Jenni Leino
Ilmastolain uudistus eteni eduskuntakäsittelyyn 3.3.2022. Sekä eduskuntakeskustelussa, että lakiesityksen lausuntokierroksella uudistuksen perimmäisestä tarpeesta, ilmastonmuutoksen estämisestä, oltiin lähes yhtä mieltä kautta puoluekentän ja edustettujen tahojen. Lain lausuntokierroksen yhteenvedosta käy ilmi, että valtaosa lausunnonantajista piti uudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita kannatettavina.
Lakiuudistuksen päätavoitteina on päivittää Suomen päästötavoitteet vuonna 2015 säädetyltä tasolta vastaamaan nykyisen tiedon ja tarpeen mukaista tasoa, sekä laajentaa laki koskemaan maankäyttösektoria.
Etenkin eduskuntakäsittelyssä vastahankaisuutta aiheuttivat asetetut päästötavoitteet. Usean edustajan mielestä hallituksen esittämät päästötavoitteet olivat epäsuhdassa Suomen globaalien vaikutusmahdollisuuksien kanssa, liian kunnianhimoisia tai suorastaan epärealistisia. Lausuntoyhteenvedossa ilmenevä kritiikki kuitenkin kohdistui tarkemmin lakiesityksen substanssiin. Kunnallisille viranomaisille esitettyä edistämisvelvoitetta pidettiin epätäsmällisenä, ja lisäksi esitykseen toivottiin tarkempia määritelmiä mm. kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden käsitteisiin, nimenomaan ilmastolain kontekstissa. Parannusehdotuksissa arvioitiin lain vaikuttavuuden parantuvan, jos käsitteitä ja tavoitteita kirkastettaisiin.
Sekä oikeusministeriö että oikeuskanslerinvirasto totesivat ilmastolain olevan tavoite- ja puitelaki, jonka tehtävä on asettaa pitkän ajan suuntaviivoja Suomen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Muutamat lausunnonantajat kritisoivat esitystä liian ylimalkaiseksi ja tavoitteita riittämättömiksi.
Muutama viikko kotimaisen eduskuntakäsittelyn jälkeen saatiin päätökseen Genevessä järjestetyn YK:n luontoneuvottelujen välikokous, jota on käyty viime lokakuusta asti. Neuvottelut olivat välietappi matkalla syksyllä Kiinassa järjestettävään YK:n huippukokoukseen, jonka aiheena on luontokato ja sen pysäyttäminen. Neuvottelujen tulos kieli samasta ongelmasta kuin kotimaisen ilmastolain käsittelyssä: Vaikka voimme olla yhtä mieltä siitä, että elinympäristömme heikentyvälle tilalle on globaalisti tehtävä jotain, tarkemman yhteisen konsensuksen löytäminen on edelleen todella vaikeaa.
Kotimaiseen keskusteluun verrattuna YK:n neuvottelussa positiivista kuitenkin oli se, että yhteisestä tavoitteesta päästiin yksimielisyyteen. Kaikki osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että enää ei riitä luontokadon pysäyttäminen, vaan on ryhdyttävä elvytystoimiin. Kansainvälinen tavoite suojella 30 % kaikista maa- ja vesialueista sai paljon kannatusta. Kestävän kehityksen edistämisen nähtiin olevan avainasemassa puututtaessa luontokadon juurisyihin, sillä tunnistettiin, ettei oireiden hoitaminen auta, vaan on puututtava itse tautiin.
Konkretian tasolla neuvotteluiden anti jäi kuitenkin melko laihaksi, sillä rahoituksesta ja yhdenvertaisuudesta kiisteltiin viime metreille asti. Suomen valtuuskunnan mukana välineuvotteluihin osallistunut WWF:n kansainvälisten asioiden toiminnanjohtaja Anne Tarvainen sanoo, että neuvotteluista puuttui johtajuutta ja riittävää poliittista tukea. Geneven neuvotteluiden osittaisesta epäonnistumisesta johtuen ennen Kiinan huippukokousta järjestetään vielä toiset välineuvottelut kesällä Nairobissa.
Samanlaiset ongelmat näyttävät siis vaivaavan sekä kansallista että kansainvälistä päätöksentekoa. Yhteisten linjojen löytäminen on ehkä tärkeämpää nyt kuin koskaan. Geneven neuvottelujen yksimielisyys antaa kuitenkin ehkä hieman toivoa; osapuolet tulisi saada samalle puolelle, yhteisin termein.
Lähteet:
Ympäristöministeriön sivusto ilmastolain uudistuksesta: https://ym.fi/ilmastolain-uudistus
Ympäristöministeriön lausuntoyhteenveto ilmastolain uudistuksesta, VN 14302/2019
The Economics of Biodiversity: the Dasgupta Review – Abridged version
“Hallitukset kompastelivat YK:n luontoneuvotteluissa, vaikka yhteinen suunta on selkeä.” – Silja Annila, WWF Suomi, 29.3.2022
Eduskunnan täysistunto 8.3.2022
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimusYK:n yleiskokouksen päätöslauselma 25. syyskuuta 2015: Agenda 2030