Covid-19 pandemian aikana sosiaalisten lähikontaktien vähentäminen on tärkeää koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Turun yliopistossakin henkilökunta on yhä pääsääntöisesti etätöissä, jos se työtehtävien puolesta on mahdollista. Aikaisemmin keväällä parin kuukauden ajan päällä oli kattavampi “lockdown”. Tutkijoille koronavirukseen liittyvät rajoitukset vaikuttavat tutkimusaineiston hankintaan mitä erinäisimmin tavoin. Omalla tähtitieteen alallani tukimusdatani on havaintoja ammattilaisteleskoopeilta. Tutkimukseni keskittyy niin sanottuihin tähtitieteellisiin transientteihin, havainnoillisesti päivistä vuosiin kestäviin ilmiöihin, jotka liittyvät täydelliseen tai osittaiseen tähden tuhoutumiseen, kuten supernovaräjähdykseen joka päättää tähden elinkaaren. Supernovaräjähdykset ovat hyvin kirkkaita ja niitä voidaan tutkia muista galakseista. Johtuen supernovien verrattain nopeasta evoluutiosta niiden tutkimus vaatii toistuvia monitorointihavaintoja verrattain usein muutosten seuraamiseksi yli pitkienkin aikaskaalojen. Täten supernovien havainnot hyvin tyypillisesti tehdään ns. “service” muodossa, jossa teleskoopin henkilökunta suorittaa havainnot tutkijoiden valmistelemien tarkkojen ohjeiden perusteella – näin siis jo ennen Covid-19 pandemiaa.
Ammattilaisteleskooppien havaintoajasta on kova kilpailu ja projekteille myönnetään aikaa perustuen tutkijoiden valmistelemiin havaintoaikahakemuksiin. Olen itsekin työskennellyt paneeleissa, jotka arvioivat tällaisia hakemuksia. Usean vuoden työskentelyn jälkeen Iso-Britanniassa palasin Suomeen vuoden 2018 lopulla työskentelemään Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin (Turku Collegium for Science and Medicine, TCSM) kollegiumtutkijana. Tämä mahdollisti havaintoajan hakemisen 2.56 metrin pohjoismaiselta optiselta NOT (Nordic Optical Telescope) -teleskoopilta, joka sijaitsee 2400 metrin korkeudella merenpinnasta Roque de los Muchachos -observatorioalueella La Palmalla, Kanariansaarilla, Espanjassa. Vuodesta 2019 lähtien olen johtanut yhdessä kahden muun tutkijan kanssa Tukholman ja Aarhusin yliopistoista laajaa havainto-ohjelmaamme, joka keskittyy juuri supernovien tutkimukseen. Tyypillisesti muutamien päivien välein NOT-teleskoopin aikataulussa on öitä jolloin voimme tehdä havaintopyyntöjä, jotka tavanomaisesti valmistellaan yötä edeltäväksi iltapäiväksi mahdollistaen tutkimuskohteista saatavilla olevan kaikkein viimeaikaisimman tiedon huomioon ottamisen. Nopeat havaintoihin liittyvät muutokset kuitenkin jopa yön aikana ovat mahdollisia johtuen juuri NOT-teleskoopin toiminnan erinomaisesta joustavuudesta.
Johtuen Covid-19 tilanteesta monet kansainväliset ammattilaisteleskoopit ovat olleet suljettuina jopa kuukausia. Roque de los Muchachos -observatorioalue oli suljettuna vain parin viikon ajan huhtikuussa ja toisin kuin monet muut teleskoopit La Palmalla, ketteryytensä ansiosta NOT-teleskooppi pystyi pysymään toiminnassa aivan observatorioalueen yleiseen sulkuun asti ja aloittamaan havainnot nopeasti tilanteen parannuttua. NOT-teleskooppia pystytään nimittäin helppokäyttöisyytensä ansiosta operoimaan yön aikana vain yhden työntekijän voimin. NOT-teleskoopin toimintaan on kuulunut myös jo vuosia ns. Student Support Astronomer -malli, jossa pohjoismaisten yliopistojen tähtitieteen gradu- tai väitöskirjatyötä tekeviä opiskelijoita toimii harjoittelijoina La Palmalla noin vuoden pituisen jakson hoitaen teleskoopin vakinaisen henkilökunnan lisänä osan havaintoöistä, joko suorittaen “service” havaintoja tai avustaen vierailevia havaitsijoita. Jo muutaman viikon huolellisen perehdyttämisjakson jälkeen opiskelija pystyy käyttämään itsenäisesti teleskooppia. Toimin itsekin tässä tehtävässä vuosien 2009-2010 aikana ja pidän kyseistä jaksoa täytenä menestyksenä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti.
NOT-teleskoopin tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuonna 2019 teleskooppi siirtyi Turun ja Aarhusin yliopistojen omistukseen. Teleskoopille on myös valmisteilla uusi havaintoinstrumentti NTE, joka tulee mahdollistamaan samanaikaiset havainnot sekä optisella että lähi-infrapuna-alueella.
FT Erkki Kankare
Kollegiumtutkija, TCSM
Fysiikan ja tähtitieteen laitos