Turun yliopisto kasvaa vakaana ajan virrassa

Hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, hyvä juhlaväki!

Huomenna, Kalevalan päivänä on kulunut 105 vuotta siitä, kun Turun Suomalainen Yliopisto päätettiin perustaa vuonna 1920. Vietämme jo 105. vuosijuhlaa.

Tänään juhlimme ylpeydellä ajassa, jossa tieteen ja tutkimuksen itseisarvo on kyseenalaistetumpi kuin pitkiin aikoihin – kuin ehkä koskaan aiemmin. Täällä meitä on koolla joukko tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen luottavia ja sitä arvostavia. Te, hyvät yliopiston ystävät, olette eturintamassa pitämässä esillä tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen – yliopistojen – merkitystä. Yliopistossa toivomme, että me itse ja te lähimmässä vaikutuspiirissämme olevat emme ole ainoita, jotka osaavat tukeutua tutkimukseen ja tieteeseen ja näkevät sen arkiset vaikutukset ja merkityksen.

Teemme työtä jok’ikinen päivä, jotta yliopistoja ei nähtäisi vihollisina ja että tiede ymmärretään sellaiseksi positiiviseksi ja uutta luovaksi voimaksi, joka se on. Tieteen avulla olemme oppineet ymmärtämään maailmaa ja ratkaisemaan monia haasteita. Tämä tarve ei ole hävinnyt minnekään ja on vaikea hyväksyä, oikeastaan jopa vaikea edes ymmärtää sitä, että luottamusta tieteeseen ja tutkimukseen yritetään tahallaan rapauttaa ja yliopistojen ja tutkijoiden toimintaa hankaloittaa, kyseenalaistaa ja jopa estää.

Yksi luonteva ja meille ominainen tapa muistuttaa tieteen merkityksestä ja palauttaa luottamusta siihen on nostaa vahvemmin esiin perustutkimus ja sen välttämättömyys. Perustutkimus on yliopiston vaikuttavuuden peruskivi, jota tarvitaan kaikkien läpimurtojen ja innovaatioiden pohjalle ja joka saa opetuksen uusiutumaan – ja näin ollen tuottaa tulevaisuudessakin läpimurtoja ja innovaatioita ja osaamista.

Otetaan ensin esimerkki luonnontieteistä, jossa pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitys on arkisesti hyvin ymmärrettävissä. Tiedämme hyvin, että rakas Saaristomeremme ei voi hyvin. Veden laatua ja sen muutoksia on seurattu pitkään, ja tämän pohjalta tiedetään, että vaikka ihmeitä tehtäisiin, Saaristomeri ei toivu pitkään aikaan, jopa vuosikymmeniin. Jos meillä kuitenkaan ei olisi laajaa tutkimustietoa Saaristomerestä ja sen vesistä, emme voisi kehittää keinoja meren pelastamiseksi.

Otetaan toiseksi kasvatustieteet. Kasvatussosiologisesta perustutkimuksesta esimerkkinä olkoon koulutusjärjestelmätutkimus, jossa järjestelmiä vertaamalla voidaan tarkastella, miten järjestelmät toimivat ja minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on; miten ne mahdollistavat sosiaalista liikkuvuutta tai vaikkapa minkälaista eriarvoisuutta ne tuottavat. Yliopisto on luonteeltaan luova ja ongelmanratkaisukykyinen. Perustutkimukseen pohjaava muutos ei synny ilman ajattelua ja luovuutta, jotka puolestaan tarvitsevat aikaa ja tilaa.

Hyvät kuulijat, ajan ja tilan rakentaminen edellyttää yliopistojen toimintaedellytysten parantamista. Tätä varten olemme Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puitteissa muotoilleet kehysriihiviestejä Suomen hallitukselle, kun se kokoontuu huhtikuussa linjaamaan julkisen talouden suuntaviivoja seuraaville vuosille. Yhteistuumin korostamme korkean osaamisen ja uutta luovan tutkimuksen positiivisia vaikutuksia työn tuottavuuden ja talouden kestävään kasvuun pitkällä tähtäimellä.

Yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa haluamme tehdä työtä nostaaksemme Suomen koulutustasoa nyt suorastaan häpeällisestä OECD-vertailutilanteesta, lisätä kansainvälisiä osaajia Suomeen ja etenkin edistää heidän työllistymistään. Se on kansakuntamme kohtalonkysymyksiä.

Haluamme, että yliopistojen omaan TKI-toimintaan on kohdennettava lisää rahoitusta – niin tohtorikoulutukseen kuin tohtorintutkinnon jälkeiseen uravaiheeseen on satsattava merkittävästi isommin.

On selvää, että Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia uudistamaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tarvitsemme myös tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta, joka on perusta uusien ja radikaalien innovaatioiden syntymiseen. Yliopistot ovat avainroolissa tulevan kestävän kasvun edellytysten luomisessa ja tarvitsevat työhön riittävät resurssit, jotta koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu säilyy seuraavillakin vuosikymmenillä.

Hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, iloni on nyt muutamien saavutustemme valossa kertoa teille, että olemme yliopistona oikein hyvässä vedossa. Meitä leimaa vahva kasvu.

