Tulevaisuuden ennustaminen ja teknologiset muutokset ovat haastavia. Eräs keskeisimmistä muutoksista heijastuu työn sisällölliseen muutokseen.  Jo nyt on näkyvissä useita aloja, joihin muutokset ovat vaikuttaneet (esim. matkailuala, pankkisektori, eri tuotannon alat) ja on väistämätöntä, että digitaaliset teknologiat, automatisaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat haastamaan alaa kuin alaa tulevaisuudessa. Äskettäin esimerkiksi CNN ja Kauppalehti uutisoivat Stanfordin yliopiston testauksista, joissa tekoäly voitti ihmisen luetun ymmärtämisessä ensimmäistä kertaa. Pian uutisten julkistamisen jälkeen testien tosin kritisoitiin mitanneen muita asioita kuin tekstin sisällön ymmärtämistä ja tulkintaa (esim. Kauppalehti). Kysymys kuuluukin, kuinka pian muutokset näkyvät tietotyöläisen elämässä? Entä pitääkö muutoksista huolestua vai nähdä ne mahdollisuuksina? Mitä muita tärkeitä tulevaisuuden työn sisältöön vaikuttavia seikkoja on?

Näihin kysymyksiin liittyviä teemoja on käsitelty eri yhteyksissä DigiPro –projektimme aikana. Projektin tutkijat ja yritysedustajat nostivat työn sisällön ja kontekstin muutoksen myös paneelikeskustelun aiheeksi kansainvälisessä WORK2017 –konferenssissa Turussa. Tässä blogitekstissä nostan esiin muutamia keskustelussa käytyjä asioita. Koneet ihmisten korvaajina työelämässä oli yksi paneelin keskeisistä teemoista. Panelistit toivat esille, että väistämätön totuus on, että koneet tulevat suorittamaan suuren osan ihmisen tekemistä töistä. Koneet eivät kuitenkaan pysty täysin korvaamaan ihmisen panosta luovuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tehtävissä. Tämä voikin olla hyvin palkitsevaa, kun koneet korvaavat ns. mekaanisen työn, jolloin työntekijälle jää enemmän aikaa ajatusta vaativiin luoviin tehtäviin. Parhaassa tapauksessa luovuus pääsee valloilleen, työn resursseja ja kyvykkyyksiä käytetään uudentyyppisiin tehtäviin ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy. Wiima Logistics Oy:n edustaja Lauri Heiliö pohti puolestaan, että organisaatioiden omat työntekijät antavat arvokasta palautetta ja ideoita niin omalle organisaatiolleen kuin asiakkailleen; jos koneet tekevät lähes kaiken, tämän kaltaisen palautteen kerääminen vaikeutuu.

Koneiden merkityksen lisääntymisen ohella paneelissa keskusteltiin datan rajattoman saatavuuden hyödyntämisestä, sekä etätyöstä ja siihen liittyvästä tietojohtamisesta niin tehokkuuden parantamisen kuin luottamuksen näkökulmasta. Tommi Rissanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta viittasi Economist –lehden artikkeliin, jossa todettiin, että nykymaailman arvokkain resurssi ei ole enää öljy vaan data. Organisaation hallintorakenteiden pitää kuitenkin olla ensin kohdallaan, jotta rajattomasti saatavilla olevaa dataa voidaan ja osataan tehokkaasti hyödyntää, lisäsi Ari Viitanen Carinafour -yrityksestä.  Viitanen mainitsi, että sama koskee tuotannon ohjausta ja hallintaa etänä: hallinnon ja prosessien pitää olla kunnossa, jotta ne onnistuvat. Taina Eriksson Turun kauppakorkeakoulusta esitti kysymyksen siitä, voiko digitaalisten järjestelmien välityksellä rakentaa luottamusta. Paneelissa mainittiin toimivia menetelmiä toimittajien ja asiakkaiden välillä: yleisön edustaja ja Ari Viitanen puolsivat näkemystä, jonka mukaan henkilökohtaista tapaamista tärkeämpää on suorittaa luvatut tehtävät ja täten lisätä luottamusta.

Paneelissa oli ajatuksia herättävää keskustelua tulevaisuuden työn sisällöstä.  Digitalisaation aiheuttaman muutoksen tulee lähteä toimivista organisaatiorakenteista ja –käytännöistä sekä tehokkaasta johtamiskulttuurista, jonka kautta muutos jalkautetaan työntekijätasolle. Toimivien ohjelmien lisäksi erittäin tärkeää on työntekijän halukkuus muutokseen, jotta organisaatioissa pystytään hyödyntämään työntekijän osaaminen uuden luomiseen ja kehittämiseen – tehtäviin, joita koneet eivät voi täydellisesti suorittaa.

 

Elisa Aro
Projektitutkija