Jukka Rissanen
Globaali ilmastonmuutos on yksi lukuisista ympäristöongelmista, joita kohtaamme nykyään. Se herättää paljon huomiota, koska se on vakava ongelma, mutta myös siksi, että siihen törmää helposti hyödykeverotuksen, sääntelyn sekä erilaisten resurssien hinnoittelun kautta. Näiden avulla ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan rikkaissa maissa siten, ettei jouduta luopumaan aineellisesta elintason kasvusta, jota mitataan BKT:n avulla.
Taloustieteessä ratkaisuna ilmastonmuutokseen on lähinnä keskitytty vähentämään talouden tuottamia päästöjä ja poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä. Tästä huolimatta kasvihuonepäästöjen määrän ero biosfäärin kykyyn sitoa hiiltä ei ole kaventunut. Tämä johtuu alhaisesta innovoinnin ja investointien tasosta fossiilittomiin energianlähteisiin sekä hiilidioksidin talteenottoon. Puhtaalla energiantuotannolla on olennainen merkitys ilmaston muutoksen torjunnassa. Kirjallisuudessa on arvioitu, että investoimalla 2 % maailman BKT:sta puhtaaseen energiantuotantoon seuraavien muutaman vuoden aikana, voidaan nauttia kestävästi BKT:n kasvusta.
Euroopan unionissa puhtaan energian merkitykseen on jo havahduttu. EU:ssa laitettiinkin aluille vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää. EU:ssa on jo tähän mennessä onnistuttu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 23 % vuodesta 1990 vuoteen 2018. Samaan aikaan alueen talous on kasvanut 61 %. Jotta EU voi saavuttaa vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteet, tulee EU:n jatkaa energiajärjestelmän irrottamista fossiilisista polttoaineista. Alueen kasvihuonekaasupäästöistä jopa 75 % on peräisin energian tuotannosta ja käytöstä eri aloilla. Samalla EU:n tulee kuitenkin huolehtia alueen energiahuoltovarmuudesta ja varmistaa että tarjolla on kohtuuhintaista energiaa. Energian korkeilla hinnoilla on taloutta vahingoittavia vaikutuksia. EKP on arvioinut, että energian hintahäiriöt hidastavat BKT:n kasvua noin 0,5 %-yksikköä vuonna 2022 EU:n alueella.
Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet on tarkoitus siirtää lainsäädäntöön 55-valmiuspaketin avulla. Pakettiin kuuluu joukko ehdotuksia, joilla tarkistetaan ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Paketin nimi tulee tavoitteesta vähentää EU:n sisäisten kasvihuonepäästöjen määrää 55 % vuoteen 2030 mennessä. Osana ohjelmaa tavoitteena on, että vähintään 40 % EU:n energiasta olisi uusiutuvaa energiaa. Tämän arvellaan palvelevan EU:n hiilestä irtautumista koskevia yleisiä tavoitteita ja edistää samalla EU:n kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta.
EU:n energian toimitusvarmuus nousi entistä enemmän esille Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa. EU on täysin riippuvainen tuontikaasusta, joka vastaa 90 % EU:n käyttämästä kaasusta ja Venäjältä tuodun kaasun osuus kaikesta EU:ssa kulutetusta kaasusta on yli 40 %. Venäjän osuus öljyn tuonnista on 27 % ja hiilen tuonnista 46 %. Samalla kun EU:n tulee varmistaa energian toimitusvarmuus, on uusi tilanne myös hyvä mahdollisuus EU:lle irrottautua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä entistä enemmän puhtaaseen energiaan. Muun muassa Puola on jo reagoinut Venäjän hyökkäykseen ja on valmistelemassa kansallista lainsäädäntöä, jolla kielletään venäläisen hiilen tuonti. Puolan käyttämästä hiilestä noin 20 % tuodaan Venäjältä ja sitä käytetään lähinnä kotitalouksien lämmittämiseen.
