Tehtävänannon mukaisesti lähdin tutkiskelemaan Turun yliopiston somekanavia mediaseurantatyyliin. Halusin sisältää projektiin jonkinlaisen vertailunäkökulman, joten päätin tarkastella Turun yliopiston Twitter-tilin (@UniTurku) lisäksi myös Instagram-tiliä (@uniturku).
Oletan, että alustojen välillä on sisällöllisiä eroja – alustat eroavat tietenkin jo käyttötarkoituksiltaan ja todennäköisesti myös kohderyhmiltään. Viestinnässä ja sisällöntuotannossa varmasti siis priorisoidaan eri kanavia aina tilanne- ja aihekohtaisesti. Molemmat tilit ovat kuitenkin Turun yliopiston virallisia somekanavia, joten samankaltaisia teemoja tulisi joka tapauksessa esiintyä joissain määrin.
Tein mediaseurantaa kuukauden ajalta eli 23.1.2022-23.2.2022. Päätin tarkastella sometilejä seuraavista näkökulmasta: visuaalisuus ja ilme, viestinnän suunnittelu, brändi, trendit, ja vastuullisuus.
Visuaalisuus ja ilme
Luonnollisesti Instagram on huomattavasti visuaalisempi alusta kuin Twitter. Twitterissäkin voi toki lisätä kuvia ja videoita tweettien kylkeen, mutta itse tweetit ovat kuitenkin se pääpointti. Instagram on puolestaan täysin visuaalispainotteinen.
Sekä Twitterissä että korostetusti myös Instagramissa visuaalinen ilme vastaa fonteiltaan ja värimaailmaltaan yliopiston graafista ohjeistusta. Twitterissä ilme ei suinkaan ole niin värikäs, kuin räikeässä ja kuvitetussa Instagramissa, jossa keskeisin korostusväri oli punainen. Yliopiston logo kuitenkin yhdistää alustojen ilmettä.
Viestinnän suunnittelu
Kohderyhmä
Molemmilla alustoilla viestintäkielenä oli suurimmaksi osaksi käytetty suomea. Muutamia yksittäisiä englanninkielisiä julkaisuja löytyi kuitenkin molemmista, mutta nämä olivat erityisesti juuri kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja julkaisuja.
Oletan, että alustat eroavat myös kohderyhmiltään. Instagramissa Turun yliopiston kohderyhmä on oletettavasti nuorempi kuin Twitterissä. Instagramissa tavoitteena on pitää nykyiset opiskelijat ajan tasalla ja yritetään vedota mahdollisiin hakijoihin. Twitterissä kohderyhmä koostuu enemmän kenties erilaisista kumppanijärjestöistä, virallisista tahoista, henkilöstöstä ja entisistä opiskelijoista, joille tiedottamista lähestytään täysin eri näkökulmasta.
Sisältö
Kohderyhmän erotessa myös sisältö on erilaista. Tämä ilmeni Turun yliopiston somekanavilla siten, että Twitterissä julkaistu sisältö koostui lähinnä tiedotuksesta liittyen mm. tutkimukseen, asiantuntijablogeihin, yliopiston yhteistyöprojekteihin, henkilöstömuutoksiin, erilaisiin hankkeisiin, väitöskirjoihin liittyviin aiheisiin, rahoitusasioihin, avoimiin työpaikkoihin, tapahtumiin, ja koronatilanteeseen.
Siinä missä yliopiston Twitter näytti keskittyvän lähinnä tiedottamiseen, Instagram vaikutti huomattavasti markkinointikeskeisemmältä. Näytti siltä, että Instagramissa pyrittiin vetoamaan ihmisiin ihan eri tavalla kuin Twitterissä. Viestinnän näkökulma oli erilainen, ja tämä heijastui myös sisällöllisesti. Instagramiin oli jaettu asiantuntijablogien sijaan opiskelijablogeja.
