Luovalla taloudella on väliä
Runsas viisi vuotta sitten koin hyppääväni altaan syvään päätyyn ryhtyessäni EU:n rahoittamassa H2020 DISCE (Developing Inclusive and Sustainable Creative Economies) -hankkeessa tutkimaan yrittäjyyttä ja arvon luontia erityisesti luovilla aloilla. Luovuus on yrittäjyystutkijalle kohtuullisen helposti ymmärrettävä voimavara, mutta luovat alat ja niiden ympärille syntyvä liiketoiminta (luova talous) ovat vaikeammin hahmotettavissa. Poliittiset päätöksentekijät haluavat tietää, paljonko luova talous tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaan. Minua yrittäjyystutkijana kiinnostaa erityisesti se, minkälaista arvoa luova talous luo, kuinka ja kenelle sekä minkälaisia seurauksia sillä on alan toimijoihin. Mielenkiinnon kohteena on myös, kuinka alan arvonluontia voidaan lisätä ja missä määrin se on kestävää ja vastuullista.
Tuoreen tutkimuksen mukaan (Naumanen ym. 2023) luova talous tuottaa Suomessa lähes 14 miljardin liikevaihdon noin 130.000 yrityksen ja yrittäjän toimesta. Ala käsittää monia erilaisia toimintoja ja sektoreita, kuten arkkitehtuuri, taide, muotoilu, musiikki, esittävä taide, ja uusi media, jotka kytkeytyvät toisiinsa erilaisissa ekosysteemeissä ja arvoverkostoissa. Luovan talouden merkitys Suomen talouteen on huomattava jo nyt, mutta samalla tunnistetaan, että alan kasvu- ja innovaatiopotentiaali on heikosti hyödynnetty. Alan roolin ymmärtämistä vaikeuttaa luotettavien indikaattoreiden ja tutkimustiedon puute.
Tutkimuksissamme (mm. Pukkinen ym. 2022) havaitsimme, että luovat alat luovat taloudellisen arvon lisäksi sosiaalista arvoa sekä nautintoa, harmoniaa ja vaikuttamismahdollisuuksia: arvon luonnin vaikutukset näkyvät siinä, kuinka yksilöt ajattelevat, tuntevat ja toimivat. Luova talous tuottaa hyvinvointia ja taiteellista lisäarvoa keskittyen samalla nautinnon, tunnustuksen ja maineen luomiseen. Edelleen havaitsimme, että luovan talouden toimijoille työskentely luovalla alalla näyttäytyy liian usein ”kestämättömänä luovana diilinä” (”unsustainable creative deal”) riittämättömästä ansainnasta johtuen.
Tämän vuoksi olemme päättäneet syventää ymmärrystämme luovan talouden arvon luonnista sekä sen merkityksestä Suomen menestykseen ja hyvinvointiin. Selvästikin tämä kiinnostaa myös Suomen kulttuurirahastoa, joka myönsi johtamalleni tutkimusryhmälle kolmen vuoden rahoituksen tieteen lisämiljoonastaan. Kohta alkavassa hankkeessa tutkimme luovan talouden arvon luonnin malleja: minkälaista arvoa luodaan (arvolupaus), kenelle arvoa luodaan ja kuinka. Luomme myös tulevaisuuden skenaarioita siitä, kuinka luovan alan arvon luonti voidaan valjastaa Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Samaan suuntaan on viritetty Business Finlandin rahoittama ECOCRIN (Sustainable and innovative creative ecosystems) -tutkimushankkeemme, jossa yhteistyössä luovan alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa luomme uudenlaista toimintamallia luovan alan ekosysteemejä kehittävälle innovaatiopolitiikalle.
Viisi vuotta sitten kuvittelin hyppääväni altaan syvään päätyyn innostuessani tutkimaan luovan alan yrittäjyyttä. Syvä allas on muuttunut vähintäänkin lähisaaristoksi ellei peräti Itämereksi – aihe innostaa ja kiinnostaa monitieteisyytensä ja-ulottuvuutensa sekä potentiaalinsa vuoksi. Luovalla taloudella on väliä ja sen tutkimisessa riittää haasteita – lämmin ja nöyrä kiitos rahoittajillemme luottamuksestanne!
Kirjoittaja on yrittäjyyden professori.
Lähteet:
- Naumanen, M., Vainikainen, S., & Valkokari, K. (2023). Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta. [Review of the creative industries in Finland.] Business Finland. https://mediabank.businessfinland.fi/l/FPSW2HdQQz9p/f/h7Lk
- Pukkinen, T., Heinonen, J., Hytti, U., Hytönen, K., Kravčenko, D., Lemmetyinen, A., Nieminen, L., Pohjola, T., Popova, D., Sauka, A., Sihvonen, L., Stenholm, P. & Van Mumford, J. (2022) Value creation modelling for creative economies: networks, innovation, and digitalisation. DISCE Publications.