Helmikuu 2019, pakkanen saa irvistämään kun astumme pihalle. Lumi matkalaukkujen pyörien alla, hyvästi koti, esikoinen olalla lentokoneeseen ja tien vasenta laitaa uuteen kotiin – keskelle Oxfordin kontua (Oxfordshire). Perillä odotti hieman yllättäen lämmin, keväinen ja aurinkoinen sää sekä viihtyisä uusi koti.
Oxfordin kotimme puutarha. Kapean talon levyinen kaista omaa tilaa kullakin perheellä.
Olin kansainvälisessä tutkijavaihdossa Oxfordin yliopiston psykiatrian oppiaineessa 1,5 vuoden ajan ja palasimme hiljattain takaisin Suomeen. Tutkimusryhmä, jossa olin vierailijana, on nimeltään Hedonia (mielihyvä). Nimeen sopivasti työhuoneessamme oli oma espressokone ja suklaata aina saatavilla. Minut otettiin hyvin vastaan ja suurin tieteellinen oppi tuli epävirallisesti kahvin ääressä keskustellessa. Opin myös lopulta pitämään kansallisateriasta (Fish and Chips), jota oli tarjolla joka perjantai.
Oxfordin keskusta on täynnä kauniita rakennuksia, mutta nautin suuresti myös luonnosta (sekä lyhyestä talvesta). Luonnossa liikkuminen toi elävästi mieleen Taru Sormusten Herrasta -kirjat. Niiden kirjoittaja J.R.R. Tolkien toimi Oxfordin yliopistossa ja oli helppo kuvitella miten hobittien kotiseutuun Kontuun on tallentunut kirjailijan oman ympäristön kuva.
Christchurch college. Oxford on täynnä kauniita vanhoja rakennuksia.
Tutkijan ura väitöksen jälkeen on mielenkiintoinen matka. Tyhjyys massiivisen väitösurakan jälkeen vaihtuu innostukseksi, itsevarmuudeksikin ja ammatillinen identiteetti muovautuu uudelleen arjen valintojen ja mahdollisuuksien kautta. Ulkomailla vietettävä jakso on tyypillinen tutkijanuran osa ja useat kollegat suosittelivat ulkomaille lähtöä. Tällä ulkomaanjaksolla voi olla välineellistä arvoa pätevöitymisen osoituksena mm. hankeapurahoja tai virkaa haettaessa, mutta minua kiehtoi myös ulkomailla asumiseen liittyvä seikkailun tunne. Niin onneksi vaimoanikin ja lähtöä helpotti se, että meillä oli molemmilla kokemusta ulkomailla asumisesta vaihto-opintojen ajalta. Seikkailumme olikin todella antoisa, niin antoisa, että Englantia kohtaan jäi aito ikävä.
Huippuyliopistossa työskentely on sinällään avartavaa ja opin paljon uutta aivoverkkojen mallintamisesta. Matkan suurin anti oli kuitenkin sisäinen matka. Oxford avasi uuden sivun ammatti-identiteetin rakentumisessa ja oman tutkimuksen suunnan valinnassa. Se antoi mahdollisuuden pysähtyä, etsiä ja löytää sen minne on urallaan matkalla – joskus täytyy mennä kauas, nähdäkseen lähelle.
Palasin nuoren tutkimusryhmän johtajan tehtävään Turun yliopistoon ja olen onnekas ja iloinen kun voin jatkaa työtäni FinnBrainissä – kehittyvien aivojen mysteerien äärellä ja hyvässä seurassa.
Minua on aina kiinnostanut, miten ihminen toimii. Koulussa luonnontieteet olivat yksi lempiaineistani, erityisesti ihmisen biologia. Ei siis ole ihme, että lääkäriksi tuleminen oli minulle pienestä pitäen ainoa ammattivaihtoehto. Tieni tutkijaksi ei kuitenkaan ollut yhtä yksioikoinen. Vaikka lääketiede kiinnosti, en kuitenkaan pitänyt itseäni tutkijatyyppinä ja tulevaa erikoisalaa pohtiessani olin varma, ettei minusta tulisi ikinä tutkijaa.
Olin ehtinyt opiskella neljä vuotta lääketiedettä, kunnes eräässä viikonloppuseminaarissa esiteltiin teoriaa siitä, miten raskaana olevan äidin masennusoireet voisivat vaikuttaa lapsen kehitykseen. Aihealue oli minulle tuolloin täysin uusi ja herätti minussa suurta kiinnostusta. Minua kiehtoi erityisesti lisäsikö äidin kokema raskaudenaikainen mielialaoireilu tulevan lapsen riskiä sairastua mielenterveydenhäiriöihin.
Otin yhteyttä tutkimusryhmän vetäjiin Hasse ja Linnea Karlssoniin ja pian huomasin olevani osana aivojen magneettikuvantamisen osatutkimusta. Luulen, että valintani kohdistui aivojen magneettikuvaukseen, sillä se tuntui jollain tapaa konkreettiselta tutkimuskohteelta ja samalla tiesin haastavani itseni, sillä menetelmä on hyvin tekninen. Itse väitöskirjassa keskityin juuri stressi- ja tunnesäätelyyn osallistuviin aivorakenteisiin, jotka ovat sitä kautta oleellisia myös mielenterveyshäiriöissä, eli mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen.
