Vaikka talvipakkaset tulivat myöhässä, niin jokavuotiset vieraamme RS-, rino- ja influenssavirus, saapuivat ajallaan Varsinais-Suomeen. Ne ovat flunssan eli nuhakuumeen (infectio respiratoris acuta) yleisimpiä aiheuttajaviruksia. Näiden virusten lisäksi eri flunssaviruksia tunnetaan alatyypit mukaan lukien useita kymmeniä.

Erityisen hankala virus pienimpien lasten kannalta on RS-virus (respiratory syncytial), joka voi aiheuttaa flunssan lisäksi vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen: keuhkokuumeen tai ilmatiehyiden tulehduksen eli bronkioliitin. RS-viruksesta esiintyy joka toinen vuosi vaikeampi epidemia ja nyt valitettavasti on vaikeampi vuosi. RS-virusinfektion oireina on yleensä kuume, hengityksen vinkuminen ja syömisongelmat. Keuhkokuume ja bronkioliitti voivat johtaa hengitysvaikeuksiin ja osa lapsista tarvitseekin sairaalahoitoa.

Syksy merkitsee yleensä flunssakauden alkua entero- ja rinoviruksineen. Miksi talvi puolestaan tuo mukanaan RS-viruksen ja influenssaviruksen? Kausivaihtelu ei liity kylmään tai sateiseen säähän, kuten usein ajatellaan. Samanlainen vuodenaikavaihtelu on todettavissa lämpimissäkin maissa. Useiden virusten vuodenaikarytmin syitä ei tunneta. Syksyn flunssakauden ajatellaan johtuvan ihmisten ahtautumisesta samoihin sisätiloihin, kuten kouluun tai päiväkotiin. Näissä paikoissa viruksilla on oiva mahdollisuus levitä lapsista toisiin.

Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Flunssapotilaalla on runsaasti aiheuttajavirusta erityisesti nenäeritteessä. Nenästä se kulkeutuu käsien kautta herkästi toisen lapsen käsiin ja edelleen nenään. Käsien pesu on tärkein yksittäinen keino ehkäistä flunssan leviämistä niin kotona kuin päivähoidossakin. Flunssa tarttuu myös ilmateitse pisaratartuntana. Reipas niistäminen sisätiloissa aiheuttaa tartuntavaaran kahden metrin säteelle, aivastamisesta puhumattakaan. Käytännön kannalta kiusallinen tosiseikka on se, että flunssapotilas alkaa tartuttaa jo ennen oireiden alkamista.

Lasten sairastelun syynä on runsas tartuntojen määrä ja oman puolustusjärjestelmän kehittymättömyys. Pieni lapsi ei ole ennättänyt hankkia vastustuskykyä kymmeniä eri viruksia vastaan, ja niin tartunta johtaa herkästi oireiden kehittymiseen. Kouluikään mennessä vastustuskykyä on jo ilmaantunut niin, että ”jokainen pöpö” ei aiheuta enää oireita. Tutkimusten mukaan suomalainen alle 3-vuotias lapsi sairastaa vuodessa keskimäärin vajaa kymmenen hengitystieinfektiota. Kun jokainen niistä kestää 1–2 viikkoa, kertyy oireilua vuodessa noin kolme kuukautta.

Toistuvia infektioita todetaan suurella osalla lapsista päiväkotiin mennessä, mutta noin kymmenellä prosentilla ne aiheuttavat merkittävää haittaa ja voidaan sanoa, että nämä lapset kärsivät infektiokierteestä. Infektiot ovat yleensä virusten aiheuttamia flunssia tai vatsatauteja eli gastroenteriittejä. Toistuvat flunssat taas voivat aiheuttaa korvatulehduksia ja keuhkokuumetta. Osalle lapsista voi kehittyä pitkäaikainen korvatulehdus ja he voivat tarvita tärykalvotuubit. Sairaalahoitoa nämä lapset tarvitsevat kuitenkin harvoin. Näin ollen infektiokierteisistä lapsista on kertynyt tutkimustietoa vasta vähän.

Kun koulut ja päiväkodit syksyllä alkavat, infektiokierteet kuormittavat perheitä aiheuttaen vanhemmille töistä poissaoloja, väsymystä ja jopa fyysistä uupumusta. Vanhemmat usein sairastuvat itsekin samoihin ylähengitystieinfektioihin kuin lapsensa.