Nostetaanpa ensin tarkasteluun EU-rahoitus. Olemme viime vuosina panostaneet EU-hakujen tukipalveluihin, ja se alkaa todella näkyä. Saamamme EU-rahoituksen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Peräti seitsemän hanketta sai ERC:ltä rahoituspäätöksen viime vuoden aikana. Kesällä yliopistolle myönnettiin jälleen viisivuotinen Marie Skłodowska-Curie Actions Cofund -hanke, joka kohdistuu tekoälytutkimukseen, ja johon rekrytoidaan tämän vuoden aikana 25 väitöskirjatutkijaa. Ja mainittakoon, että kaksi viikkoa takaperin tuli tieto, että menestyksemme jatkuu tänäkin vuonna: näitä Cofund-hankkeita on juuri myönnetty meille kaksi lisää, lähes kuusi miljoonaa euroa.

Kaikkiaan saamamme EU-rahoituksen määrä on kutakuinkin tuplaantunut vuodesta 2020.

Tutkimukseemme saimme lisäpanostuksia viime vuonna myös Suomen Akatemian kahdeksannen profiloitumishaun myötä, jossa Turun yliopistolle myönnettiin kaudelle 2025-2031 yhteensä reilu 5,6 miljoonaa euroa kolmeen monitieteiseen aihealueeseen: DigiHeri -hanke tutkii kulttuuriperinnön digitalisoitumisen tuomia haasteita sekä jatkuvasti esiin nousevia digitaalisen kulttuuriperinnön uusia muotoja; NordicFOOD -hankkeen fokuksessa ovat poikkitieteellisyyteen sekä innovatiivisiin vihreisiin ja digitaalisiin teknologioihin perustuvat ratkaisut pohjoisiin kestäviin ja terveellisiin elintarvikkeisiin ja HydroTwin -hankkeen keskiössä puolestaan on vesialan kaksoissiirtymän tutkimus ja siihen liittyvien menetelmien ja lähestymistapojen kehittäminen.

Viime vuoden suurimpia ponnistuksia yliopistoyhteisöllemme oli valita ja palkata menestyksekkäästi uusiin opetus- ja kulttuuriministeriön tohtoripilottiprojekteihin kansainvälisen haun kautta 136 väitöskirjatutkijaa.

Suomen Akatemian päätöksellä olemme toteuttamassa puolestaan yhtätoista kansallista tutkimusinfrastruktuuria vuosina 2025–2028. Moni tutkimuksellemme keskeinen infrastruktuuri pääsi tiekartalle ja saa siten myös rahoitusta, yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. Haussa valittiin myös kuusi majakka-statuksen saanutta infrastruktuuria, joista Turun yliopisto on mukana neljässä. Rahoittaja määrittelee majakat näin: Majakat ovat parhaiten tiekarttahaussa menestyneitä ja majakkatunnusmerkit täyttäviä tutkimusinfrastruktuureita, jotka ovat edelläkävijöitä kaikilla infrastruktuurien keskeisillä osa-alueilla, kuten palveluiden tarjoamisessa, vaikuttavuudessa, toiminnallisuudessa ja yhteiskäyttöisyydessä. Majakat ovat näyteikkunoita ja suunnannäyttäjiä tiekartan tutkimusinfrastruktuurien palvelutarjontaan ja vaikuttavuuteen.”

Ja tietysti yliopisto kasvaa muutenkin: Opintopistekertymät kasvoivat kaikissa opiskelijaryhmissä – perustutkinto-opiskelijamme suorittivat viime vuonna yhteensä 607 011 opintopistettä. Avoimessa yliopistossa suoritetuissa opintopisteissä oli merkittävää kasvua, pisteitä suoritettiin yhteensä lähes 55 000.

Nämä esimerkit onnistumisista kertovat laadukkaasta tekemisestämme ja siitä, että kasvumme on todellista ja että sillä on vahva ja tunnustettu kansainvälinen pohja. Ja nämä kertovat siitä, että töitä on tehty hurjasti: opiskelijat, opetushenkilökunta, tutkijat ja heitä tukenut henkilökunta ovat tämän kaiken saaneet aikaan. Siitä kuuluu kaikille valtavan suuri kiitos.

Hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, palatakseni puheeni alkuun ja tieteen ja yliopistojen merkityksen ymmärtämiseen ja arvostamiseen – meillä on yhteinen tehtävä. Yliopistona otamme sidosryhmämme enemmän kuin mielellämme mukaan tärkeään työhön tieteen ja tutkimuksen merkityksen vahvistamiseksi.

Yliopisto on läsnä ja haluaa olla läsnä arjessanne. Kun te teette yhteistyötä kanssamme, myös teidän toimintanne perustuu tutkimustietoon ja osoittaa asiantuntijuuden arvostusta. Samoin arvostatte korkeaa asiantuntijuutta, kun palkkaatte maistereita ja tohtoreita – tai panostatte tulevaisuuden osaajiin, kun otatte opiskelijoitamme harjoitteluun tai kesätöihin.

