Dea Henrikson
Johdanto
Käsittelen tässä blogikirjoituksessa Maailmanpankkia ja sen toimintaa. Käyn ensin läpi mikä Maailmanpankki ja Maailmanpankkiryhmä on, näiden historiaa ja organisaatiota. Tämän jälkeen käsittelen Maailmanpankin ja Maailmanpankkiryhmän tehtäviä. Lopuksi tarkastelen miten Maailmanpankki edistää yritysvastuuta ja tukee hiilineutraaliutta vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden kautta.
Maailmanpankkiryhmään kuuluvat myös yksityistä sektoria rahoittava Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC, International Finance Corporation), Monenkeskisten investointien takauskeskus (MIGA, Multilateral Investment Guarantee Agency) ja Kansainvälinen Investointiriitojen sovittelulaitos (ICSID, International Centre for Settlement and Investment Disputes).
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustetiin 1944, toisen maailmansodan jälkeen Bretton Woodissa pidetyissä neuvotteluissa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian välillä. Neuvottelujen tulos oli Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Näiden kahden toimenkuva on muuttunut useampaan otteeseen perustamisen jälkeen. Neuvotteluissa pohdittiin myös kansainvälistä rahayksikköä ja Kansainvälistä kauppajärjestöä.
Maailmanpankin hallinto ja päätöksenteko
Maailmanpankki luotiin alun perin rahoittamaan niiden maiden jälleenrakentamista, jotka olivat kärsineet toisesta maailmansodasta. Maailmanpankki myönsi lainoja näille maille. Pääpaino oli infrastruktuurin jälleenrakentamisessa. IFC:n perustaminen 1956 mahdollisti lainojen myöntämisen yksityisille yrityksille ja rahalaitoksille kehitysmaissa. IDA:n perustaminen 1960 mahdollisti köyhien maiden auttamista, josta myös tuli yksi maailmanpankin päätavoitteista. ICSID:n perustaminen mahdollisti puolestaan kanavoimaan kansainvälisiä talouslähteitä köyhiin maihin.
Maailmanpankissa on yhteensä 189 jäsenmaata. Jokaisella jäsenmaalla on edustaja Maailmanpankin hallintoneuvostossa (Board of Governors). Hallintoneuvosto on Maailmanpankin ylin päättävä elin ja se kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen vuosikokoukseen mikä pidetään yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.
Pankin pääkonttori sijaitsee Washingtonissa. Suomi liittyi jäseneksi 14 tammikuuta 1948. Maailmanpankilla ei ole toimipistettä Suomessa, vaan Suomella on edustaja Maailmanpankissa. Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä, ja Suomen edustaja hallintoneuvossa on valtiovarainministeri. Valtiovarainministerillä on Suomen korkeinta äänestysvaltaa ja hänen varaedustajanaan toimii kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri. Suomi kuuluu Pohjaismaiden ja Baltian maiden yhteiseen vaalipiiriin, jolla on yhteinen, vuorotellen eri maista valittava johtokuntaedustaja. Maailmanpankin hallintoneuvosto on delegoinut suurin osa tehtävistään johtokunnalle, johon kuuluu yhteensä 25 jäsentä. Johtokunta päättää Maailmanpankin toimintapolitiikasta ja hallinnosta, sektori- ja maakohtaisista kehitysstrategioista sekä yksittäisistä hankkeista. Maailmanpankin pääjohtaja toimii johtokunnan puheenjohtajana. Nykyinen pääjohtaja, amerikkalainen David Malpass on ollut virassaan huhtikuusta 2019 lähtien.
Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston yhteiselimenä toimii Kehityskomitea. Komitean tehtävä on seurata maailmantalouden yleistilannetta ja erityisesti pääomavirtojen suuntautumista teollisuusmaista kehitysmaihin. Kehityskomitea koostuu 25 ministeristä, joista jokainen edustaa omaa äänestysryhmäänsä. Kehityskomitealla ei ole päätöksentekovaltaa. Komitea voi yhteisesti hyväksytyssä julkilausumassa ohjeistaa jäsenmaita ja Maailmanpankkiryhmän instituutioita.