FinnBrain-tutkimuksessa on tavoitteena saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi toiset lapset sairastavat tavallisia virusinfektioita enemmän kuin toiset? Mikä osa on lapsen omaa ominaisuutta ja mikä ympäristöstä johtuvaa? Saamistamme tutkimustuloksista pyrimme luomaan toimintatapoja, joilla voitaisiin ehkäistä infektiokierteen syntymistä.

Flunssaa voi yrittää vastustaa syömällä C- ja D-vitamiinin sekä sinkin yhteiscocktailia flunssan alla. Sinkkiä suositellaan nautittavaksi imeskeltävinä tabletteina. Eri vitamiinipurkkien suositteleminen johtuu siitä, että flunssa on usein 5−15 eri viruksen aiheuttama ja eri viruksiin vaikuttavat eri aineet. Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä infektioiden ehkäisyssä on jonkin verran tutkimusnäyttöä. Lapsille suositellaan yskänlääkkeeksi hunajaa.

Ihminen on innovatiivinen ja monin keinoin pystymme jo nyt vastustamaan virusvieraitamme. Olemme hyödyntäneet elinympäristömme antimia ottamalla maitohappobakteerit osaksi jokapäiväistä ravintoa ja ymmärtämällä vitamiinien arvon. Toivottavasti lumet peittävät maan vielä muutaman viikon, niin pääsemme parantamaan vastustuskykyämme hiihtämällä auringossa paukkupakkasista huolimatta. Säännöllinen liikuntakin parantaa elimistön puolustusta viruksia vastaan.

Väitöskirjatutkija, lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen
Lähteet: Duodecim terveyskirjasto

FinnBrainin edustajia oli kutsuttu esittelemään projektiamme Århusiin, Tanskaan, vastaperustettuun Music in the Brain -tutkimuskeskukseen. Kutsujana oli professori Morten Kringelbach, joka on yksi keskuksen johtajista. Morten Kringelbach on ansioitunut aivotutkija, joka on erityisesti tutkinut aivojen mielihyväjärjestelmiä ja joka oli Suomessa vierailulla viime kesänä. Kutsuun liittyi myös pidempiaikainen yhteistyömme apulaisprofessori Christine Parsonsin kanssa. Christine Parsons on sekä Århusin keskuksen että Oxfordin yliopiston tutkija, joka on keskittynyt töissään vanhemmuuden neurobiologisten mekanismien selvittämiseen. Christine Parsons osallistuu FinnBrain-tutkimuksessa kahden väitöskirjatyön ohjaamiseen.

Kaksipäiväisen matkan aikataulu oli suunniteltu hyvin tiiviiksi ja kun luonnonvoimat Tanskassa ja Ruotsissa riehuneen hurrikaanin muodossa vielä puuttuivat peliin, oli matkan ensimmäinen päivä paitsi antoisa myös hieman voimia koetteleva. Kaikki kuusi finnbrainilaista (Linnea ja Hasse Karlsson, Riikka Korja, Jetro Tuulari, Eija Sinervä ja Eeva-Leena Kataja) pääsivät lopulta kuitenkin perille. Isäntiemme toiveiden mukaisesti esittelimme FinnBrain-tutkimusta keskuksen seminaarissa ja hankkeemme herätti todella suurta kiinnostusta. Vaikka yöunemme jäivät lyhyiksi, lennot olivat myöhässä ja turbulenssi aiheutti matkapahoinvointia, onnistuimme silti pitämään tieteellisesti vakuuttavat esitykset ainutlaatuisesta aineistostamme ja alustavista tuloksista.

Jännityskerrointa lisäsi yllättävä osallistuja: varhaisen stressin vaikutusten tutkimuksen ”grand old lady”, professori Vivette Glover (Imperial College London) oli seminaarissa läsnä Skypen välityksellä. Kannettava tietokone, jonka näytöllä näkyi lähinnä professorin pää, oli seminaarihuoneen pöydällä ja tilanne tuntui hetkittäin hieman epätodelliselta. Vivette Glover ja hänen elämäntyönsä on FinnBrainin perustamisen yksi suurista esikuvista ja hetki piti kerätä itseluottamusta, että sain puheen kulkemaan tämän arvostetun tutkijan edessä. Professori Glover osallistui kuitenkin keskusteluun nöyrän ja kiinnostuneen oloisena ja esitti aidon uteliaita kysymyksiä, joten jännitys hävisi niin että tilanteesta pystyi vähän nauttimaankin.

