Tietokoneella tehty kuva, jossa kulkee keskellä vertikaalisesti autotie ja sen molemmin puolin on kaksi suurta paperipinoa.

Ankkurina informaatiovirrassa – LAWPOL edistää yhteiskunnallisen tiedon saavutettavuutta

Italialainen ohjelmoija Alberto Brandolini kuvaili informaation jakamiseen liittyvää epäsymmetriaa vuonna 2013 esittämänsä “Brandolinin lain” avulla: “Väärien väitteiden kumoaminen vaatii aina enemmän energiaa, kuin niiden tuottaminen.” (engl. The amount of energy needed to refute bullshit is an order of magnitude bigger than that needed to produce it). Toisin sanoen virheellisen tiedon, puoli- ja osatotuuksien sekä mis- tai disinformaation esittäminen ja levittäminen on lähes poikkeuksetta helpompaa kuin sen osoittaminen vääräksi. Olennaista ei ole pelkästään väitteiden paikkansapitävyys tai validius, vaan myös niiden silkka määrä, mikä voi tehdä luotettavan tiedon tunnistamisesta erittäin vaikeaa.

Yhä useammin tämän päivän poliittinen keskustelu vaikuttaa suurelta kokeelliselta tutkimukselta, jonka tavoite on osoittaa Brandolinin hypoteesi oikeaksi. Poliittisen informaation paljous mahdollistaa sen, että tietopohjaltaan kyseenalaisten tai epämääräisten väitteiden esittäjä voi usein luottaa virheensä kelluvan tietokantojen, arkistojen, XML-tiedostojen ja Excel-taulukoiden valtameressä. Yksityiskohtainen ja huolellinen faktantarkistus saattaa tulevaisuudessa olla luksusta, jonka päivänpolitiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun hektisyys sallii aina vain harvemmin.

Tämä haaste korostuu myös eduskunnan ja muun lainsäädäntökoneiston rattaissa pyörivän tietomassan kohdalla. Olipa data kuinka julkista tahansa, sen löytäminen, hahmottaminen, siihen käsiksi pääseminen ja tulkitseminen on usein turhauttava urakka – oli kyse sitten opiskelijoista tai politiikasta kiinnostuneista kansalaisista. Opinnäytetyönsä tai artikkelinsa kanssa painiva kirjoittaja kohtaa toistuvasti saman pulman: “Tiedän, että tällaista tietoa on olemassa, mutta mistä ihmeestä sitä saa?” Monelle vaikeasti löydettävän aineiston etsiminen ei ymmärrettävästi ole vaivan arvoista. Kuten erikoistutkija Kimmo Elo huomioi aikaisemmassa blogikirjoituksessaan, asiaa ei helpota se, että informaatio on usein myös fragmentaarista.

Yksi LAWPOL-hankkeen keskeisistä motivaattoreista on tähdätä tämän ongelman ytimeen, toimimalla ankkurina yhä vuolaammassa informaatiovirrassa: yhden portaalin alta löytyvä data on vaivattomasti kartoitettavissa, mutta ennen kaikkea se on korkealaatuista ja luotettavaa. Demokraattisen informaatioyhteiskunnan haaste ei tänä päivänä välttämättä ole niinkään tiedon saatavuus, vaan sen saavutettavuus. Siinä missä asiakirjojen lähtökohtainen julkisuus vastaa edelliseen vaatimukseen, LAWPOL puolestaan pureutuu jälkimmäiseen. Kyseinen periaate toimii johtotähtenä myös LAWPOL:ia edeltävän, lainvalmisteluun liittyvät asiakirjat yhteen kokoavan Lakitutka-palvelun takana. Nyt valokeila suunnataan laajemmin politiikan ja oikeuden rajapinnalle.

Lisääntyvän vastakkainasettelun ja polarisaation aikakaudella poliittisen informaation luotettavuutta ei voi ylikorostaa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyllä 2023 toteuttamasta arvo- ja asennetutkimuksesta ilmenee, että suomalaisista lähes 90 prosenttia arvioi asioiden yksinkertaistamisen, tahallisen vääristelyn ja valehtelun yleistyneen politiikassa. Huolestuttavaa on, että tämä näkemys on viime vuosien aikana voimistunut. Toisaalta kyselyn mukaan kiinnostus politiikkaa kohtaan ja sen aktiivinen seuraaminen on samalla noussut 70 prosentin tasolle. Kysyntä luotettavalle poliittiselle informaatiolle ja faktapohjaiselle keskustelulle on siis huutava. LAWPOL-hanke pyrkii omalla panoksellaan vastaamaan tähän kysyntään.

Tieto siitä, että väärät väitteet ovat kenen tahansa helposti tarkistettavissa, voi hyvinkin nostaa kynnystä niiden esittämiseen. Uudessa käyttäjäystävällisessä portaalissa päätöksentekijöiden lausunnot eivät ole ainoastaan muutaman klikkauksen kautta löydettävissä ja vertailtavissa, mutta myös omalla näytöllä visualisoitavissa. Tästä syystä visiomme on tehdä LAWPOL tunnetuksi paitsi tutkimusyhteisön tai median hyödyntämänä resurssina, myös laajempana faktantarkistuksen apuvälineenä.

Informaatiovirran yltyessä tiedollista epäsymmetriaa kuvaava Brandolinin laki realisoituu tulevaisuudessa yhä kouriintuntuvammin, jolloin siihen vastaaminen on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteuttamista parhaimmillaan. Toimiva kansalaisyhteiskunta edellyttää laajasti jaettua epistemologiaa ja faktaperustaa, ja LAWPOL haluaa ottaa mahdollisimman pitkän askeleen tämän tavoitteen edistämiseksi.

Markus Korhonen lähikuvassa.

Markus Korhonen

Kirjoittaja työskentelee tutkimusavustajana Turun yliopistossa LAWPOL-hankkeessa.
Kuva Euroopan lipusta ja sen vieressä teksti "Euroopan unionin rahoittama. Next Generation EU."
LAWPOL-konsortio on saanut Suomen Akatemialta FIRI2022: Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit -rahoituksen vuosille 2023-2025 päätösnumeroilla 352827, 353569 ja 352828. Rahoitus on osa EU:n elpymisvälinerahoitusta.
Categories: Tutkimus, Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *