin monipuolista, koska koulutuksen tarkoituksena on oppia laajasti erikoisalan sisältöä, jolloin erikoistuva työskentelee useissa eri koulutuspaikoissa. Ohjauskeskustelujen tulisi aina lähteä liikkeelle erikoistuvan tekemästä itsearvioinnista. Kouluttaja rohkaisee erikoistuvaa käsittelemään havaintojen tai palautteen herättämiä tunteita ja reaktioita sekä auttaa häntä uusien tavoitteiden saavuttamisessa. Kouluttajan olisi hyvä omata valmentavan ohjausotteen perusperiaatteet ja ymmärtää tärkein roolinsa erikoistuvan “ajatteluttajana”. Lääkärin työhön ja osaamiseen kohdistuvat pohdinnat itsereflektion keinoin edistävät potilaiden saamaa hoitoa ja potilasturvallisuutta.

Kuva 1. CanMEDS-viitekehyksen kuusi osittain päällekkäistä osaamisaluetta kukan terälehtinä (vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, johtamistaidot, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, oma osaaminen ja tiedonhallinta sekä ammatillisuus) yhdistyen keskiön lääketieteelliseen osaamiseen. (Niemi-Murola, 2017)

ELSA – ohjauksen ja arvioinnin työväline 

Erikoistuvan ja hänen kouluttajansa välinen ohjaussuhde on verrannollinen lääkäri-potilassuhteeseen. Pitkäkestoisessa ja luottamuksellisessa ohjaussuhteessa vaikeidenkin asioiden käsittely (esimerkiksi virheet) ja rakentavan palautteen antaminen on helpompaa. Lyhyet ja usein tapahtuvat ohjaustilanteet arjen työssä ovat hyödyllisempiä kuin pitkät ja harvoin toteutuvat ja niissä voidaan käyttää ohjaustyövälineitä.

Keskeinen väline osaamisen dokumentoinnissa on valtakunnallisesti vuonna 2022 käyttöönotettu ELSA, erikoislääkärikoulutuksen seuranta- ja arviointipalvelu. Palveluun erikoistuva lääkäri kerää erikoistumiseen liittyvät dokumentaatiot niin koulutusjaksoista ja saadusta koulutuksesta kuin arvioinnit osaamisen karttumisesta. Arvioinnit sisältävät sekä itsearvioinnin, että kouluttajilta saadut arvioinnit. Erikoistuva vastaa itse ohjauksen dokumentoinnista ELSAan.

Kaikki ohjaa – ohjausosaamiseen tukea paikallisesti ja valtakunnallisesti

Erikoisalakohtaisten kouluttajakoulutusten lisäksi myös yliopistot tarjoavat erikoislääkäreille ja erikoishammaslääkäreille ohjausosaamisen kehittämiseksi erilaista tukea, kuten Turun yliopistossa syksyisin 3 op:n “Kouluttajien koulutus” -kokonaisuutta. Koulutus on räätälöity kehittämään osallistujien ohjaus-, arviointi- ja palautekäytänteitä. Yhtenä ohjausosaamisen edistämisen haasteena on ollut tavoittaa koulutuksella valtakunnan kaikki erikoistuvia ohjaavat lääkärit ja hammaslääkärit. Tulevaisuudessa koulutukseen pääsy helpottuu, sillä yliopistojen yhteistyönä on rakentumassa “Ohjauksen peruskurssi – tietotaitoa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikouluttajille”. Avoimen verkkokurssin kautta jokainen erikoistuvia lääkäreitä kouluttava pääsee vahvistamaan ohjausosaamistaan, oman mielenkiinnon ja tahdin mukaan.

Laadukas, tavoitteellinen ohjaus vaatii erikoistuvan ja kouluttajan yhteisiä pysähtymisen hetkiä, ammatillisen kehittymisen tarkastelua ja arviointia. Onkin tärkeää, että työssä tapahtuvan ohjauksen toteutumista mahdollistetaan tulevaisuudessa myös selkeästi ohjaukseen varatulla työajalla.

Lue lisää osaamisperustaisesta erikoistumiskoulutuksesta: https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/osaamisperustaisuus

Lähteet:

Niemi-Murola, L. (2017). Luotettavasti osoitettu pätevyys (EPA) uudistaa erikoislääkärikoulutuksen käytäntöä. Duodecim.

Kirjoittajat:

Veera Veromaa

Kirjoittaja työskentelee Länsi-Suomen yhteistyöalueella yleislääketieteen koulutusylilääkärinä Varhan yliopistollisessa sote-keskuksessa sekä kliinisenä opettajana Turun yliopistossa.

Erika Österholm 

Kirjoittaja työskentelee erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusasiantuntijana sekä tekee väitöskirjaa UTUPEDA-keskuksessa Turun yliopistossa.

Sami Elamo 

Kirjoittaja työskentelee Pihlajalinnan Länsi-Suomen sairaalapalveluiden ylilääkärinä ja Turun yliopiston erikoislääkärikoulutusuudistuksen koordinaattorina.

Categories: Opiskelu, Tutkimus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *