Alla oleva huumevastaisen internet-sivuston theantidrug.comin julkaisema juliste varoittaa huumeiden vaaroista etenkin nuorison kohdalla. Kuvan pääosassa on kokolattiamatolla lepäävä, ojennettu käsi, jonka kämmen on veltosti kääntyneenä ylöspäin. Käsi myös näyttäisi olevan melko nuoren ihmisen käsi, korostaen kuvan sanomaa nimenomaan nuorison huumeiden käytöstä.
Kuva: theantidrug.com
Sommittelu
Kuva on rajattu niin, että julisteen keskellä näkyy kämmen, jonka vierellä on huumeruisku sekä pillereitä. Käsi on sommiteltu keskelle kuvaa, kun taas ruisku ja pillerit ovat enemmän etualalla, melkein tyrkyllä katsojalle – katsoja ei voi siis erehtyä, etteikö kyseessä olisi huumeisiin liittyvä juliste. Kaikesta tästä voimme päätellä, että kuvassa oleva henkilö on vähintäänkin tajuton ja ottanut yliannostuksen.
Kuvateksti ja tematiikkaa
Kuvateksti kuitenkin paljastaa, että kuvan käsi kuuluu 21-vuotiaalle Thomakselle, joka on ottanut yliannostuksen ja menehtynyt. Nämä yksityiskohdat tekevät kuvan kädestä henkilön, mikä vetoaa tunteisiin – etenkin kun kyseessä on nuori henkilö näinkin traagisessa asemassa. Kuvateksti leikittelee myös videopeliteemalla ja yhdistelee huume- ja videopelisanastoja, mikä on osuva valinta, jos halutaan vedota nuorisoon. Teema viittaa myös siihen, että nuoriso saattaa leikkiä huumeilla ja riskeeraa samalla elämänsä. Kuvateksti antaa ymmärtää, että huumeilla pelatessa ei saa tarvittaessa mahdollisuutta uuteen elämään, kuten videopeleissä.
Värimaailma ja valaistus
Kirkas, vihreä teksti hyppää silmille tummaa taustaa vasten. Teksti onkin julisteen ainoa värikäs elementti – muuten kuvan värimaailma on hyvin neutraali. Vihreä saattaa edustaa sekä terveyttä että sairautta, mutta tässä yhteydessä uskon sen edustavan huumeiden tuomaa sairautta. Toisaalta se saattaa edustaa myös kasvua ja uudistumista, mikä sopisi tähän kontekstiin myös hyvin siinä mielessä, että kyseisestä elämäntyylistä voi myös päästä eroon. ”Myrkynvihreä” sopii myös sekä huume- että peliteemaan. Kuvan valaistus on myös oikein synkkä, mikä kuvaa myös huumeiden käytön tuomaa synkkyyttä. Vastapainona kuvassa esiintyvä kohdistettu valo voisi kuvata toivon pilkettä.
Symboleja ja semiotiikkaa
Ruisku on samassa linjassa käsivarren kanssa, luoden symmetrisyyttä ja rauhaa kuvan tunnelmaan. Kuvan tunnelma on muutenkin rauhallinen ja pysähtynyt, mikä kuvaa yliannostuksen ottaneen, kuvassa olevan henkilön tilaa. Kuva välittää ajatuksen siitä, että vaikka huumeiden käyttäminen ja sen tuoma elämäntyyli saattaa olla hyvinkin kaoottista, se saattaa johtaa peruuttamattomaan ja lopulliseen pysähdykseen.
Koska kuvassa oleva käsi on ojennettuna oikealle kohti valoa, kuvaa voisi myös tulkita niin, että käsi kurottaa kohti valoisampaa tulevaisuutta. Kenties tällä viitataan siihen, että huumekoukusta voi kuitenkin päästä eroon – ehkä kuvassa esiintyvällä henkilöllä oli toivoa tulevaisuudelle, kunnes olikin jo liian myöhäistä. Toisaalta ojennettu käsi ja avoin kämmen saattavat olla vailla apua ulkopuoliselta. Sen sijaan ruisku osoittaa vasemmalle hämärämpään, symboloiden synkkää, huumeiden täyteistä menneisyyttä.