”Alku on aina haastavaa” -sanonta päti myös omaan tutkimustaipaleeseeni. Vauvojen aivokuvantamisessa oli omat ongelmansa ja siksi lukumäärä jäi toivottua pienemmäksi joko epäonnistuneiden kuvauskäyntien tai kuvissa olevien liikehäiriöiden vuoksi. Väitöskirjan tekemistä pitkitti magneettikuvien käsittely, joka suoritettiin haastavuutensa takia yhteistyössä kanadalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pidin itseni kiireisenä kuitenkin tekemällä erilaisia tutkijan työtehtäviä, kuten magneettikuvaustutkimuskäynneille kutsumista, siellä olemista, aivokuvien tuloksista soittelua, tutkimusaineiston analysointia ja artikkeleiden kirjoittelua. Yhtenä kesänä suoritin myös synnytysosastolla suloisille vastasyntyneille aivosähkökäyrämittauksia toista osatutkimusta varten. Matkan varrelle mahtui myös tieteellisiä konferensseja, esitelmiä ja tutkimusryhmän yhteisiä juhlia. Tutkimustyö on siis antanut laajasti lisää kokemuksia monelta eri kannalta, mistä olen hyvin iloinen.
Näin jälkeenpäin katsoen oman aineiston kerääminen ja kaikki edellä mainitut tehtävät luovat tutkijalle aivan erilaisen näkemyksen ja suhteen tutkimuksen tekemiseen, sillä ne opettavat arvostamaan sitä vaivannäköä, mitä laadukkaan tutkimuksen eteen täytyy tehdä. Tutkimus opettaa jatkuvan toiston kautta myös tarkkuutta ja kärsivällisyyttä sekä lisää sinnikkyyttä. Mikä tärkeintä, tutkimuksen tekeminen laajentaa perspektiiviä ja luo tilaa kriittiselle ajattelulle, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia lääketieteen ammattilaisena toimimisessa. Nämä kaikki tutkimuksen tuomat edut ovat valjenneet minulle hiljalleen vuosien saatossa, välillä ikuisuudelta ja turhauttavaltakin tuntuvan väitöskirjatutkijan tiellä. Yksin tietä ei kuitenkaan tarvinnut kulkea, sillä FinnBrain-porukan innostus ja tuki ovat aina olleet läsnä. Kaikki onnistumiset jaettiin yhdessä – perinne, joka on säilynyt tutkimusryhmässä tähän päivään saakka.
Väitöspäiväni joulukuussa 2020 itsessään ei ollut aivan sellainen kuin olin kuvitellut koronarajoitusten iskettyä kunnolla Suomeen taas syksyllä. Vastaväittäjäni Soili Lehto osallistui tilaisuuteen Norjasta etäyhteydellä ja olimme kustokseni Hasse Karlssonin, toisen ohjaajani Noora Scheininin, muutaman muun tutkimusryhmäläisen ja lähiomaisteni kanssa Osmo Järvi -luentosalissa. Etäyhteyksistä huolimatta oli tilaisuus ainutlaatuinen, ikimuistoinen ja jopa omalla tavallaan intiimi suuremman yleisön puuttuessa katsomosta. Tuntui hienolta saada pitkä työ vihdoin loppuun. Aivojen magneettitutkimus jatkuu kuitenkin FinnBrainissä ja toivon, että näiden tekemieni tutkimuksien avulla voidaan rakentaa jatkossa parempaa kuvaa aivojen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta väitöskirjatyöntekijä? Itselle nousi mieleen kuva hartiat kumarassa pöydän ääressä istuvasta hahmosta, jonka ympärillä on paperipinoja ja pöytälamppu palamassa klo 03.00.
Lääkärin ammatti on minulle kutsumusammatti. Kymmenvuotiaana kerroin vanhemmilleni, että haluan isona lääkäriksi; haluan parantaa sairaita ja lievittää potilaiden kärsimystä. Opiskelujen alettua väitöskirjatyö ei ollut tavoitteenani, ajattelin tutkimustyön vain vievän aikaa oikealta lääkärin työltä. Valmistuin lääkäriksi alle kuudessa vuodessa ja suuntauduin heti valmistuttuani lastentaudeille erikoistumaan. Erikoistumisvaiheessa minulle valkeni, että jos haluan jatkaa työntekoa yliopistollisessa keskussairaalassa, tutkimustyöhön tulisi ryhtyä myös.
Kun valmistuin lastenlääkäriksi vuonna 2010, starttasi FinnBrain-tutkimushanke. FinnBrain-tutkimuskäynneille haettiin lastenlääkäriä ja mentorini, professori Jussi Mertsola vinkkasi tästä työpaikasta. FinnBrain-tutkimuksen pilottivaiheessa aloin pitämään tutkimuskäyntejä yhdessä FM Susanna Kortesluoman kanssa. Vaikkakin nyt FinnBrain-tutkimuksessa on mukana reilusti yli 100 tutkijaa, niin pilottivaiheessa ryhmä koostui alle kymmenestä innokkaasta ja iloisesta tutkijasta. Tutustuessani yhä paremmin porukkaan mietin, että voisinko lähteä tekemään väitöskirjaa tässä ryhmässä.
Tapanamme oli käydä yhdessä lounaalla pienessä italialaisessa ravintolassa Verstasta vastapäätä. Keskustelu aaltoili tieteen tekemisestä yhteiskuntapolitiikkaan ja omien elämänkaariemme tapahtumiin. Muistan, kun eräällä lounaalla tutkimusryhmämme johtaja Hasse Karlsson sanoi, että sen sijaan, että sammutetaan tulipaloja, voidaan oppia rakentamaan paloturvallisia taloja. Tästä on kyse, kun tutkimme jo raskaudenaikaisten tapahtumien vaikutusta syntyvien lasten terveyteen. Omalla lapsellani oli ollut infektiokierre ja tiesin kuinka kuormittava ajanjakso se on perhe-elämässä. Voisinko siis omalta osaltani vaikuttaa infektiokierteen ennaltaehkäisyyn tutkimalla toistuville hengitystieinfektioille altistavia tekijöitä? Raskaudenaikaisten tapahtumien lisäksi tutkimuskysymyksiksi nousivat perinnölliset tekijät, joiden tutkiminen voi auttaa myös ymmärtämään tautimekanismeja.
Yleensä elämässä on ylä- ja alamäkiä, niin oli myös tutkimustyötä tehdessä. Tutkimukseen osallistuvia perheitä ei kertynytkään niin nopeasti kuin olimme alun perin laskeneet, tutkimussuunnitelmaa muokattiin, rahoitusta tuli yllättäen ja sitten ei taas tullutkaan. Asuntolainan lyhennykset kuitenkin tulivat kuukausittain. Tasapainoilin äidin, lääkärin ja tutkijan roolien välillä. Oli deadlineja ja valvottuja öitä. Oli myös tutkimusryhmän yhteisiä seminaareja, purjehduksia ja hilpeitä juhlia.
FinnBrain-tutkimusryhmässä vieraili tutkijoita eri maista ja oli mielenkiintoista nähdä ja oppia, kuinka kulttuurimme vaikuttavat tapaamme tehdä työtä ja tutkimustyötä. Monitieteisen tutkimuksen ansioista pääsin tekemään yhteistyötä myös mm. psykologien, statistikkojen ja geneetikkojen kanssa. On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri tavalla lähestymme tutkimuskysymyksiä oman koulutuksemme perusteella.
Mielikuvani tutkijan työstä yksinäisenä puurtajana osoittautui virheelliseksi. FinnBrain-tutkimusryhmässä yhteistyö oli suuri voimavara ja ongelmakohdissa vertaistukea aina löytyi. Väitöstilaisuuteni huhtikuussa 2020 oli ensimmäisiä väitöksiä, joita järjestettiin etäyhteyksien välityksellä koronaepidemian vuoksi. Minä ja kustos olimme Tyksin lastenklinikan luentosalissa, toinen ohjaajani Linnea Karlsson kotikatsomossa ja vastaväittäjäni professori Eero Kajantie kotonaan Hyvinkäällä. Väitöksen alkuun ilmaantui isoja ongelmia etäyhteyksissä ja 20 minuutin jälkeen aloin olla jo epäuskoinen väitöksen toteutumisen suhteen. FinnBrainin tutkijakollegoilla oli kuitenkin myös it-velhojen kykyjä ja he saivat etäyhteydet toimimaan. Tämän jälkeen väitös saatiin vietyä kunnialla loppuun. Harvoin on väitöksessä tarvittu näin konkreettisesti tutkimusryhmän tukea! Oma tutkimustyöni jatkuu väitöksenkin jälkeen. Toivon tutkimustyön uusien tuloksien lisäävän lapsiperheiden hyvinvointia tulevaisuudessakin.
Hei FinnBrain-tutkimukseen osallistuva! Näin poikkeuksellisen kevään jälkeen halusimme lähestyä teitä ja kertoa FinnBrain-tutkimuksen kuulumisia. Pandemia (Covid-19) tilanteen vuoksi jouduimme keskeyttämään maaliskuussa 2020 tutkimuskäynnit Turun yliopiston kaikkien yksiköiden siirryttyä etätyöskentelyyn. Iloksemme voimme kertoa, että käyntejä voidaan jatkaa taas kesäkuusta alkaen. Kiinnitämme erityistä huomiota tutkimusperheidemme turvallisuuteen huolehtimalla hyvästä hygieniasta.
Perheiden korona-ajan kokemuksia ja hyvinvointia kartoittava osatutkimus alkoi toukokuun alussa. Tutkimuksessa pyritään ainutlaatuisella tavalla selvittämään, miten perheiden hyvinvointi on muuttunut korona-aikana ja mitkä taustatekijät selittävät hyvinvointia tai pitkittynyttä stressioireilua vanhemmilla ja lapsilla. Osatutkimukseen kuuluu seurantakyselyjä, joista ensimmäiseen vastasikin moni perhe. Kiitämme osallistuneita ja tiedotamme tutkimuksesta pitkin vuotta 2020.
FinnBrainissä on kerätty seurantatietoa raskausajasta saakka. Voimme nyt yhdistää eri osatutkimuksista saatua tietoa, jotta ymmärtäisimme lapsen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä mahdollisimman monialaisesti. Tällä hetkellä työstämme raskaus-, vauva- ja taaperoaikana kerättyä tutkimusdataa. Tutkimuskäynnit painottuvat 5-vuotiaisiin lapsiin. Seuraava mittauspisteemme alkaa lasten ollessa 9 vuoden ikäisiä, jolloin keräämme lisää monipuolista tietoa lapsen kehityksestä.
Tässä terveisiä osatutkimuksista:
Aivokuvantamisosatutkimuksen käynnit painottuvat tällä hetkellä 5-vuotiaiden MRI-kuvauksiin jatkumona vauva- ja taaperoikäisten MRI- ja toiminnallisille mittauksille. Tutkimus tuottaa tietoa lasten aivojen kehityksestä sekä aivojen ominaisuuksien ja lasten taitojen välisistä yhteyksistä. Tiimissämme on tällä hetkellä yli 20 tutkijaa ja tähän mennessä kerätystä kuvantamisaineistosta on tekeillä yhdeksän väitöskirjaa. Aivojen kehityksen mysteerien äärellä tehdään ahkerasti töitä nyt ja jatkossa!
