Tekijä: mperva

Tehtävänannon mukaisesti lähdin tutkiskelemaan Turun yliopiston somekanavia mediaseurantatyyliin. Halusin sisältää projektiin jonkinlaisen vertailunäkökulman, joten päätin tarkastella Turun yliopiston Twitter-tilin (@UniTurku) lisäksi myös Instagram-tiliä (@uniturku).

Oletan, että alustojen välillä on sisällöllisiä eroja – alustat eroavat tietenkin jo käyttötarkoituksiltaan ja todennäköisesti myös kohderyhmiltään. Viestinnässä ja sisällöntuotannossa varmasti siis priorisoidaan eri kanavia aina tilanne- ja aihekohtaisesti. Molemmat tilit ovat kuitenkin Turun yliopiston virallisia somekanavia, joten samankaltaisia teemoja tulisi joka tapauksessa esiintyä joissain määrin.

Tein mediaseurantaa kuukauden ajalta eli 23.1.2022-23.2.2022. Päätin tarkastella sometilejä seuraavista näkökulmasta: visuaalisuus ja ilme, viestinnän suunnittelu, brändi, trendit, ja vastuullisuus.

Visuaalisuus ja ilme

Luonnollisesti Instagram on huomattavasti visuaalisempi alusta kuin Twitter. Twitterissäkin voi toki lisätä kuvia ja videoita tweettien kylkeen, mutta itse tweetit ovat kuitenkin se pääpointti. Instagram on puolestaan täysin visuaalispainotteinen.

Sekä Twitterissä että korostetusti myös Instagramissa visuaalinen ilme vastaa fonteiltaan ja värimaailmaltaan yliopiston graafista ohjeistusta. Twitterissä ilme ei suinkaan ole niin värikäs, kuin räikeässä ja kuvitetussa Instagramissa, jossa keskeisin korostusväri oli punainen. Yliopiston logo kuitenkin yhdistää alustojen ilmettä.

Viestinnän suunnittelu

Kohderyhmä

Molemmilla alustoilla viestintäkielenä oli suurimmaksi osaksi käytetty suomea. Muutamia yksittäisiä englanninkielisiä julkaisuja löytyi kuitenkin molemmista, mutta nämä olivat erityisesti juuri kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja julkaisuja.

Oletan, että alustat eroavat myös kohderyhmiltään. Instagramissa Turun yliopiston kohderyhmä on oletettavasti nuorempi kuin Twitterissä. Instagramissa tavoitteena on pitää nykyiset opiskelijat ajan tasalla ja yritetään vedota mahdollisiin hakijoihin. Twitterissä kohderyhmä koostuu enemmän kenties erilaisista kumppanijärjestöistä, virallisista tahoista, henkilöstöstä ja entisistä opiskelijoista, joille tiedottamista lähestytään täysin eri näkökulmasta.

Sisältö

Kohderyhmän erotessa myös sisältö on erilaista. Tämä ilmeni Turun yliopiston somekanavilla siten, että Twitterissä julkaistu sisältö koostui lähinnä tiedotuksesta liittyen mm. tutkimukseen, asiantuntijablogeihin, yliopiston yhteistyöprojekteihin, henkilöstömuutoksiin, erilaisiin hankkeisiin, väitöskirjoihin liittyviin aiheisiin, rahoitusasioihin, avoimiin työpaikkoihin, tapahtumiin, ja koronatilanteeseen.

Siinä missä yliopiston Twitter näytti keskittyvän lähinnä tiedottamiseen, Instagram vaikutti huomattavasti markkinointikeskeisemmältä. Näytti siltä, että Instagramissa pyrittiin vetoamaan ihmisiin ihan eri tavalla kuin Twitterissä. Viestinnän näkökulma oli erilainen, ja tämä heijastui myös sisällöllisesti. Instagramiin oli jaettu asiantuntijablogien sijaan opiskelijablogeja.

Opiskelijoiden näkökulma oli muutenkin korostettuna Instagramin puolella – feedi suorastaan kuhisi juttuja opiskelijaelämästä ja -arjesta. Instagramin postaukset koostuivat paljolti opiskelijoiden somekaappauksista ja utulähettiläiden jutuista. Tarjolla oli mm. vinkkejä pääsykokeisiin ja jopa yo-kokeisiin valmistautumiseen. Strategiana tämä on järkevä – potentiaalisena hakijana olisi nimittäin kiinnostavaa kuulla juurikin tämänhetkisten opiskelijoiden omia, aitoja kokemuksia ja neuvoja.

Instagram tarjosi myös lisää tietoisuutta opiskelumahdollisuuksista, ja yhteishaun suhteen oli tehty selvää promoa. Myös tiedotusluonteisia postauksia oli – esimerkiksi ilmoituksia tuutorihauista.

Vastuullisuus

Vastuullisuus näkyi sekä Instagramin että Twitterin puolella. Molemmissa korostettiin monimuotoisuutta, mielenterveyttä ja opiskelijahyvinvointia, tasa-arvoa, sekä kestävää kehitystä.