Yhteenveto
Kyseisen mainosjulisteen tarkoituksena on vedota tunteisiin ja korostaa huumeiden käytön karuimpia puolia. Kuva on kieltämättä hyvinkin traaginen ja järkyttävä – mutta juuri se tekee siitä vaikuttavan. Kaikin puolin tästä synkästä kuvasta voimme todeta sen verran, että vaikka se on melko yksinkertainen, sisältöä ja pohdittavaa siinä on kuitenkin valtavasti.
Tämän harjoituksen jälkeen
tiedän kuva-analyysin erilaisia lähestymistapoja.
ymmärrän väripsykologian perusteet.
voin soveltaa oppimaani jatkossa, kun luon tai kohtaan erilaista visuaalista sisältöä.
pohdin, kuinka laskelmoitua visuaalinen sisältö yleisesti ottaen on.
Viestintä on jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva käsite, ja etenkin viime aikoina ollaan puhuttu viestinnän ”uudesta ajasta” ja päivitetyistä tulevaisuuden näkymistä. Yksi keskeisimmistä muutoksista lienee dialogisen viestintäkulttuurin korostuminen esimerkiksi työpaikoilla. Vanhentunut käsitys tietynlaisesta hierarkkisesta arvojärjestyksestä on väistynyt, kun monisuuntaisen tiedonjakamisen ja vuorovaikutuksen hyödyt ovat käyneet ilmi. Nykypäivän työyhteisön tulisi pohjautua ennen kaikkea luottamukseen yksilöiden ja tiimien välillä – ja paras työkalu tässä lienee juurikin toimiva, tasa-arvoinen, vuorovaikutteinen ja vastavuoroinen viestintä.
Kuva: Unsplash
Digitalisaatio jaglobalisaatio laaja-alaisina ilmiönä koskettavat myös viestintää niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Molemmat avaavat ovia uusille toimintatavoille ja -mahdollisuuksille sekä tekevät työnteosta myös sujuvampaa ja monipuolisempaa.
Nopeat muutokset voivat kuitenkin myös rajoittaa viestintää tai sen kulkua – jotkut saattavat esimerkiksi vieroksua uusinta teknologiaa tai eivät yksinkertaisesti osaa käyttää sitä, tai toisaalta monikulttuurisuus voi vaikeuttaa kommunikaatiota – ja siten myös tasa-arvon tavoite jää saavuttamatta. Kaikin puolin digitalisaatio ja globalisaatio tuovat mukanaan kuitenkin lähinnä positiivisia muutoksia viestinnän kannalta, mutta etenkin teknologian jatkuva kehitys pitää tulevaisuuden tuomat käänteet hyvin avoimina.
Viestintää tulee myös suunnitella ja johtaa. Toimivan viestinnän edellytyksenä työyhteisössä tarvitaan yhteisiä viestinnällisiä normeja sekä viestinnälle pyhitettyä infrastruktuuria. On kuitenkin tärkeää muistaa, että digitalisaation ja globalisaation myötä kuka tahansa voi viestiä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella täysin rajoitteitta. Tästäkin syystä vahvaa luottamussuhdetta työnantajan ja -tekijöiden välillä pidetään nykyään arvossa.´
Virallisen työyhteisöviestinnän lisäksi on kuitenkin myös korostettava vapaamuotoisen keskustelun tärkeyttä. Keskinäisviestintä keskustelufoorumien, puskaradion ja Jodelin kaltaisten alustojen kautta tarjoaa ihmisille ymmärrystä, tietoa, vertaistukea, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tämän harjoituksen jälkeen
tiedän, miten tehdä blogisivusto WordPressillä!
ymmärrän, että työelämään siirtyessä ei tulisi kiinnittää liikaa huomiota perinteiseen “työpaikkahierarkiaan”.
voin soveltaa oppimaani tulevassa työyhteisössäni ja viestiä mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja tasa-arvoisesti.
pohdin, minkälaisia muutoksia työyhteisöviestintään kohdistuu tulevaisuudessa.