FinnBrain on myös lyöttäytynyt yhteen Hammaskeijun kanssa kerätäkseen tärkeää tietoa sikiön raskaudenaikaisesta stressi- ja immuunijärjestelmän toiminnasta. Lapsen maitohampaat alkavat kehittyä jo sikiöaikana samaan tapaan kuin puuhun kasvaa vuosirenkaita, ja hampaisiin tallentuu tietoa raskaudenaikaisesta ympäristöstä. Näin pystymme jälkikäteen tutkimaan kehitystä ennen syntymää. Näytteiden keruu on käynnistynyt ja kaikilta kynnelle kykeneviltä FinnBrain-lapsilta toivotaan maitohampaita FinnBrainin Hammaskeiju-tutkimukseen!
Hammashoitopelosta on valmistumassa ensimmäinen väitöskirja. Lisäksi olemme vahvistaneet, että tutkimuksessa käytetyllä mittarilla voidaan tunnistaa pelon alatyyppejä, mikä on tärkeää potilastyössä. Odotamme innolla, että viisivuotispisteen tutkimusdataa päästään analysoimaan, sillä silloin keräsimme ensi kertaa tietoa myös lasten hammashoitopelosta. Pääsemme nyt tutkimaan, miten äidin ja isän hammashoitopelko ovat yhteydessä lapsen pelkoon.
Kehitysneuropsykologisessa osatutkimuksessa on jo analysoitu lapsen 8 ja 30 kuukauden iässä kerätty tutkimusaineisto. Tällä hetkellä teemme 5-vuotiaiden lasten tutkimuskäyntejä, joita on jo koossa upeat 477 käyntiä! Nyt meidän on mahdollista lähteä tutkimaan yksilöllisiä kehityskulkuja vauvavaiheesta lähtien sekä sitä, mitkä tekijät voivat olla suojaavia- tai riskitekijöitä lapsen kehitykselle. Tutkimme erityisesti lapsen itsesäätelyn kehitystä, vanhemmuutta sekä vuorovaikutusta. Tiimissämme toimii 2 post doc -tutkijaa ja tekeillä on 6 väitöskirjaa.
Lastenlääkäriosatutkimuksen 5-vuotisikäpiste etenee mukavasti! Tutkimushoitaja kutsuu perheitä tutkimuskäynneille, jonne palautetaan lapsen ulostenäyte ja jossa lapsilta otetaan verinäyte sekä ohjeistetaan kodin huonepölykeräys. Lastenlääkäri soittaa allergiakoevastauksista perheille ja tekee etävastaanoton, jossa haastatellaan lapsen terveysasioista ja vanhemmat saavat kysyä mieltä askarruttavista asioista. Tällä hetkellä tutkimuskäynneillä Turun Teutorissa ja Maarianhaminan keskussairaalassa on käynyt noin 700 lasta viimeisen kahden vuoden aikana.
Teemme osalle tutkimusperheistä tiivistetyn 5-vuotiskäynnin kotitutkimuskäyntinä. Käynti on yhdistelmä pediatrisesta sekä kehitysneuropsykologisesta osatutkimuksesta. Yritämme tavoitella etenkin niitä perheitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet tutkimuskäynneillemme. Käyntejä on koossa lähes 120. Käynnit ja niissä kerätty tieto ovat kullanarvoisia!
Kortisoliosatutkimuksissa on tarkasteltu lasten ja vanhempien stressihormonitasoja hius- ja sylkinäytteistä. Näytteitä on kerätty sekä tutkimuskäynneillä että kodeissa ja päiväkodeissa. Kortisolinäytteistä saatuja tuloksia on yhdistetty muun muassa kyselylomakkeisiin sekä lasten infektioista ja suolistomikrobeista saatuun tietoon. Kortisoliosatutkimusten uusin tulokas on koronaviruspandemia-ajan hiuksista mitattava stressihormonitasojen tutkimus, jonka myötä useille perheille on lähetetty kotiin paketti hiusnäytteenottoa varten.
Päivähoitotutkimuksen näytteiden keruu on loppusuoralla. Olemme erittäin kiitollisia kaikille perheille ja päiväkodeille, jotka ovat vuosien mittaan osallistuneet tähän osatutkimukseen. Sylkikortisolinäytteiden kerääminen aloitettiin jo vuonna 2014 ja viimeiset seurantanäytteet 5-vuotiaista lapsista saadaan tulevana syksynä. Olemme julkaisseet myös ensimmäisiä tuloksia lasten stressinsäätelystä kotona ja päiväkodissa.
Puheen ja kielen kehityksen 5-vuotiskäynnit ovat tähän asti sujuneet tutkittavien perheiden antaman palautteen mukaan erinomaisesti, ja käyntejä toteuttaneet logopediaopiskelijat ovat olleet haltioissaan kohtaamistaan reippaista lapsista. Käyntien aikana vanhempien ja opiskelijoiden välille on syntynyt mielenkiintoisia keskusteluja lapsen kielelliseen kehitykseen liittyen, ja lapset ovat jaksaneet keskittyä tehtäviin ja leikkeihin hienosti.
Suoli-Aivo -osatutkimuksessa on kuluneen vuoden aikana kerätty uusia näytteitä ja analysoitu varhaisvaiheiden näytteitä. Pian tutkimusaineistoa täydentää hieno 5-vuotiaiden aineisto sekä tieto varhaisempien näytteiden aineenvaihduntatuotteista. Lisäksi julkaisimme hiljattain artikkelin äidin raskaudenaikaisen psyykkisen hyvinvoinnin ja pitkäaikaisten kortisolitasojen yhteydestä lapsen varhaiseen mikrobistoon. Aiempia tutkimuksia aiheesta on vähän ja ne ovat olleet pienempiä, mutta tutkimuksemme vahvisti osan aiemmista yhteyksistä äidin raskaudenaikaisen stressin ja lapsen suolistomikrobiston välillä.