Arkistakin työtä tehtiin paljon ja kaksi päivää kuluikin todella nopeasti. Väitöskirjaopiskelijat pääsivät tapaamaan ohjaajaansa ja suunnittelimme jatkoa yhteistyöllemme. Oli kiinnostavaa päästä tutustumaan keskukseen, joka aivan uudella tavalla yhdistää musiikin ja neurotieteen tutkimusta. Hauskaa oli myös huomata sieltä pienen matkan päästä, että meillä on todella ainutlaatuinen projekti: palasimme kotiin jälleen kerran kiitollisina sekä tutkittavien että tutkijoiden sitoutuneelle joukolle!

Dosentti Linnea Karlsson

Till Århus under en orkan: forskarträff 30.11.-1.12.2015

Representanter för FinnBrain var inbjudna till Århus i Danmark till det nyligen grundade Music in the Brain -forskningscentret för att presentera vårt projekt. Inviterare var professor Morten Kringelbach, en av centrets ledare. Morten Kringelbach är en meriterad hjärnforskare, som speciellt har forskat i hjärnans välbefinnandesystem och som besökte Finland senaste sommar. Till inbjudan bidrog också vårt långvariga samarbete med biträdande professor Christine Parsons. Christine Parsons är forskare både vid centret i Århus och vid Oxford universitet, som i sitt arbete har koncentrerat sig på att klargöra föräldraskapets neurobiologiska mekanismer. Christine Parsons deltar i FinnBrain undersökningen som handledare för två avhandlingar.

Den två dagar långa resans tidtabell var tättplanerad och när naturkrafterna i formen av en orkan i Danmark och i Sverige också grep in, blev resans första dag förutom givande också lite tärande på krafterna. Alla sex från FinnBrain (Linnea och Hasse Karlsson, Riikka Korja, Jetro Tuulari, Eija Sinervä och Eeva-Leena Kataja) kom ändå fram till slut. Enligt våra värdars önskemål presenterade vi FinnBrain-undersökningen vid centrets seminarium och vårt projekt väckte verkligen stort intresse. Fastän nattsömnen blev kort, flygen var försenade och turbulensen gav upphov till åksjuka lyckades vi ändå hålla vetenskapligt övertygande framställningar om vårt unika material och preliminära resultat.

Stressfaktorn ökades av en oväntad deltagare: forskningens, inverkan av tidig stress, ”grand old lady” professor Vivette Glover (imperial College London) deltog i seminariet via Skype. En bärbar dator, på vars skärm endast professorns huvud syntes, fanns på bordet i salen och situationen kändes stundvis lite overklig. Vivette Glover och hennes livsverk är en av de stora förebilderna till grundandet av FinnBrain och för en stund måste jag samla självförtroendet för att få orden att flyta inför denna aktningsvärda forskare. Professor Glover deltog dock ödmjukt och intresserat i diskussionen och framförde uppriktigt nyfikna frågor, så spänningen försvann och jag kunde till och med njuta lite av situationen.

Mycket vanligt arbete blev också gjort och två dagar gick verkligen fort. Doktorandstuderanden fick träffa sin handledare och vi planerade fortsättning på vårt samarbete. Det var intressant att få besöka centret, som på ett alldeles nytt sätt förenar forskningen om musik och neurovetenskap. Det var också roligt att på lite distans få märka att vi nog har ett unikt projekt: än en gång tacksamma över den engagerade gruppen av deltagare och forskare återvände vi hem.

Docent Linnea Karlsson

Vuodet ovat vierineet vauhdilla siitä kun pilottitutkimus alkoi vuonna 2010. FinnBrain-tutkimukseen on näiden vuosien aikana lähtenyt mukaan yli 4 000 perhettä ja pilotin ensimmäiset lapset ovat täyttäneet jo viisi vuotta. Suurkiitos teille kaikille, että olette mukana tutkimuksessa! Ilman teidän panostanne hankkeen toteuttaminen ei olisi mahdollista.