Twitterissä ympäristöaiheet olivat esillä tweeteissä, joissa kerrottiin mm. ilmaston- ja eläinsuojeluun liittyvistä hankkeista, projekteista ja tutkimuksista.

Instagramissa oli puolestaan myös kiusaamiseen ja stressinhallintaan liittyviä postauksia.

Brändi ja trendit

Turun yliopiston brändi käy yhtenäisesti ilmi sekä Twitterissä että Instagramin puolella. Yliopiston slogan ”Get Inspired By Science” on nostettu esille molemmilla alustoilla. Sisällön ja bion puolesta Twitterissä korostuu erityisesti tiede- ja tutkimuskeskeisyys, yhteistyö ja koulutus, sekä kestävä kehitys. Samat teemat ovat esillä myös Instagramissa – erityisesti tiede- ja tutkimuskeskeisyys sekä tiimityö.

Omanlaisensa trendikkyys oli enimmäkseen havaittavissa Instagramin puolella. Video on formaattina todella trendikäs tällä hetkellä, puhumattakaan TikTok-videoista. Turun yliopiston Instagramissa vaalitaan tätä trendiä täysillä – monipuolista videosisältöä on tuotu esille ja myös TikTok-sisältöä on valutettu Instagramin puolelle.

Myös podcastit ovat trendikkäitä tällä hetkellä, ja opiskelijalähettiläiden STUDYcast olikin kovassa mainostuksessa Instagramissa. Instagramissa myös yhteisöllisyys korostui eri tavalla kuin Twitterissä – esimerkkinä tästä ystävänpäiväpostaus.

Yhteenveto

Turun yliopiston Instagramissa sekä Twitterissä toistuivat samankaltaiset teemat ja arvot – mm. tiedekeskeisyys, yhteistyö, kestävä kehitys, ja monimuotoisuus. Havaittujen eroavaisuuksien myötä on kuitenkin ilmiselvää, että alustoilla on täysin erilaiset kohderyhmät. Instagramissa yritetään vedota nuorempiin, markkinoidaan yliopistoa hakijoille, ja pidetään nykyisen opiskelijat ajan tasalla. Instagramissa korostuu opiskelijoiden näkökulma. Twitterissä taas tiedotetaan erilaisista asioista – mm. hankkeista ja tutkimuksista – ja enemmän uutistyyliin, eikä niinkään markkinointinäkökulmasta.

Tästä huolimatta sain Turun yliopiston viestinnästä melko yhtenäisen kuvan. Yliopiston keskeisin sanoma pysyi samana alustojen välisistä eroista huolimatta, ja olihan yliopiston slogankin esillä molemmissa.

Reflektio

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, mitä Turun yliopisto painottaa viestinnässään Twitterin ja Instagramin osalta.
• ymmärrän, miten mediaseurantaa tehdään ja miten media-analyysiä tehdään.
• voin soveltaa oppimaani tilanteissa, kun haluan ymmärtää muiden tai omaa viestintää mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta.
• pohdin, kuinka suuri tiimi Turun yliopiston viestintää hoitaa.

Reflektio

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, millainen Turun yliopiston graafinen ohjeistus näin pääpiirteittäin on.
• ymmärrän, mikä posterin tarkoitus on.
• voin soveltaa oppimaani nykyisessä työharjoittelussa ja tietysti myös tulevaisuudessa.
• pohdin, kuinka paljon onkin tullut opittua nyt viimeisen parin kuukauden aikana tällä kurssilla ja työharjoittelussa!

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten iMovie toimii.
• ymmärrän, miten kriisitilanteissa tulee toimia ja miten niihin voi varautua.
• voin soveltaa oppimaani jatkossa videosisältöä luodessa.
• pohdin, kuinka yleisiä kriisit yleensäkin ovat.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten luoda infograafi piktochartilla.
• ymmärrän, miten eri tekijät vaikuttavat organisaation maineeseen, ja kuinka maine puolestaan vaikuttaa organisaation menestykseen.
• voin soveltaa oppimaani jatkossa, kun haluan luoda monipuolista visuaalista sisältöä.
• pohdin, millä tavoin voin henkilökohtaisesti vaikuttaa eri yhteisöjen maineisiin.

Lähteet:

Kivikoski, Jouni. 2019. ”Miten viestintä vaikuttaa maineeseen”. https://www.prior.fi/www/blogi/miten-viestinta-vaikuttaa-maineeseen/

Kuvat: pixabay.com

Luentodiat!

Alla oleva huumevastaisen internet-sivuston theantidrug.comin julkaisema juliste varoittaa huumeiden vaaroista etenkin nuorison kohdalla. Kuvan pääosassa on kokolattiamatolla lepäävä, ojennettu käsi, jonka kämmen on veltosti kääntyneenä ylöspäin. Käsi myös näyttäisi olevan melko nuoren ihmisen käsi, korostaen kuvan sanomaa nimenomaan nuorison huumeiden käytöstä.