Hyvät kuulijat, yliopiston päätehtävistä, tutkimuksesta ja tutkimukseen perustuvasta koulutuksesta, juontaa sen vaikuttavuus. Kaikkea vaikuttavuutta on vaikeaa mitata, kuten voimme mitata tutkintojen tai yliopiston piirissä haettujen patenttien määrää. Me vain tiedämme, että vaikutamme ja että olemme läsnä.

Onneksi ei ole tarpeen mitata aivan kaikkea. Tosiaankin – ajatusleikki: Olisiko vaikuttavampaa se, että runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen inspiroitui Turun yliopiston historiantutkijoiden teoksesta niin paljon, että hänen viimeisin runokokoelmansa pitkälti pohjautuu tähän inspiroitumiseen, kuten saimme lukea Parnasso-lehdestä viime vuoden lopulla, ja ottaen vielä huomioon, että noita runoja voidaan lukea tuhannenkin vuoden päästä, vai se, että opetamme tulevia luokanopettajia varmistamaan tulevien sukupolvien opintien, vai se, että tutkijamme nimeävät yhä uusia aiemmin tieteelle tuntemattomia eläinlajeja? Eihän näitä voi verrata, tietenkään. Kaikki tämä on työtä ihmiskunnan hyväksi ja se kaikki on korvaamatonta, sille ei voi eikä tarvitse laskea hintaa.

Turku on ollut koulutuksen kaupunki keskiajalta lähtien ja yliopistokaupunki pian neljänsadan vuoden takaa. Sellaisena se pysyy eikä Turun yliopisto ole menossa mihinkään. Ensimmäinen yliopisto oli valtava vaikuttaja kaupungissa ja oli sitä alusta lähtien koko Ruotsin valtakunnassa. Ja sitä se oli vallanpitäjän vaihduttuakin.

Matkataanpa ajassa taaksepäin tasan kaksisataa vuotta ja poiketaan hetkeksi Turkuun 1825. Yliopistollinen elämä kaupungissa kukoistaa. Yliopisto on nyt viralliselta nimeltään Kejserliga universitetet i Åbo, ja sen kansleri suuriruhtinas Nikolai, varakansleri kreivi Johan Fredric Aminoff ja rehtorina herra tohtori Carl Reinhold Sahlberg, taloustieteen ja luonnonhistorian professori.

Vuosikertomus tietää myös, että teologian professoreita on neljä, oikeustieteen kaksi, lääketieteen kolme, filosofisessa tiedekunnassa professoreita yksitoista. Aikamoinen määrä pikkuruisessa kaupungissa ja onhan yliopistossa väkeä enemmänkin kuin professorit. Yliopistolaiset näkyvät ja vaikuttavat seurapiireissä, työllistävät ja pitävät yllä kaupungin palveluita, ostavat runsain mitoin niin paikallisten maanviljelijöiden tuotteita kuin satamaan saapuvaa tuontitavaraa, on se sitten reininviiniä tai kankaita. Ja tietysti he kuluttavat suuret määrät Turussa painettuja kirjoja.

Kuten tänään viettäessään iloista ja hälyistä pikkulaskiaista, opiskelijat näkyvät ja vaikuttavat kaupungissa myös 1825. Tämän huomaa heti, kun lukee heidän päiviensä sanomalehteä Åbo Tidningaria. Teologian opiskelijat pitävät merkittävän määrän viikoittaisista jumalanpalvelusten saarnoista kaupungin eri kirkoissa, myös suomeksi.

Tuon tuostakin pistää silmään, että varaton yliopisto-opiskelija etsii työtä, etenkin kotiopettajana. Näin esimerkiksi viides tammikuuta 1825, jolloin kulta- ja hopeatyömies Roosin talossa, osoitteessa Hämeenkatu 2, kortteeria pitävä opiskelija ilmoittaa haluavansa saada opettaa lapsia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. 19. helmikuuta varaton opiskelija, joka puolestaan majailee puuseppä Sederholmin talossa, nr 166 eteläisessä korttelissa, toivoo saavansa opettaa lapsia samoissa aineissa. 27. huhtikuuta varaton Turun yliopiston opiskelija etsi työtä kaupungista tai maalta. Hänen palkkavaatimuksensa ovat pienet ja ehtona vain se, että hän pystyy myös opiskelemaan työn ohessa.

Kuulostaa tutulta: Yliopisto ja yliopistolaiset ovat läsnä, tukevasti, monin tavoin. Niin kuin tänään, 200 vuotta myöhemmin.

Hyvä juhlayleisö!

Turun yliopisto suuntaa nyt vahvana ja itsensä tuntevana sataviisivuotiaana kohti seuraavia vuosikymmeniä.

Yliopisto on instituutio, joka arvostaa juuriaan, mutta se on aina katsonut eteenpäin. Yliopisto elää ajassa, etsii vastauksia ajan ja myös ihmiskunnan itse itselleen tuottamiin viheliäisiin ongelmiin. Se tavoittelee tietoa aina ja loputtomiin, kyltymättömästi.

Kiitos.

Marjo Kaartinen

Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori. Kirjoitus perustuu rehtori Kaartisen puheeseen yliopiston vuosijuhlassa 27.2.2025.