Viimeiset perheet kutsuttiin mukaan tutkimukseen toukokuussa 2015. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat perheet ovat jo ohittaneet raskausajan ja ehtineet näin vastata raskausaikana lähetettyihin kyselylomakkeisiin. Lomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt ja on siksi tärkein tutkimusmuotomme. Kyselylomakkeiden avulla saamme tärkeää tietoa, jota voidaan soveltaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lähes 80 % tutkimukseen osallistuvista vastasi ensimmäiseen kyselylomakkeeseen. Äitien keskimääräinen ikä laskettuna aikana oli 30,7 vuotta ja isien 32,4 vuotta. Vastanneista vähän yli puolet oli ensisynnyttäjiä ja loput olivat uudelleensynnyttäjiä. Noin puolet tutkimukseen osallistuvista asui Turussa, ahvenanmaalaisia oli noin 5 % ja loput tulivat Turun ympäristökunnista. Suurin osa ilmoitti asuvansa kaupungissa ja vain vajaa kolmannes maaseudulla.

Kysyimme raskauden alussa myös elämänlaatuun, terveydentilaan ja nukkumiseen liittyviä kysymyksiä. Suurin osa vastaajista koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Myös omaan terveydentilaan oltiin lähes yhtä tyytyväisiä kuin elämänlaatuun kokonaisuudessaan. Nukkumisen kohdalla äideillä oli hieman puolisoitaan enemmän haasteita alkuraskauden aikana. Suurin osa äideistä kuitenkin koki nukkuvansa hyvin tai melko hyvin, ja lähes puolet koki unen kokonaismäärän riittäväksi.

Tieteellisten kysymysten tarkastelu ja aineiston tarkempi analysointi voidaan aloittaa raskausajan lomakkeiden osalta jo pian, joten kuulette ensimmäisistä tuloksista vuoden 2016 aikana!

TUTKIMUSKÄYNNIT

Osa perheistä on kutsuttu tutkimuskäynneille, joita järjestetään eri osatutkimusten puitteissa. Aivokuvantamisiin sekä neuropsykologisiin mittauksiin on osallistunut jo satoja lapsia tai heidän vanhempiaan. Tehdyt tutkimukset ovat kansainvälisestikin tarkasteltuina erittäin mittavia. Tutkimuksemme muuttuvat entistä ainutlaatuisemmiksi, kun samat perheet tulevat myöhemmin seurantamittauksiin. Lasten aivojen magneettikuvausten osalta olemme jo aloittaneet toistomittaukset ja niitä tullaan jatkamaan vielä useamman vuoden ajan. Aivokuvantaminen antaa täysin uutta tietoa lasten aivojen kehityksestä ja elinympäristön vaikutuksesta aivojen rakenteeseen ja toimintaan.

Kehitysneuropsykologisen tutkimuksen osalta on tehty sekä vanhempien neuropsykologisia mittauksia että lasten tutkimuksia 8 kuukauden ja 2,5 vuoden iässä. Vanhempien tutkimukset ovat juuri päättyneet ja olemme käynnistämässä tammikuussa äitien toistomittauksen, johon kutsutaan kaikki raskausaikana tutkimuksessa olleet äidit. Neuropsykologisten tutkimusten keskeisimpänä tavoitteena on tutkia lapsen itsesäätelyn kehitystä sekä huomioida mahdollisimman monia perimään, hermoston kehitykseen ja luontaiseen kasvu- ja kehitysympäristöön liittyviä tekijöitä. Osatutkimuksessa tutkitaan myös vanhempien tiedonkäsittelyä, joka voi olla eri tavoin yhteydessä lapsen itsesäätelyyn ja taitojen kehitykseen.

Olemme keränneet myös biologisia näytteitä useilla eri tutkimuskäynneillä. Perheiden aktiivisuus osallistua käynneille ja luovuttaa näytteitä on mahdollistanut arvokkaan näytemäärän kertymisen. Biologisista näytteistä saadaan niin ikään tärkeää tietoa elämäntapahtumien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta terveyteen. Äidinmaitonäytteiden sekä lasten sylki-, uloste- ja verinäytteiden osalta jatkamme uusintakäyntejä lapsen kasvaessa ja näin saamme arvokasta seuranta-aineistoa myös näiden osatutkimusten kohdalla.