Lasten ja vanhempien unta ja unihäiriöitä koskeva tutkimus on toiminut aktiivisena. Olemme pystyneet tuottamaan kyselylomakeaineiston perusteella vanhempia ja neuvolatyötä suoraan hyödyttävää tietoa pienten lasten tavanomaisen unen piirteistä. Lisäksi on kertynyt merkittävää perustietoa raskausajan unen ja äidin muun hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä.
Isien epigeneettisillä tutkimuskäynneillä tutkitaan isien biologisten ominaisuuksien periytymistä epigeneettisin eli ylisukupolvisin mekanismein. Pilottiaineisto on jo analysoitavana ja odotamme tuloksia jännityksellä! Nyt keväällä 2020 olemme aloittaneet tutkimuskäynnit isommalle ryhmälle ja tavoitteena on saada satoja isiä mukaan käynnille.
Kerromme ajankohtaisista asioista ja uusista tutkimustuloksista sosiaalisen median kanavissamme. Kannattaa siis seurata: https://blogit.utu.fi/finnbrain/ https://twitter.com/FinnBrainStudy https://www.facebook.com/finnbrain
Lämmin kiitos kaikille perheille, arvostamme kovasti osallistumistanne!
Uudet tietosuoja-asetukset
EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on alettu soveltaa 25.5.2018. Henkilötietojen käsittely tieteellisessä tutkimuksessa perustuu yliopistolaissa annettuun tehtävään ja sillä toteutetaan yleistä etua Turun yliopistossa (Yliopiston vastuulla oleva tutkimusdata).
FinnBrain-tutkimuksessa tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen alussa annettu suostumus kattaa kaiken FinnBrain-hankkeen puitteissa kerätyn tiedon. Uusia kirjallisia suostumuksia ei siis enää tarvitse jatkossa allekirjoittaa FinnBrain-hankkeen osatutkimuksiin liittyen. Osallistuminen on luonnollisesti edelleen vapaaehtoista ja aina, kun aineistoa kerätään, tutkimuksesta tiedotetaan tutkittavia aikaisempaan tapaan. Lapsilta tullaan keräämään heidän omat suostumuksensa FinnBrain-kohorttiin osallistumisesta myöhemmin. Toistaiseksi he osallistuvat tutkimukseen huoltajan suostumuksella. Olemme tehneet FinnBrain-syntymäkohortissa tieteellisen tutkimuksen vaikutustenarvioinnin sekä päivittäneet tietosuojailmoituksen. Tietosuojailmoitus on luettavissa FinnBrain-tutkimuksen sivulla www.finnbrain.fi.
Hej FinnBrain-deltagare! Efter denna ovanliga vår vill vi kontakta er och berätta vad som hänt i FinnBrain-studien. På grund av pandemin (Covid-19) var vi tvungna att avbryta forskningsbesöken i mars 2020 efter att alla enheter vid Åbo universitet övergått till distansarbete. Till vår stora glädje kan vi berätta att besöken kan återupptas från och med juni. Vi tar särskild hänsyn till våra forskningsfamiljers säkerhet genom att iaktta god hygien.
I början av maj inleddes en delstudie som kartlägger familjernas erfarenheter och välbefinnande under coronatiden. I studien försöker vi på ett unikt sätt ta reda på hur familjernas välbefinnande har förändrats under coronatiden och vilka bakgrundsfaktorer som förklarar välbefinnandet eller långvariga stressymtom hos föräldrar och barn. I delstudien ingår uppföljningsenkäter och många familjer svarade på den första av dem. Vi tackar alla deltagare och fortsätter att informera om studien under hela 2020.
FinnBrain har samlat in uppföljningsdata ända sedan graviditeten. Vi kan nu kombinera information från olika delstudier för att på ett så multiprofessionellt sätt som möjligt förstå faktorer som påverkar barnets utveckling. För närvarande arbetar vi med forskningsdata som samlats in under graviditets-, spädbarns- och småbarnstiden. Undersökningsbesöken koncentreras till femåriga barn. Vår nästa mätpunkt börjar när barnen är nio år gamla. Då samlar vi in mer mångsidig information om barnets utveckling.
Hälsningar från delstudierna:
Besöken i delstudien om hjärnavbildning fokuserar för närvarande på MRI-undersökningar av femåringar som en fortsättning på MRI-undersökningarna och funktionsmätningar av spädbarn och småbarn. Studien ger information om utvecklingen av barnens hjärna samt om sambanden mellan hjärnans egenskaper och barnens färdigheter. Vårt team har för närvarande över 20 forskare och nio doktorsavhandlingar håller på att utarbetas av det bilddiagnostiska materialet som hittills samlats in. Vi arbetar flitigt med mysteriet om hjärnans utveckling nu och i fortsättningen!
FinnBrain har också slagit ihop sig med Tandfen för att samla in viktig information om hur fostrets stress- och immunsystem fungerar under graviditeten. Barnets mjölktänder börjar utvecklas redan under fostertiden på samma sätt som det växer årsringar i trädet och i tänderna lagras information om miljön under graviditeten. På så sätt kan vi i efterhand undersöka utvecklingen före födseln. Insamlingen av prover har inletts och vi önskar mjölktänder till FinnBrains Tandfestudie från alla barn i FinnBrain som kan tänka sig att donera sina!
Den första doktorsavhandlingen om tandläkarskräck håller på att färdigställas. Dessutom har vi bekräftat att den indikator som används i studien kan identifiera undertyper av rädslan, vilket är viktigt i patientarbetet. Vi ser fram emot att få analysera forskningsdata från femårsmätpunkten, eftersom vi då för första gången också samlade in information om tandläkarskräck hos barn. Nu kan vi undersöka hur mammans och pappans tandläkarskräck har samband med barnets rädsla.