Ukrainan sodan alettua EU:n komissio antoi tiedonannon ”REPowerEU”, jossa esitetään uusia toimia vihreän energian tuotannon lisäämiseksi, tarjonnan monipuolistamiseksi ja kysynnän vähentämiseksi. Pääpaino on kaasussa, joka vaikuttaa merkittävästi sähkömarkkinoihin ja jonka maailmanlaajuiset markkinat ovat vähemmän likvidit. Tarkoituksena on vähentää asteittain riippuvuutta venäläisestä öljystä ja hiilestä, joiden osalta EU:lle on tarjolla useampia mahdollisia toimittajia. Tavoitteena on nopeuttaa vihreää siirtymää, jonka avulla voidaan vähentää päästöjä sekä riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Samalla tämä antaisi suojaa energian hintojen nousulta.
Komissio arvioi, että EU:n on mahdollista tulla asteittain riippumattomaksi Venäjän fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuotta 2030. Tätä varten komissio ehdottaa REPowerEU-suunnitelmaa, jolla parannetaan EU:n laajuisen energiajärjestelmän häiriönsietokykyä. Järjestelmä koostuu kahdesta pilarista: kaasutoimitusten monipuolistamisesta sekä pyrkimisestä nopeammin riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista. Komissio arvelee, että 55-valmiuspaketin ehdotusten täysimääräinen täytäntöönpano vähentäisi kaasun kulutusta EU:ssa 30 % eli 100 miljardia kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä. Etupainotteiset energiansäästöt ja sähköistäminen yhdessä kaasutoimitusten monipuolistamisen ja uusiutuvien kaasujen käytön lisäämisen kanssa voivat vähentää venäläisen kaasun tarvetta peräti 155 miljardilla kuutiometrillä, joka on venäläisen kaasun tuontia vastaava määrä. Siten REPowerEU:n tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaisi sen, että EU pääsisi eroon energiariippuvuudestaan Venäjään.
Tavoitteena olisi lisäksi kaksinkertaistaa 55-valmiuspaketin tavoitteet biometaanin osalta. Tämä kuitenkin vaatisi rahoitusta erityisesti maatalousjätteistä ja -jäämistä tuotetulle biometaanille. Lisäksi tavoitteena on panostaa uusiutuvaan vetyyn tuottamalla sitä itse ja tuomalla sitä EU:n alueelle muualta eri yhteistyöhankkeiden kautta. Tämä kuitenkin tarkoittaisi nykyisten vetystrategian tavoitteiden ylittämistä ja samalla tulisi maksimoida kotimainen vetytuotanto. Komission REPowerEU -suunnitelman avulla olisi mahdollista nopeuttaa innovatiivisten vetypohjaisten ratkaisujen ja kustannuskilpailukykyisen uusiutuvan sähkön käyttöönottoa teollisuudenaloilla. Komissio aikookin aikaistaa innovaatiorahaston täytäntöönpanoa sähköistämisen ja vetyyn siirtymisen tukemiseksi. Muita energiariippuvuutta vähentäviä toimia olisivat aurinkosähkö- ja tuulivoimakapasiteetin kasvattaminen sekä lämpöpumppujen määrän kasvattaminen kiinteistöjen lämmityksessä.
Kuten aiemmin tuotu esiin, niin uusi tilanne EU:n naapurissa Ukrainassa on luonut hedelmällisen pohjan siirtymiselle puhtaaseen energiaan EU:ssa. Saksassa ja Italiassa on jo varauduttu kaasutoimitusten katkeamiseen Venäjältä, mikä mahdollisesti lisää tukea EU:n pyrkimykseen energiaomavaraisuudesta. Kuitenkin tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tulisi energiaomavaraisuuden lisäksi varmistaa, että EU:n alueella siirrytään kohti kestävää talouskasvua. Tämä tarkoittaa, että siirrytään ja investoidaan puhtaaseen energian tuotantoon. Tällä tavoin voimme EU:n alueella varmistaa sen, että nykyisten sukupolvien lisäksi erityisesti tulevat sukupolvet saavat myös mahdollisuuden nauttia talouskasvusta, joka näkyy lopulta elintason paranemisena.
Lähteet:
Dasgupta, P. (2021), The Economics of Biodiversity: THe Dasgupta Review. (London: HM Treasury).
Euroopan komissio. (2019), Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.
Euroopan komissio. (2022), Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet.
Euroopan unionin neuvosto. (2021), Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta
Putinilta uusi ehdotus kaasulaskujen maksamiseen – Hanat voivat sulkeutua äkkiä, Saksa ja Italia ”hälytystilassa”. Kauppalehti 31.3.2022.