 
FinnBrain toivottaa stressitöntä joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Julhälsning från FinnBrain-studien!

Åren har gått sedan pilotstudien började år 2010. Under dessa år har över 4 000 familjer kommit med i undersökningen och de första barnen i pilotstudien hunnit fylla fem år. Ett stort tack till er alla för att ni deltar i undersökningen! Utan er insats skulle projektet inte kunna genomföras.

De sista familjerna bjöds in till undersökningen i maj 2015. Alla familjer som deltar i studien har lämnat graviditetstiden bakom sig och därmed hunnit svara på frågeformulären som skickats under graviditetstiden. Enkätundersökningen omfattar alla som deltagit i undersökningen, vilket gör den till vår viktigaste undersökningsform. Frågeformulären ger oss viktig information som kan tillämpas för att förbättra välbefinnandet för barn och familjer.

Närmare 80 % av deltagarna i studien svarade på den första frågeformuläret. Mödrarnas genomsnittsålder för den beräknade tiden var 30,7 år och pappornas 32,4 år. Drygt hälften av de svarande var förstföderskor och resten omföderskor. Ungefär hälften av deltagarna i studien bodde i Åbo, omkring 5 % var ålänningar och resten var från Åbos kranskommuner. Merparten uppgav att de bodde i en stad och bara en knapp tredjedel att de bodde på landsbygden.

I början av graviditeten ställde vi också frågor rörande livskvalitet, hälsotillstånd och sömn. Större delen av de svarande upplevde sin livskvalitet som god eller mycket god. De var också nästan lika nöjda med sitt eget hälsotillstånd som med livskvaliteten överlag. Beträffande sömnen hade mödrarna det något svårare än sina partners under den tidiga graviditeten. En stor del av mödrarna upplevde ändå att de sov bra eller ganska bra och nästan hälften upplevde den totala mängden sömn som tillräcklig.

Vetenskapliga studier och närmare analys av materialet påbörjas redan inom kort, så ni kan räkna med att ha möjlighet att se del av de första resultaten under 2016!

UNDERSÖKNINGSBESÖK

En del av barnen har kallats till undersökningsbesök som ordnas inom ramen för olika delstudier. Hundratals barn eller deras föräldrar har redan deltagit i magnetundersökningar samt neuropsykologiska mätningar. De genomförda undersökningarna är mycket omfattande även i internationellt hänseende. Undersökningarna blir än mer unika när samma familjer senare återkommer till uppföljningsundersökningar. Beträffande magnetundersökningar av barns hjärnor har vi redan inlett uppföljningsmätningar och kommer att fortsätta med dem under flera års tid. Magnetbilder ger helt ny information om utvecklingen av barns hjärnor och levnadsmiljöns inverkan på hjärnans struktur och funktion.

Vad gäller den utvecklingsneuropsykologiska undersökningen har vi även ordnat neuropsykologiska mätningar för såväl föräldrar som för barn i åldrarna 8 månader och 2,5 år. För föräldrarnas del har undersökningarna just avslutats och i januari inleder vi uppföljningsmätningar för mödrar, dit alla mödrar som deltagit i undersökningen under graviditetstiden kallas. Huvudsyften med de neuropsykologiska undersökningarna är att studera utvecklingen av barnets självreglering samt beakta så många faktorer som möjligt i samband med arvsanlag, nervsystemets utveckling och den naturliga tillväxt- och utvecklingsmiljön. Delundersökningen studerar också föräldrarnas informationsbehandling, som på olika sätt kan hänga samma med barnets självreglering och färdighetsutveckling.

Vi har också samlat biologiska prov vid flera olika undersökningsbesök. Familjernas aktiva deltagande i form av besök och överlämning av prov har gjort det möjligt att bygga upp en värdefull provsamling. De biologiska proven ger viktig information om hälsoeffekterna av livshändelser och miljöfaktorer. Beträffande modersmjölksprov samt saliv-, avförings- och blodprov från barn fortsätter vi med nya besök när barnet växer och får därigenom in värdefullt uppföljningsmaterial även till dessa delundersökningar.