I den utvecklingsneuropsykologiska delstudien har man redan analyserat det forskningsmaterial som samlats in om barnet vid 8 och 30 månaders ålder. För närvarande genomför vi undersökningsbesök för femåringar och har redan fått ihop fantastiska 477 besök! Nu har vi möjlighet att undersöka individuella utvecklingsförlopp från babystadiet och vilka faktorer som kan vara skyddande eller utgöra en risk för barnets utveckling. Vi undersöker i synnerhet utvecklingen av barnets självreglering, föräldraskap och växelverkan. I vårt team arbetar två post doc-forskare och sex doktorsavhandlingar pågår.
Femårsmätpunkten i barnläkardelstudien framskrider bra! Forskningsskötaren bjuder in familjer till undersökningsbesök. Vid besöket lämnar man in barnets avföringsprov och tar blodprov från barnet och ger anvisningar om insamlingen av rumsdamm i hemmet. Barnläkaren ringer familjerna om svaren på allergiprovet och gör en distansmottagning där man intervjuar föräldrarna om hälsofrågor gällande barnet och föräldrarna får ställa frågor om sådant som de funderar på. För närvarande har cirka 700 barn besökt Teutori i Åbo och Mariehamns centralsjukhus under de senaste två åren.
För en del av forskningsfamiljerna gör vi ett komprimerat femårsbesök som ett hemundersökningsbesök. Besöket är en kombination av den pediatriska och den utvecklingsneuropsykologiska delstudien. Vi försöker särskilt nå de familjer som inte tidigare har deltagit i våra undersökningsbesök. Hittills har vi fått ihop nästan 120 besök. Besöken och den information som samlats in under dem är guld värda!
I delstudierna om hårkortisol har vi granskat barnens och föräldrarnas stresshormonnivåer i hår- och salivprov. Prover har samlats in i samband med undersökningsbesök och i hemmen och på daghemmen. Resultaten från kortisolproverna har kombinerats med bland annat frågeformulär samt information om infektioner och tarmmikrober hos barnen. Den senaste nykomlingen i delstudierna om hårkortisol är en undersökning av stresshormonnivåer som mäts i håret under koronaviruspandemin. Ett paket för provtagning har skickats hem till flera familjer.
Insamlingen av prover i dagvårdsstudien är på sluttampen. Vi är mycket tacksamma för alla familjer och daghem som under årens lopp har deltagit i denna delstudie. Insamlingen av salivkortisolprover inleddes redan 2014 och de sista uppföljningsproverna för barn i femårsåldern får vi nu i höst. Vi har också publicerat de första resultaten om barnens stressreglering hemma och på daghemmet.
Femårsbesöken inom delstudien om språk- och talutveckling har enligt responsen från de undersökta familjerna hittills gått utmärkt och de logopedistuderande som genomfört besöken har varit hänförda över de frimodiga barnen som de mött. Under besöken har det uppstått intressanta diskussioner mellan föräldrarna och de studerande om barnets språkliga utveckling och barnen har orkat koncentrera sig på uppgifterna och lekarna på ett bra sätt.
I delstudien om tarmmikrober har man under det gångna året samlat in nya prover och analyserat prover från de första faserna. Forskningsmaterialet kompletteras snart av ett bra material om femåringar samt information om ämnesomsättningsprodukter från tidigare prover. Dessutom publicerade vi nyligen en artikel om hur mammans psykiska välbefinnande under graviditeten och långvariga kortisolnivåer påverkar barnets tidiga uppsättning av mikrober. Det finns få tidigare undersökningar om ämnet och de har inte varit lika omfattande, men vår studie bekräftade en del av de tidigare sambanden mellan mammans stress under graviditeten och barnets tarmmikrober.
Studien om barns och föräldrars sömn och sömnstörningar har varit aktiv. Utifrån vårt enkätmaterial har vi kunnat producera information om de typiska sömnegenskaperna hos småbarn som är till direkt nytta för föräldrarna och rådgivningsarbetet. Dessutom har vi samlat in betydelsefull grundläggande information om sambanden mellan sömnen under graviditeten och mammans övriga välbefinnande.
Under pappornas epigenetiska undersökningsbesök undersöker vi ärftligheten hos pappornas biologiska egenskaper med hjälp av epigenetiska, dvs. generationsöverskridande, mekanismer. Pilotmaterialet analyseras redan och vi väntar med spänning på resultaten! Nu under våren 2020 har vi inlett undersökningsbesök för en större grupp och målet är att hundratals pappor ska genomföra besöket.
Vi informerar om aktuella frågor och nya forskningsresultat i våra sociala medier. Det lönar sig alltså att följa oss på: https://blogit.utu.fi/finnbrain/ https://twitter.com/FinnBrainStudy https://www.facebook.com/finnbrain
Ett varmt tack till alla familjer – vi uppskattar verkligen ert deltagande!
Nya dataskyddsförordningar
Den 25 maj 2018 började man tillämpa EU:s allmänna dataskyddsförordning. Hanteringen av personuppgifter inom vetenskaplig forskning grundar sig på den i universitetslagen hänvisade uppgiften och genom den förverkligas det allmänna intresset vid Åbo universitet (sidan finns endast på finska och engelska: Yliopiston vastuulla oleva tutkimusdata).
I FinnBrain-studien innebär detta att samtycket som getts i början av studien omfattar alla uppgifter som samlas in inom ramen för FinnBrain-projektet. I fortsättningen behöver man alltså inte längre underteckna nya skriftliga samtycken i anknytning till FinnBrain-projektet. Deltagandet är naturligtvis fortfarande frivilligt och alltid när material samlas in meddelas deltagarna om studien enligt tidigare praxis. Senare kommer vi att samla in barnens eget samtycke till att delta i FinnBrain-kohorten. Tillsvidare deltar de i undersökningen med vårdnadshavarens samtycke. I FinnBrain-födelsekohorten har vi gjort en konsekvensbedömning av den vetenskapliga studien och uppdaterat dataskyddsmeddelandet. Dataskyddsmeddelandet finns att läsa på finska på FinnBrain-studiens webbsida www.finnbrain.fi.
