Avoimuus ja infrastruktuurit mahdollistavat vaikuttavan tieteen tekemisen
Avoimen tieteen tavoitteena on kehittää uusia tapoja luoda ja levittää uutta tietoa. Turun yliopisto sai kunnian tänä vuonna tuottaa kansallisen Avoimen tieteen syyspäivien pääpäivän yhdessä Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen tieten ja tutkimuksen sihteeristön kanssa. Avoimen tieteen kansalliset syyspäivät ovat kansallisesti merkittävä tapahtuma, jossa koko suomalaisella tutkimusyhteisöllä on mahdollisuus yhdessä edistää avointa tiedettä. Tänä vuonna syyspäivien aamupäivällä saatiin kansainvälinen tuulahdus, jonka myötä syyspäivät olivat avoinna myös kansainväliselle yleisölle. Koko päivän aikana tarjoiltiin kasvava kaari erilaisia ajatuksia, joiden keskiössä olivat avoimet tutkimusinfrastruktuurit sekä avoimen tieteen infrastruktuurit, jotka toimivat mahdollistajina vastuulliselle, korkealaatuiselle ja vaikuttavalle tieteelle ja tiedon luomiselle.
Päivän aikana kuultiin eri organisaatioiden puheenvuorojen lisäksi myös useita tutkijanäkökulmia, joissa avoimuus ja avoimen tieteen tekeminen olivat esillä eri näkökulmista. Esimerkiksi Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, johdatteli yleisön pohtimaan analogisuuden ja digitaalisuuden suhdetta. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön erikoistutkija Kari Kaunisto puolestaan johdatti yleisön huikeiden kuvien avulla luonnontieteellisten aineistojen digitoinnin yksityiskohtiin ja osoitti puheenvuorollaan, mihin kaikkeen avoimet aineistot todella voivat vaikuttaa.
Turun yliopiston dosentti Alex Dickens johdatteli Aurumin uuteen analytiikkakeskukseen keskittyvässä esityksessään yleisön näkemään sitä, miten avoimien infrastruktuurien rakentamisessa erilaisia alustoilla ja uudenlaisella ajattelulla on suuri merkitys. Ilmatieteen laitoksen tutkimusinfrastruktuurien ryhmäpäällikkö Niku Kivekäs puolestaan tarjoili yleisölle globaalin näkökulman siitä, miten pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena voidaan saavuttaa toimivia avoimia tutkimuksen tukirakenteita.
Yhteisenä tavoitteena on vaikutuksen aikaan saaminen
Päivän kaikissa puheenvuoroissa nousi tavalla tai toisella esille tutkimuksen ja tiedon avaaminen, yhteiskehittäminen, tiedon hyödyntäjien huomioiminen ja jakamisen arvo. Päivän puheenvuorojen perusteella voidaan helposti todeta, että suomalainen tutkimusyhteisö on avoimen tieteen edistämisessä kansainvälistä etujoukkoa. Samalla päivän puheenvuorot osoittivat, että ilman avoimuuden mahdollistavaa infrastruktuuria monia asioita ei voida saavuttaa. Tutkimuksen avoimet infrastruktuurit sekä avoimen tieteen infrastruktuurit ovat selvästi olennainen osa sitä prosessia, jolla tieto ja tiede vaikuttavat.
Erityisen hienoa oli huomata, että päivän aikana yleisölle ei jäänyt epäselväksi, että tieteen avoimuuden mahdollistavat infrastruktuurit ja niihin liittyvät prosessit eivät ole suomalaisessa tutkimusyhteisössä toimijakohtaisia vaan ne ovat kaikille yhteisiä, ja mitä enemmän yhteisesti saadaan asioita liikkumaan eri toimijoiden välillä, sen paremmin suomalainen tutkimusyhteisö pääsee eteenpäin.
Avoimuus kiihtyy Turun yliopistossa
Päivän aikana Turun yliopistolle tarjoutui myös mahdollisuus esittää oma näkökulmansa avoimeen tieteeseen. Turun yliopistossa avointa tiedettä on tavoitteellisesti ja systemaattisesti edistetty jo vuodesta 2015, jolloin Kalervo Väänänen käynnisti OpenUTU-projektin. Sen myötä avoin tiede nostettiin Turun yliopiston strategiaan, vuosille 2016-2020, omana toimenpideohjelmanaan. Vaikka näiden vuosien aikana monen toimijan yhdessä tekemisessä on ollut omat haasteensa, on tästä yhteistyöstä syntyneet edut ilmeisiä. Avoimesta tieteestä on lyhyessä ajassa tullut koko yliopistoyhteisöä hyödyttävä voimavara. Tämä näkyy myös siinä, että uudessa strategiassamme avoin tiede ja vaikuttavuus on yksi keskeisistä läpileikkaavista teemoista.
Tulevana strategiakautena avoimuuden on tarkoitus vain jatkaa kiihtymistä yliopistoyhteisössämme, ja sen vuoksi OpenUTU 2.0 on saanut nimekseen Avoimen tieteen kiihdyttämö. Avoimen tieteen kiihdyttämön keskiössä on tiedon luominen ja sitä edistetään erilaisten tutkimusprosessia tukevien avoimen tieteen työkalujen avulla. Tarkoitus on saada avoin tiede vahvemmin luontevaksi osaksi organisaatiomme toimintaa sekä tutkijoidemme ja opettajiemme jokapäiväistä tekemistä. Turun yliopisto haluaa siis kehittää avoimen tieteen infrastruktuuriaan tuottamaan sellaisia tutkimuksen tukipalveluita, joilla tutkijat pystyvät yhä enenevissä määrin vaikuttamaan ja toimimaan avoimen tieten toimintakulttuurin mukaisesti.
Antoisan päivän päätteeksi jaettiin kaksi kansallista Avoimen tieteen -palkintoa sekä Avoimuuden edistäjät -palkinto, jotka todella osoittavat sen, kuinka Turun yliopiston tutkijat ovat onnistuneet omalla toiminnallaan edistämään avoimuutta ja avointa tiedettä. Kansallinen avoimen tieteen palkinto jaettiin Turun yliopiston professori Niina Käyhkölle ja apulaisprofessori Leo Lahdelle. Heidät palkittiin kotimaisesta ja kansainvälisestä työstä avoimen tieteen ja tiedon edistäjinä. Avoimen tieteen edistäjät -palkinto jaettiin Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden muodostamalle Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikölle avoimen tieteen strategisesta edistämisestä tutkimustyössä.
Lisää aiheesta:
- Avoin tiede Turun yliopistossa
- Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2021
- Avoimen tieteen syyspäivien esitysten tallenteet ja materiaalit (saatavilla kahden viikon ajan)
Kirjoittaja työskentelee avoimen tieteen kehittämisasiantuntijana Turun yliopistossa.