Business Finland on vuoden 2018 alusta muuttanut yliopistoille myönnettävän rahoituksen mallia. Aiemmin pääosa rahoituksesta myönnettiin hakuaikoihin perustuneissa kilpailutuksissa, joissa yliopistot laativat tutkimushankehakemuksia ja Business Finland valitsi rahoitettavat projektit. Näissä projekteissa oli mukana yritysten rahoitusosuus, mutta valmistelun ja toteutuksen päävastuu oli aina yliopistoilla. Kilpailutukset olivat tiukkoja ja aina pääosa hakemuksista jäi ilman rahoitusta.

Uudessa mallissa tutkimusrahoituksen kilpailutuksista on luovuttu ja yliopistojen ainoa mahdollisuus saada Business Finlandin rahoitusta on rakentaa vähintään kolmen yrityksen kanssa yhteisiä rinnakkaishankkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopiston tutkimushankkeen kanssa samaan aikaan haetaan yritysten tuotekehityshankkeita ja vaikka kaikki hankkeet ovat itsenäisiä, niitä yhdistää yhteinen projektisuunnitelma.

Olen nähnyt paljon erilaisia kehityshankkeita sekä yliopistojen että yritysten toteuttamana ja uskon että pitkällä tähtäimellä muutoksella on erittäin positiivisia vaikutuksia. Yliopistojen tutkimustulosten siirtyminen yrityksiin oli vanhassa mallissa usein tehotonta ja hakemusvaiheessa tehtiin todella paljon turhaa työtä. Lyhyellä tähtäimellä muutos on kuitenkin tehnyt monessa yliopistossa uusien hankkeiden rakentamisesta varsin haastavaa. Yritysten houkuttelu yhteisiin projekteihin on vaikeaa monestakin syystä. Yritykset ovat fokusoituneet oman liiketoimintansa kehittämiseen ja yhteistyö muiden yrityshankkeiden kanssa on monille varsin vaikeaa. Yliopistojen tuoma lisäarvo hankkeen toteutukseen voi olla vaikeasti perusteltavaa tutkimuksen ja liiketoiminnan erilaisen kellotaajuuden vuoksi; yrityksissä tuloksia tarkastellaan kuukausi- ja kvartaalitasolla kun yliopistoissa vuosi on lyhyt aika tulosten julkaisemiseen. Vaikka edellytykset yhteistyölle muuten olisivatkin kunnossa, voi tuotekehityshankkeen toteutuksen ajankohta olla yritykselle väärä. Tässä palapelissä yliopistoilta vaaditaan uudenlaista kykyä luovia ja neuvotella yritysten kanssa.

DigiPro –hankkeessa olemme harjoitelleet rinnakkaishankkeen toteutusta jo kahden vuoden ajan. Suurimmat haasteet hankkeessa ovat tulleet odottamattomista ulkopuolisista tekijöistä, jotka ovat muuttaneet yksittäisten yritysten hankkeen toteutusta. Rinnakkaishankkeen luonteen mukaisesti tämä on aiheuttanut muutoksia koko hankekokonaisuuden toimintaan. Digipro-hankkeessa on ollut alusta asti erinomainen keskusteluyhteys yliopistojen ja yritysten välillä ja vaikeistakin tilanteista on selvitty hyvin. Yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä on ollut erittäin hyvää ja avointa. Rinnakkaishankkeissa avoin kommunikaatio yritysten, yliopistojen ja Business Finlandin välillä on äärimmäisen tärkeää. Parhaimmillaan tämä toimintamalli opettaa molempia tahoja ja tuottaa sekä tuottavampaa liiketoimintaa että parempaa tutkimusta.

Tommi Rissanen