Som en del av språkutvecklingsforskningsgruppen inom FinnBrain deltog jag, tillsammans med min handledare Pirkko Rautakoski och några andra logopedkolleger från Åbo Akademi, i 30th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics (IALP). Kongressen, som är en internationell kongress för forskare och kliniker inom logopedi och foniatri, ordnades den här gången i Dublin, Irland 21-25 augusti.

För mig som relativt nybliven doktorand var det här min första kongressresa. Tillsammans med några logopedidoktorandkolleger begav jag mig förväntansfull iväg mot Irland tidigt på söndagsmorgonen. Med i resväskan fanns min poster med resultat från FinnBrain-pilotstudien som jag skulle presentera under veckan.

Kongressen bjöd på en mångsidig uppdatering om vad som pågår inom forskning och kliniskt arbete inom alla logopedins delområden – språk och kommunikation hos barn, flerspråkighet, röst, afasi, sväljningsproblematik, stamning, alternativ och kompletterande kommunikation, för att nämna några. Speciellt barnspråksforskningen intresserade mig, eftersom det närmast tangerar mitt forskningsområde (samband mellan temperament och språkutveckling under de första levnadsåren). Med sin positiva stämning erbjöd kongressen fina möjligheter att skapa kontakter med andra forskare inom samma intresseområden. Det var lärorikt att få ta del av mer erfarna forskare och doktoranders arbete.

På grund av intensiva kongressdagar och överraskande lång pendlingsresa mellan vårt hotell inne i Dublin och kongresshotellet lite utanför staden hann vi bara med korta promenader i det mysiga Dublin och små glimtar av Irlands vackra natur från spårvagnen – närmare utforskning får bli till en annan gång. I stället hann vi i Åbo Akademi -doktorandgänget umgås en hel del och jag fick lära känna de andra bättre – väldigt trevligt det också!

Som pricken på i:et fick jag till min stora förvåning under kongressens avslutning höra att min poster med rubriken “Relations between temperament and language development during infancy – Findings from the FinnBrain Birth Cohort Pilot Study” (medförfattare Pirkko Rautakoski, Linnea Karlsson och Hasse Karlsson) vann pris för bästa poster under tisdagens postersession.

Glada, trötta och fulla av inspiration återvände vi på fredagen till Finland efter en lyckad kongressresa.

Denise Ollas, doktorand

Kielentutkijoiden terveiset Dublinista

FinnBrain-tutkimuksen kielellisen kehityksen osatutkimuksesta minä ja ohjaajani Pirkko Rautakoski sekä muita Åbo Akademin logopedikollegoita osallistuimme kongressiin 30th World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics (IALP). Kongressi järjestettiin elokuussa Dublinissa, Irlannissa.

Kongressissa kuulimme monipuolisesti uusinta tietoa logopedian alalla meneillään olevasta tutkimuksesta ja kliinisestä työstä – esimerkiksi aiheista lasten kielen ja kommunikaation kehitys, monikielisyys, ääni, afasia, nielemisongelmat, änkytys, puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi. Erityisesti lapsen kieleen liittyvä tutkimus kiinnosti minua, koska se on lähimpänä omaa tutkimusaluettani: temperamentin ja kielen kehityksen välinen yhteys ensimmäisinä elinvuosina.

Esittelin kongressissa posterilla FinnBrainin pilottivaiheesta saamiani tutkimustuloksia otsikolla “Relations between temperament and language development during infancy – Findings from the FinnBrain Birth Cohort Pilot Study” (muina kirjoittajina Pirkko Rautakoski, Linnea Karlsson ja Hasse Karlsson). Kongressin päättyessä sain ilokseni kuulla voittaneeni palkinnon parhaasta posterista.

Denise Ollas, väitöskirjatutkija

Kehitysneuropsykologisen osatutkimuksen psykologit Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi ja Eija Sinervä osallistuivat toukokuun lopulla joka toinen vuosi järjestettävään International Conference on Infant Studies (ICIS) -kongressiin. Tämä blogikirjoitus on raportti kongressimatkasta ja kenttää tällä hetkellä puhuttavista tutkimuslöydöksistä.

Saavuimme New Orleansiin jo hyvissä ajoin ennen kongressin alkua. Keskeisenä syynä tähän olivat ryhmämme kahden jäsenen kongressin ensimmäisenä päivänä pidettävät esitykset – Saaralla suullinen esitys torstaiaamun (26.5.2016) ensimmäisessä sessiossa ja Eeva-Leenalla posteri samana iltapäivänä – joista olisi ollut harmillista myöhästyä esimerkiksi viivästyneiden lentojen tai myöhästyneiden matkatavaroiden vuoksi. Tutkijoillamme oli tästä syystä pari päivää aikaa toipua kahdeksan tunnin aikaerosta ja tutustua myös New Orleansin kaupunkiin, jolla on varsin värikäs historia. Kaupungin perustivat Amerikan eteläosia asuttaneet ranskalaiset 1700-luvulla ja se siirtyi Yhdysvaltain hallituksen omistukseen 1803. Tämän jälkeen kaupungin kulttuuria ovat muokanneet muun muassa kreolit eli espanjalaisten, ranskalaisten ja afrikkalaistaustaisen väestön avioliitoista syntyneiden jälkeläiset, jazzmusiikki sekä myös haitilaisten voodoo- ja ruokakulttuuri. Kaupungin tunnusomaisin maamerkki on sen viertä virtaava, koko Yhdysvallat lävistävä Mississippi-joki, joka on edelleen merkittävä kuljetusväylä Aasian ja Yhdysvaltojen välillä.

St. Louis Cathedral

Hurrikaani Katrinan iskettyä New Orleansiin vuonna 2005 väkiluku puolittui, ja kaupunkia on jälleenrakennettu kiivaasti tuon jälkeen. Ulkopuoliselle hurrikaanin tuhot eivät enää näkyneet, mutta jo ennestään Yhdysvaltain mittakaavassa matalahkon elintason kaupungille hurrikaanin vaikutukset ovat olleet mittavat. Päällimmäisenä kaupungista jäikin mieleen värikkyys ja vaihtelevuus – ei kuitenkaan pelkästään arkkitehtuurissa ja kulttuurissa vaan valitettavasti myös ihmisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa. New Orleansissa huippuluokan hotelli ja puutarhamaiset yläluokan lähiöt elivät rinnakkain kadulla elantonsa hankkivan väestön kanssa.

Varsinaisen kongressin ohjelma keskittyi psykologiseen vauvatutkimukseen. Yleisesti ottaen kongressissa esiteltiin paljon FinnBrainille läheistä tutkimusta liittyen varhaislapsuuden tunne-elämän ja itsesäätelyn kehitykseen, varhaislapsuuden aivokuvantamistutkimuksen ja kehityksen yhteyksiin ja kehityksen riskitekijöihin.

FinnBrainin omaa tutkimusta oli esillä kolmessa sessiossa. Saara Nolvi esitteli osittain jo julkaistuja tuloksia raskaudenaikaisen stressin ja lapsen temperamenttipiirteiden yhteydestä (”Maternal prenatal stress predicts infant affectivity and duration of orienting”) symposiumissa, jonka aiheena olivat äidin varhaisen stressin ja temperamentin yhteydet sekä niiden taustalla olevat mekanismit. Eeva-Leena Kataja esitteli ensimmäisen päivän posterisessiossa alustavia löydöksiä raskaudenaikaisen stressin ja vauvojen kasvonilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden yhteyksistä (Maternal prenatal stress predicts infant attention to faces at eight months – eye-tracking findings from the FinnBrain Birth Cohort Study). Viimeisenä päivänä FinnBrain-löydöksiä esiteltiin niin ikään posterisessiossa, jossa oli mukana Eija Sinervä löydöksineen vanhempien kyvystä erotella vauvojen kasvonilmeitä (”Anxiety and depressive symptoms and adult processing of infant expressions during pregnancy – The FinnBrain Birth Cohort Study”). Kaikkien esitykset herättivät paljon kiinnostusta yleisössä ja kokeneemmissa saman aihealueen tutkijoissa.