FinnBrain önskar er en avstressande jul och ett gott nytt år 2016!

FinnBrain-tutkijat olivat mukana Turun Lääketieteenkandidaattiseuran (TLKS) järjestämässä messutapahtumassa 14.11.2015. Kandidaattiseura täyttää 70 vuotta ja Parempi Mieli -terveysmessut olivat yksi juhlavuoden tapahtumista. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto ohjattiin turkulaiselle keskostutkimuksen uranuurtajalle, PIPARI-projektille.  Messuilla järjestettiin yleisöluentoja ja luentosarjassa olivat FinnBrain-hankkeesta puhujina professori Hasse Karlsson sekä dosentti Linnea Karlsson. Muutkin puhujat olivat Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan edustajia ja luennot käsittelivät esimerkiksi  pikkukeskosten hoitoa ja suolistobakteerien yhteyttä ylipainoon.

Hasse Karlssonin esitys käsitteli psykoterapian aivovaikutuksia. Linnea Karlsson kertoi stressin vaikutuksista lapseen sekä mahdollisuuksista suojata lasta liialliselta stressiltä. Esityksiä yhdistävä teema oli ympäristötekijöiden aivoja muokkaava vaikutus. Aivojen plastisiteetti eli muovautuvuus on tekijä, joka paitsi tekee kehittyvät aivot herkiksi riskitekijöille, mahdollistaa myös hoidon korjaavat vaikutukset. Yksilölliset erot ovat suuria ja erityinen huomio stressiltä suojaamisessa tulee kiinnittää ryhmiin, joihin kasaantuu useampia kehityksen riskitekijöitä, sekä varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Sekä aivojen kehityksen suojaamisessa että kehittyneiden oireiden hoidossa ihmissuhteiden laatu ja vakaus on avainasemassa. Raskausaika, varhaislapsuus ja murrosiän alku ovat erityisiä herkkyyskausia aivojen kehityksen kannalta ja näiden riittävä turvaaminen olisi tärkeää myöhempien kehitysvaiheiden ja aikuisiän terveyden kannalta.

FinnBrain-tutkimus pystyy jatkossa tuottamaan uutta tietoa aivojen kehityksestä ja toivomme, että kertyvää tietoa sovelletaan lasten ja lapsiperheiden palveluiden suunnittelussa.

Keväällä 2015 saivat osaavat tutkimushoitajamme rekrytointitavoitteen täyteen ja nyt FinnBrainissa on mukana yli 4000 perhettä. Suuri kiitos kaikille teille tutkimuksessa mukana oleville! Ilman teidän sitoutumistanne ja aktiivisuuttanne ei tästä tutkimushankkeesta tulisi tietenkään yhtään mitään. Toinen ilouutinen tuli joitakin viikkoja sitten: Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi FinnBrainille 1,2 milj. euron apurahan. Olemme tästä hurjan kiitollisia ja helpottuneita, koska tämä rahoitus mahdollistaa tämän Suomen Akatemian ja useiden säätiöiden rahoituksella aikanaan käynnistetyn tutkimushankkeen jatkamisen täydellä teholla. Erityisen hienoa tämä on, koska FinnBrain porukka on upea joukko eri alojen osaajia. Tässä ryhmässä on hienoa tehdä työtä!

Professori Hasse Karlsson

Vi har orsak till tacksamhet och fest!

På våren 2015 uppnådde våra forskningsskötare målet för rekryteringen. Nu deltar över 4000 familjer i FinnBrain. Stort tack till er alla som deltar i forskningen! Utan ert deltagande och er aktivitet skulle det såklart inte bli något forskningsprojekt. Den andra glädjande nyheten kom för några veckor sedan: Från Jane och Aatos Erkkos stiftelse beviljades ett stöd på 1,2 miljoner euro till FinnBrain. Vi är mycket tacksamma och lättade. Det här bidraget möjliggör att vi kan fortsätta med det här forskningsprojektet, som startades med medel från Finlands Akademi och från flera andra fonder, med full effekt. Speciellt fint är det eftersom FinnBrain-gruppen är en fantastisk grupp bestående av på olika områden kunniga personer. Det är fantastiskt att arbeta i den här gruppen!

Professor Hasse Karlsson