Sommittelu

Kuva on rajattu niin, että julisteen keskellä näkyy kämmen, jonka vierellä on huumeruisku sekä pillereitä. Käsi on sommiteltu keskelle kuvaa, kun taas ruisku ja pillerit ovat enemmän etualalla, melkein tyrkyllä katsojalle – katsoja ei voi siis erehtyä, etteikö kyseessä olisi huumeisiin liittyvä juliste. Kaikesta tästä voimme päätellä, että kuvassa oleva henkilö on vähintäänkin tajuton ja ottanut yliannostuksen.

Kuvateksti ja tematiikkaa

Kuvateksti kuitenkin paljastaa, että kuvan käsi kuuluu 21-vuotiaalle Thomakselle, joka on ottanut yliannostuksen ja menehtynyt. Nämä yksityiskohdat tekevät kuvan kädestä henkilön, mikä vetoaa tunteisiin – etenkin kun kyseessä on nuori henkilö näinkin traagisessa asemassa. Kuvateksti leikittelee myös videopeliteemalla ja yhdistelee huume- ja videopelisanastoja, mikä on osuva valinta, jos halutaan vedota nuorisoon. Teema viittaa myös siihen, että nuoriso saattaa leikkiä huumeilla ja riskeeraa samalla elämänsä. Kuvateksti antaa ymmärtää, että huumeilla pelatessa ei saa tarvittaessa mahdollisuutta uuteen elämään, kuten videopeleissä.

Värimaailma ja valaistus

Kirkas, vihreä teksti hyppää silmille tummaa taustaa vasten. Teksti onkin julisteen ainoa värikäs elementti – muuten kuvan värimaailma on hyvin neutraali. Vihreä saattaa edustaa sekä terveyttä että sairautta, mutta tässä yhteydessä uskon sen edustavan huumeiden tuomaa sairautta. Toisaalta se saattaa edustaa myös kasvua ja uudistumista, mikä sopisi tähän kontekstiin myös hyvin siinä mielessä, että kyseisestä elämäntyylistä voi myös päästä eroon. ”Myrkynvihreä” sopii myös sekä huume- että peliteemaan. Kuvan valaistus on myös oikein synkkä, mikä kuvaa myös huumeiden käytön tuomaa synkkyyttä. Vastapainona kuvassa esiintyvä kohdistettu valo voisi kuvata toivon pilkettä.

Symboleja ja semiotiikkaa

Ruisku on samassa linjassa käsivarren kanssa, luoden symmetrisyyttä ja rauhaa kuvan tunnelmaan. Kuvan tunnelma on muutenkin rauhallinen ja pysähtynyt, mikä kuvaa yliannostuksen ottaneen, kuvassa olevan henkilön tilaa. Kuva välittää ajatuksen siitä, että vaikka huumeiden käyttäminen ja sen tuoma elämäntyyli saattaa olla hyvinkin kaoottista, se saattaa johtaa peruuttamattomaan ja lopulliseen pysähdykseen.

Koska kuvassa oleva käsi on ojennettuna oikealle kohti valoa, kuvaa voisi myös tulkita niin, että käsi kurottaa kohti valoisampaa tulevaisuutta. Kenties tällä viitataan siihen, että huumekoukusta voi kuitenkin päästä eroon – ehkä kuvassa esiintyvällä henkilöllä oli toivoa tulevaisuudelle, kunnes olikin jo liian myöhäistä. Toisaalta ojennettu käsi ja avoin kämmen saattavat olla vailla apua ulkopuoliselta. Sen sijaan ruisku osoittaa vasemmalle hämärämpään, symboloiden synkkää, huumeiden täyteistä menneisyyttä.

Yhteenveto

Kyseisen mainosjulisteen tarkoituksena on vedota tunteisiin ja korostaa huumeiden käytön karuimpia puolia. Kuva on kieltämättä hyvinkin traaginen ja järkyttävä – mutta juuri se tekee siitä vaikuttavan. Kaikin puolin tästä synkästä kuvasta voimme todeta sen verran, että vaikka se on melko yksinkertainen, sisältöä ja pohdittavaa siinä on kuitenkin valtavasti.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän kuva-analyysin erilaisia lähestymistapoja.
• ymmärrän väripsykologian perusteet.
• voin soveltaa oppimaani jatkossa, kun luon tai kohtaan erilaista visuaalista sisältöä.
• pohdin, kuinka laskelmoitua visuaalinen sisältö yleisesti ottaen on.

Lähteet:

Luomajoki, Niina. 2019. ”Väripsykologiaa brändinäkökulmasta”. https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Oksanen, Johanna. 2018. ”Matka kuvien ytimeen: Semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen”. STT Viestintäpalvelut. https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

Theantidrug.com: ”Game Overdose”. Poimittu sivustolta: Crowley, Julian. 2011. ”13 Most Disturbing Anti Drugs Ads”. https://www.businesspundit.com/13-most-disturbing-anti-drugs-ads/

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, millaisia tapauksia VEN ja JSN ratkovat.
• ymmärrän, mistä viestinnän eettinen pohja on peräisin.
• voin soveltaa oppimaani olemalla tarkkana silloin kun itse luen tai kirjoitan.
• pohdin, kuinka helppoa on nykyään tunnistaa disinformaatio.