Koronaepidemian ja siitä seuranneiden rajoitusten myötä lapsiperheiden arki muuttui suuresti. Muuttuneen arjen lisäksi tilanne sisältää paljon yksittäisiä tekijöitä, jotka haastavat jokapäiväistä toimintakykyämme. Näitä tekijöitä ovat mm. kotikoulun ja etätöiden yhdistämiseen liittyvät haasteet, sosiaalisten kontaktien merkittävä väheneminen sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä, taloudellisesta tilanteesta ja yhteiskunnallisista muutoksista.
Ei siis ihme, jos vähän stressaa tai mieli on maassa.
Huolestuneisuus ja stressin lisääntyminen tässä muuttuvassa tilanteessa on ymmärrettävää ja tärkeääkin. Pienissä määrin stressi ja negatiiviset tunteet auttavat meitä sopeutumaan muutoksiin ja toimimaan muuttuvissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Pitkittyneenä voimakas stressitila on kuitenkin hyvinvoinnillemme haitallista ja voi johtaa tilanteeseen, jossa omat voimavarat ylittyvät ja jaksaminen loppuu. Onkin tärkeää tunnistaa tässä muuttuneessa elämäntilanteessa omat stressireaktiot: mitkä tekijät kuormittavat itseä ja miten kuormittuneisuus itsessä näkyy. Stressin lisääntyminen voi näkyä monella tavoin kuten alakuloisuutena, väsymyksenä ja vetäytymisenä tai se voi näkyä vaikeutena keskittyä, ärtyisyytenä tai fyysisinä oireina. Ennen kaikkea olisi tärkeää tunnistaa, mikä itseä auttaa rauhoittumaan tai voimaan paremmin juuri tässä tilanteessa.
Korona-epidemia herättää stressiä myös lapsissa. Lapsen stressi on tärkeää tunnistaa, koska lapsen ja nuoren kehittyvät aivot ovat erityisen alttiita stressin haitallisille vaikutuksille. Pitkittynyt stressi lapsilla voi näkyä vaikeutena säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään ja siinä, miten hän kykenee ohjaamaan omaa toimintaansa ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan. Useat lapset tarvitsevatkin nyt aivan erityisen paljon ohjausta ja apua aikuisilta. Lapsi, joka tavallisen arjen keskellä on omatoiminen ja itsenäinen, voi tässä tilanteessa tarvita tavallista enemmän vuorovaikutusta aikuisen kanssa.
Huoli ja stressi ja toisaalta tiivis yhdessäolo perheenjäsenten kanssa johtavat herkästi myös ristiriitoihin ja kinasteluihin perheissä. Pienet riidat eivät ole vahingollisia vaan voivat parhaimmillaan lähentää perheenjäseniä toisiinsa. Tilanteiden rauhoittaminen ja selvittely sekä tilanteeseen liittyvien tunteiden ja tekijöiden sanoittaminen mielellään saman päivän sisällä on tärkeää.
Lempeä suhtautuminen itseä ja lasta kohtaan auttaa jaksamaan. Vaatimustasoja työn, lasten koulun ja kotitöiden suhteen on nyt syytä laskea reippaasti. On selvää, että emme pysty samaan kuin mihin pystyimme ennen korona-arkea. Vähempi riittää.
Stressin haitallisia vaikutuksia torjuttaessa arjen suojaavat tekijät ovat keskeisiä. Tärkeimpiä suojaavia tekijöitä ovat hyvät ihmissuhteet. Korona-kriisin myötä myös myönteinen läheisyys perheenjäsenten välillä voi lisääntyä. Päivittäiset yhteiset kohtaamiset ja tekemiset perheenjäsenten kesken kuten yhteiset pelihetket, ulkoilut ja juttelutuokiot ovat nyt erityisen tärkeitä. Myös etäkohtaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa ovat useille tärkeitä suojaavia tekijöitä. Muita suojaavia tekijöitä ovat arjen struktuurit, liikunta, luontokokemukset, monipuolinen ravinto sekä mielihyvää tuottavat kokemukset kuten musiikin kuuntelu ja kirjojen lukeminen.
Omasta ja perheenjäsenten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeää. Apua on hyvä hakea hyvissä ajoin joko läheisiltä ihmisiltä tai ammattilaisilta. Yksin ei pidä jäädä. Yhdessä me tästä selvitään.
FinnBrain on liittynyt tammikuussa 2019 perustettuun Väestötutkimuskeskukseen. Kyseessä on tutkijalähtöinen verkosto, joka sai Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin allekirjoittaman sopimuksen kautta virallisemman muodon. Keskuksesta huolimatta FinnBrain jatkaa itsenäisenä Turun yliopiston hankkeena eli tutkittavien tai projektin hallinnon näkökulmasta mikään ei siis muutu. Tällä hetkellä verkostossa on mukana kuusi Turun yliopistossa toimivaa väestön terveyden tutkimukseen liittyvää kohorttia, joissa on seurattu tutkittavia hyvin pitkään. Osa kohorteista on monikeskustutkimuksia. Turun yliopistossa on keskuksen nykyisten kohorttien ohella lukuisia muitakin arvokkaita väestön terveyteen liittyviä pitkittäishankkeita, mikä kuvastaa hienosti paikallista vahvaa osaamista ja perinnettä isojen väestötutkimusten saralla. Yliopistoomme on siis kertynyt hieno ja kansainvälisesti ainutlaatuinen tietovaranto, jonka vaalimiseksi ja kehittämiseksi Väestötutkimuskeskus on perustettu.
