Yhdistävä kampus rakentuu sydänlähtöisestä toiminnasta
Turun yliopiston yksiköt keskittyivät taas syksyllä ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Vuosisuunnitelmarunko noudatti pitkälti viime vuosien aikana käytössä ollutta mallia, mutta sisälsi myös kokonaisuuksia, jotka kannustivat uudenlaisen yhteistyön suunnitteluun. Yksiköitä pyydettiin pohtimaan, miten voisimme esimerkiksi tilaratkaisuiden ja digitalisaation avulla kehittää mahdollistavaa ja yhdistävää kampusta.
Vuosisuunnitelmien tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevät osat muodostavat ytimen yliopiston toiminnalle, mutta menestys niissä pohjaa osaavaa ja hyvinvoivaa yhteisöä sekä mahdollistavaa ja yhdistävää kampusta käsitteleviin osioihin. Kysymys on siitä, miten rakennamme yhdessä innostavaa työ- ja opiskeluympäristöä, jossa toimivilla eri alojen ammattilaisilla ja opiskelijoilla on hyvä olla. Hyvinvoiva, sydänlähtöinen ja kannustava yhteisö varmistaa menestystämme yliopiston ydintehtävissä.
Olen iloinen siitä, että saan työskennellä Turun yliopistossa. Yliopistomme on suomalaisessa korkeakoulukentässä laaja-alainen, mikä mahdollistaa monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan tieteen ja yhteiskunnan hyväksi. Laaja-alaisuus ja eri tieteenalojen kirjo tarjoavat monipuoliset lähtökohdat esimerkiksi uudenlaisten ja monitieteisten tutkimussuuntien kehitykselle. Tämä kannustaa eteenpäin.
Samaan aikaan olen kuitenkin huolestunut tiedemaailman kovuudesta, joka haastaa pahimmillaan myös hyvinvoivan yhteisön ja yhdistävän kampuksen rakentumista. Monien muiden yliopistolaisten rinnalla jaan huolen esimerkiksi nuorten tutkijoiden mahdollisuuksista edetä tieteessä. Moni yliopistolla pätevöitynyt tutkija jättää tiedemaailman, sillä haastavassa rahoitustilanteessa vapautuviin tehtäviin ei ole aina mahdollista rekrytoida uusia tekijöitä. Uhkana on myös työntekijöiden väsyminen tilanteessa, jossa työtehtävät kasautuvat jäljelle jäävien hartioille. Tämä koskettaa koko yhteisöä aina tutkijoista tekniseen henkilökuntaan ja kannustaa pohtimaan yksiköiden toimintaa entistä paremmin myös hyvinvointinäkökulmasta.
Meillä kaikilla on titteleistä ja työtehtävistä riippumatta avainrooli osaavan yhteisön ja mahdollistavan kampuksen kehittämisessä. Voimme kaikki osaltamme varmistaa, että yhteisömme toimii kannustavasti ja toinen toista tukien. Se on avain Turun yliopiston menestykselle nyt ja tulevaisuudessa.
Ystävällisyyden voima
Turun yliopisto on muiden korkeakoulujen tapaan käynyt läpi vaikeita vaiheita viime vuosien aikana. Muutosneuvottelut haastoivat yliopistolaisia ennen kokemattomalla tavalla ja herättivät huolta tulevaisuudesta. Tilanteen jälkihoito on edelleen käynnissä monissa osin yliopistoa. Siihen on syytä suhtautua ymmärtäen ja antaa aikaa haavojen parantumiselle.
Muutosneuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen korostui myös yhteisöllisyyden voima. Kävin monien muiden yliopistolaisten tavoin itsekin läpi työurani vaikeimmat ajat vuoden 2023 aikana. Minulle raskainta oli kokea, kuinka jo vuosia yhdessä töitä tehneet ihmiset joutuivat tahtomattaan törmäyskurssille. Tilanne laittoi pahimmillaan koetukselle myös ystävyyssuhteita, jotka olivat rakentuneet pitkän työuran yhdessä tehneiden ihmisten välille. Omalla kohdallani vuoden 2023 tapahtumat koettelivat myös sitä, mitä olin oppinut johtajuudesta. Olin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa pohdin työssäni tekemieni ratkaisujen oikeellisuutta iltaisin.
Vaikeiden kuukausien aikana sain voimaa viesteistä ja keskusteluista, jotka kannustivat eteenpäin: ”Ilari, halusin vaan toivottaa sulle kovasti voimia ja jaksuja…Kyllä sä selviät.”. Nämä lausahdukset ovat otteita yhdestä niistä lukuisista viesteistä, jotka osaltaan auttoivat minua vaikeiden vaiheiden yli. Viestin lausahdukset muistuttivat siitä, kuinka tärkeää työyhteisön tuki on meille kaikille. Voimme jokainen osaltamme vaikuttaa siihen, että yhteisömme menee eteenpäin yhdessä. Ystävällinen tervehdys, nyökkäys tai hymy yliopiston käytävällä – ne eivät maksa mitään, mutta niillä on valtava voima. Ne kertovat siitä, että emme ole yksin.
Mahdollistava kampus
Elämme Turun yliopistossa parhaillaan myös laajojen tilauudistusten kynnyksellä. Uudistukset muuttavat pitkään käytössä olleita tapoja, mutta onnistuessaan kehittävät myös yhteistyötä eteenpäin. Olemme myös Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä aloittaneet viime keväänä tilasuunnittelun, jonka tavoitteena on tiivistää käytössä olevia tiloja tavalla, joka kannustaisi esimerkiksi eri tutkimusryhmien väliseen yhteistyöhön. Olemme huomanneet, kuinka yksikön eri osia edustavien työntekijöiden ja opiskelijoiden ”sekoittaminen” on jo johtanut uudenlaisten tutkimussuuntien kehittymiseen viime vuosien aikana – tämä muutos on ollut erityisen vilkasta niissä yksikön osissa, jossa eri ryhmiä edustavat ihmiset jakavat tiloja keskenään.
Ihmisten ja tilojen rinnalla mahdollistava ja innostava kampus rakentuu ympärillämme olevasta luonnosta. Turun yliopiston kampukset lukeutuvat maamme kauneimpiin. Tuomiokirkon ympärillä levittäytyvällä keskuskampuksella on esimerkiksi paljon luonnoltaan monimuotoisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat kodin lukuisille eläin-, kasvi- ja sienilajeille. Kampuksen monimuotoisimpia elinympäristöjä ovat esimerkiksi Yliopistonmäellä vanhan tullimuurin vieressä levittäytyvä keto, alakampuksen joutomaat, vanhat pihapiirit sekä Aurajoen rantametsiköt.
Kampuksemme luonto tarjoaa Turun yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille oivat virkistysmahdollisuudet – niitä pitää vain osata rohkeasti hyödyntää. Turun yliopiston opiskelijat ovat jo vuosikymmenten ajan osanneet nauttia kampusalueen puistoista tapahtumissaan. Kannustaisin myös henkilökuntaa pohtimaan, voisimmeko siirtää osan kokouksista, soveltuvin osin jopa opetuksesta, kampusluonnon keskelle. Ulkona ajatukset kulkevat kirkkaasti ja aistit poimivat lähiluonnosta toinen toistaan jännittävämpiä havaintoja. Kaikki se auttaa jaksamaan. Yhdessä olemme vahvempia.
Kirjoittaja on biodiversiteettitutkimuksen professori, joka toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajana, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanina sekä Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtajana. Hän vetää myös kymmenistä tutkijoista koostuvaa monitieteistä BIODIFUL-konsortiota (www.biodiful.fi), joka muun muassa kehittää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan johtajuuden mallia.