Maailmanpankkiryhmän tehtävä
Maailmanpankkiryhmän tehtävä on vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä, lisätä yhteistä vaurautta ja edistää kestävää kehitystä. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan koulutusta, terveydenhuoltoa, julkishallintoa, infrastruktuuria, rahoitus- ja yksityissektoria, maataloutta, ympäristöä ja luonnonvarojen hallintaa. Lisäksi Maailmanpankkiryhmä tukee toiminnallaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, ruokaturvan kehittämistä, hyvän hallintotavan vahvistamista, korruption vastaista taistelua ja kriisien ennaltaehkäisyä. Maailmanpankki tekee näiden lisäksi myös kehitystutkimusta.
Kansainvälisen kehitysjärjestö IDA:n tavoitteena on vähentää köyhyyttä tarjoamalla korottomia lainoja ja lahjarahoitusta kaikille köyhimmille kehitysmaille. IDA:n rahoitettavat ohjelmat edistävät talouskasvua, vähentää eriarvoisuutta ja parantavat ihmisten elinolosuhteita. Avunsaajamaiden hallitukset voivat päättää omista prioriteeteistaan sillä IDA:n kautta kohdennettuja varoja ei ole rajoitettu tietyille sektoreille.
Maailmanpankki (IBRD ja IDA) tarjoaa rahoitusta, policy advice (politiikkasuosituksia) ja teknistä tukea kehitysmaille. IDA:n painopiste on maailman köyhimmissä maissa. IBRD keskittyy keskituloisille ja luottokelpoisiin köyhiin maihin.
Maailmanpankki ja yritysvastuu
Maailmanpankki on julkaissut yritysvastuun strategisen suunnitelman (The Corporate Responsibility Startegic Plan) jossa pääpaino on seurata edustusvaltioiden kehitystä yritysvastuun osalta, arvioida yritysvastuun nykytilannetta ja seurata mihin suuntaan se on menossa sekä kannustamaan sidosryhmiä panostamaan vastuulliseen yritystoimintaan. Maailmanpankilla on kymmenen periaatteen lista suunnattu yrityksille koskien kestävää yritystoimintaa, jossa mm kehotetaan eliminoimaan korruptiota, panostamaan henkilökunnan hyvinvointiin, vähentämään hävikkiä, varmistamaan tehokas raaka-aineiden käyttö, panostamaan kestävään maankäyttöön ja käyttämään vettä taloudellisesti.
Maailmanpankki ja globaalit vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat
Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että aiheutettu ilmastohaitta pyritään kumoamaan hyvittämällä tai vähentämällä omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla. Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. Kompensaatiota voidaan käyttää täydentävänä keinona vain silloin kun oman toiminnan tehokkuuden parantaminen ei riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Vapaaehtoista kompensaatioita voivat ostaa hiilineutraaliutta tavoittelevat kansalaiset, yritykset ja organisaatiot. Hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoinen kompensointi tapahtuu yleensä rahoittamalla sellaisia hankkeita, joissa päästöjä vähennetään, tai hankkeita, jotka poistavat suoraan kasvihuonekaasuja ilmakehästä.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitettu niin yksi Maailmanpankkiryhmän tehtävä on edistää kestävää kehitystä, jolla tarkoitetaan mm ympäristön ja luonnonvarojen hallintaa. Lisäksi Maailmanpankkiryhmä tukee toiminnallaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Maailmanpankki tukee hiilidioksidin hinnoittelua ja on 3.6. 2014 julkaissut lausuntonsa aiheesta (Statement Putting a Price on Carbon). Maailmanpankki korostaa hiilidioksidin hinnoittelun tärkeyttä estettäessä ilmaston lämpenemistä yli kaksi astetta ilmaston lämpötilasta ennen teollistumista. Maailmanpankki on myös kehittänyt teknisen avustusohjelman, nimeltään markkinoiden valmiuskumppanuus PMR (The Partenrship for Market Readiness). Ohjelman tarkoitus on edistää hiilidioksidin hinnoittelua ja niiden markkinoita.
Lähteet
Valtiovarainministeriö – Maailmanpankki. vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/maailmanpankki.
The World Bank, IBRD – IDA www.worldbank.org.
The Partnershp for Market Readiness – From the Ground Up, A decade of Lessons on Carbon Pricing.
Ympäristöministeriö – vapaaehtoiset päästökompensaatiot. www.ym.fi.
Finnida. Maailmanpankkiryhmä / World Bank Group. www.finnida.fi.