Muiden esityksistä erityisen vaikuttava tutkimusryhmämme mielestä oli Columbia Universityssä työskentelevän professori Nim Tottenhamin luento, joka käsitteli varhaisen ympäristön merkitystä aivojen kehitykselle. Nim Tottenham kertoi muun muassa löydöksistä, joiden mukaan lapsen tunne-elämän kehityksen osa-alueille on aikaikkunoita, joiden aikana toimintojen aktivoitumiseen ja muovautumiseen vaikuttaa nimenomaan oikea-aikainen vanhemman hoiva. Lisäksi tiivistetysti esityksestä voidaan todeta, että alle 3-vuotiaiden aivojen kehityksestä on erittäin vähän tutkimustietoa. Tähän tarpeeseen FinnBrain pyrkii osaltaan vastaamaan käynnissä olevilla tutkimuksilla.

Matkan keskeisimpänä antina oli alamme muiden tutkijoiden kanssa verkostoituminen. Esittäydyimme ja konsultoimme laajasti muita kokeneita tutkijoita, ja samalla esittelimme FinnBrain-tutkimusta muille asiantuntijoille. Viimeisenä päivänä monen saattoikin huomata tuntevan tutkimuksemme jo ennestään. FinnBrain-tutkimuksen aineisto ja pyrkimykset tuntuvat herättävän kunnioitusta ja innotusta myös muissa tutkimusryhmissä, mistä keskeisen kiitoksen ansaitsevat tietysti tutkimusperheet. Ei liene siis turhaa kirjoituksen lopuksi jälleen kiittää tätä lukevia perheitä ja myös yhteistyökumppaneita panostuksestanne – ilman teitä kaikki nämä hetket tieteen parissa eivät olisi mahdollisia.

Saara Nolvi, psykologi, väitöskirjatutkija
Eeva-Leena Kataja, psykologi, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
Eija Sinervä, psykologi, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus

Osallistuin 19.–21.8.2015 Tukholmassa Berzelius 90 Symposiumiin The Neurobiology of Parenting (Vanhemmuuden Neurobiologia). Esittelin posterilla väitöskirjatutkimustani äidin raskausajan hyvinvoinnin vaikutuksista kolmen kuukauden ikäisten vauvojen stressivasteisiin, joita on mitattu sylkikortisolinäytteillä FinnBrainin lastenlääkärikäyntien yhteydessä. Päivien aikana osallistujia kertyi toista sataa ja postereiden luona kävi melkoinen puheen sorina. FinnBrain-kohortin koko ja tutkimusaiheiden monipuolisuus tekivät selvästi vaikutuksen tutkijoihin ja terveydenhuollon eri alojen työntekijöihin, joita symposiumissa tapasin. Hoitajat, kätilöt, lääkärit ja sosiaalityöntekijät kaipaavat työnsä tueksi tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat vanhempien ja lasten hyvinvointiin, jotta he osaisivat työssään auttaa lapsiperheitä mahdollisimman hyvin.
Monia myös kiinnosti, onko vaikea saada kolmen kuukauden ikäisiltä vauvoilta viisi sylkinäytettä yhdellä käynnillä ja perheitä tulemaan uudestaan käynneille seuraavissa lasten 6 ja 14 kuukauden ikäpisteissä. Oli hienoa voida sanoa, että kyllähän tuo onnistuu oikein hyvin taitavalta tutkimushoitajaltamme Paulalta, ja että perheet ovat käyneet ahkerasti käynneillä kolmen vuoden aikana yhteensä noin 700 kertaa ja pakastettuja sylkinäytteitä on yli 3000! Pian kasassa onkin maailmanlaajuisesti yksi suurimmista aineistoista näin pienten vauvojen stressivasteista. Siitä isoin kiitos kuuluu FinnBrainin suloisille sylkinäytetikun pureskelijoille ja heidän vanhemmilleen.
Symposiumin osallistujille esiteltiin yhtenä iltana Tukholman kaupungintaloa ja sen Sinistä salia, jossa järjestetään vuosittain Nobel-palkintojen jaon yhteydessä juhlaillallinen. Ehkäpä jonain päivänä FinnBrain-kohortti mainitaan noiden seinien sisällä…

Väitöskirjatutkija Susanna Kortesluoma