Opiskelijoiden näkökulma oli muutenkin korostettuna Instagramin puolella – feedi suorastaan kuhisi juttuja opiskelijaelämästä ja -arjesta. Instagramin postaukset koostuivat paljolti opiskelijoiden somekaappauksista ja utulähettiläiden jutuista. Tarjolla oli mm. vinkkejä pääsykokeisiin ja jopa yo-kokeisiin valmistautumiseen. Strategiana tämä on järkevä – potentiaalisena hakijana olisi nimittäin kiinnostavaa kuulla juurikin tämänhetkisten opiskelijoiden omia, aitoja kokemuksia ja neuvoja.
Instagram tarjosi myös lisää tietoisuutta opiskelumahdollisuuksista, ja yhteishaun suhteen oli tehty selvää promoa. Myös tiedotusluonteisia postauksia oli – esimerkiksi ilmoituksia tuutorihauista.
Vastuullisuus
Vastuullisuus näkyi sekä Instagramin että Twitterin puolella. Molemmissa korostettiin monimuotoisuutta, mielenterveyttä ja opiskelijahyvinvointia, tasa-arvoa, sekä kestävää kehitystä.
Twitterissä ympäristöaiheet olivat esillä tweeteissä, joissa kerrottiin mm. ilmaston- ja eläinsuojeluun liittyvistä hankkeista, projekteista ja tutkimuksista.
Instagramissa oli puolestaan myös kiusaamiseen ja stressinhallintaan liittyviä postauksia.
Brändi ja trendit
Turun yliopiston brändi käy yhtenäisesti ilmi sekä Twitterissä että Instagramin puolella. Yliopiston slogan ”Get Inspired By Science” on nostettu esille molemmilla alustoilla. Sisällön ja bion puolesta Twitterissä korostuu erityisesti tiede- ja tutkimuskeskeisyys, yhteistyö ja koulutus, sekä kestävä kehitys. Samat teemat ovat esillä myös Instagramissa – erityisesti tiede- ja tutkimuskeskeisyys sekä tiimityö.
Omanlaisensa trendikkyys oli enimmäkseen havaittavissa Instagramin puolella. Video on formaattina todella trendikäs tällä hetkellä, puhumattakaan TikTok-videoista. Turun yliopiston Instagramissa vaalitaan tätä trendiä täysillä – monipuolista videosisältöä on tuotu esille ja myös TikTok-sisältöä on valutettu Instagramin puolelle.
Myös podcastit ovat trendikkäitä tällä hetkellä, ja opiskelijalähettiläiden STUDYcast olikin kovassa mainostuksessa Instagramissa. Instagramissa myös yhteisöllisyys korostui eri tavalla kuin Twitterissä – esimerkkinä tästä ystävänpäiväpostaus.
Yhteenveto
Turun yliopiston Instagramissa sekä Twitterissä toistuivat samankaltaiset teemat ja arvot – mm. tiedekeskeisyys, yhteistyö, kestävä kehitys, ja monimuotoisuus. Havaittujen eroavaisuuksien myötä on kuitenkin ilmiselvää, että alustoilla on täysin erilaiset kohderyhmät. Instagramissa yritetään vedota nuorempiin, markkinoidaan yliopistoa hakijoille, ja pidetään nykyisen opiskelijat ajan tasalla. Instagramissa korostuu opiskelijoiden näkökulma. Twitterissä taas tiedotetaan erilaisista asioista – mm. hankkeista ja tutkimuksista – ja enemmän uutistyyliin, eikä niinkään markkinointinäkökulmasta.
Tästä huolimatta sain Turun yliopiston viestinnästä melko yhtenäisen kuvan. Yliopiston keskeisin sanoma pysyi samana alustojen välisistä eroista huolimatta, ja olihan yliopiston slogankin esillä molemmissa.
Reflektio
Tämän harjoituksen jälkeen
- tiedän, mitä Turun yliopisto painottaa viestinnässään Twitterin ja Instagramin osalta.
- ymmärrän, miten mediaseurantaa tehdään ja miten media-analyysiä tehdään.
- voin soveltaa oppimaani tilanteissa, kun haluan ymmärtää muiden tai omaa viestintää mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta.
- pohdin, kuinka suuri tiimi Turun yliopiston viestintää hoitaa.