Iältään 10-vuotias FinnBrain on hankkeiden nuorisoa. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä kolmessa sukupolvessa selvittävä LASERI–tutkimus on ollut käynnissä 50 vuoden ajan ja ravitsemusinterventioiden terveysvaikutuksia tutkiva STRIP-tutkimuskin on 30-vuotias. Muita perustajakohortteja ovat eläkkeelle siirtyvien ihmisten terveyttä selvittävä FIREA, tyypin 1 diabeteksen riskitekijöitä kartoittava DIPP sekä lisääntymisterveyttä käsittelevä Boy Cohort. Kohortteja yhdistävät monitieteisyys sekä hyvin pitkäaikaiset seurannat, jotka tyypillisesti käsittävät vähintään kaksi sukupolvea. Keskuksen nettisivuilla on enemmän tietoa hankkeista: Väestötutkimuskeskus
Tämän vuoden tammikuussa vietettiin keskuksen 1-vuotissyntymäpäivää. Tutkijat ja muu henkilöstö kohtasivat postereiden ja tutustumisleikkien äärellä. Keskuksen henkilöstö on nykyiselläänkin laaja: uusia yhteisiä tiloja suunnitellaan 120 ihmisen tarpeisiin. Yhteiset tilat tulevat käyttöön vuonna 2021 ja silloin tavoitteena on entisestään tiivistää tutkimusyhteistyötä. Yhteiset tilat helpottavat myös osaamisen jakamista niin tutkittavien rekrytoinnissa, mittausten suorittamisessa kuin tutkimusaineistojen tilastoanalyyseissakin.
Keskusta johtaa akatemiaprofessori Olli Raitakari, ja johtoryhmässä on edustus kaikista tällä hetkellä mukana olevista kohorteista. Tutkimusryhmät toimivat aktiivisesti kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyöverkostoissa. Keskuksen kohortteja yhdistävät myös samat tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteet: ylisukupolvisten terveysvaikutusten mekanismien tutkiminen on juuri nyt aktiivisessa vaiheessa. FinnBrainissäkin käynnissä olevat tutkittavien lasten isille suunnatut omat käynnit liittyvät juuri tähän tutkimuslinjaan. Tulevaisuudessa on tarkoitus vahvistaa yhteistyötä edelleen ja myös etsiä muita alueita, joissa mahdollisimman montaa näistä hienoista aineistoista voitaisiin hyödyntää yhteisiin kysymyksiin vastaamiseksi.
Linnea Karlsson, dosentti FinnBrain-tutkimuksen ja Väestötutkimuskeskuksen varajohtaja
Aivojen kehitys alkaa jo raskausaikana ja jatkuu erityisen vilkkaana ainakin noin 25-vuotiaaksi asti. Pienten lasten aivot ovat erityisen herkät ja vastaanottavaiset, mikä näkyy lapsen nopeana kehityksenä, uusien asioiden oppimisena ja aivojen nopeana kasvuna. Etenkin pikkulapsivaiheessa aivot ovat myös alttiit ulkoisille haitallisille vaikutuksille, kuten stressille.
Suomessa ja maailmalla tehdään paljon tutkimusta stressinsäätelyn kehittymisestä, sillä sen ajatellaan olevan yksi keskeisimmistä aikuisiän terveyttä määrittävistä tekijöistä. Me täällä FinnBrain-tutkimuksessakin tutkimme varhaisen stressin vaikutuksia, ja yleisesti tiedetään, että pitkittynyt tai erityisen voimakas stressi on haitallista lapsen aivojen kehitykselle.
Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että tiedeyhteisön lisäksi välitämme tutkimustietoamme myös lapsiperheille sekä perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Tavoitteenamme on tuottaa myös kansantajuista tietoa asioista, jotka koskettavat jokaisen arkipäivää, ja siten tukea perheiden hyvinvointia ja lasten tervettä kehitystä. Mielestämme haitallisen stressin vaikutuksista on tärkeää tiedottaa, jotta lapsia osataan suojella stressin mahdollisilta vaikutuksilta.
Viime vuoden loppupuolella meiltä ilmestyi lapsiperheille tarkoitettu Lapsen stressi ja aivot -opas. Oppaassa kerrotaan selkeästi stressin syistä, sen ilmenemisestä eri ikäisillä lapsilla ja siitä, miten lasta voidaan auttaa. Oppaassa havainnollistetaan aivojen toimintaa kaksikerroksisena talona, ja hauskan kuvituksen avulla onnistutaan kertomaan vaikeastakin asiasta helposti ymmärrettävässä muodossa. Aiheesta on tehty myös kahden minuutin mittainen animaatio, josta löytyy niin suomen- kuin ruotsinkieliset versiot. Animaatiosta on myös tekstitetty versio.
Kuka tahansa voi käydä lukemassa tai lataamassa oppaan ja animaation verkkosivuiltamme. Toivomme myös, että neuvoloiden työntekijät ja muut lasten kanssa toimivat ammattilaiset löytävät materiaalimme ja hyödyntävät sitä perheiden parissa tehtävässä työssä. Teemme parhaillaan myös ammattilaisille suunnattua materiaalia samasta aiheesta ja sen on tarkoitus valmistua kevään 2020 aikana.
Opasmateriaali on tuotettu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja Turun kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kanssa, ja materiaalia on rahoittanut Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet.
Valmistuin lääkäriksi Turun yliopistosta vuonna 2014 ja olin jo jonkin aikaa ollut varma siitä, että aion erikoistua psykiatriaan. Minulla ei ollut kuitenkaan mitään aikomusta aloittaa väitöskirjaa vielä lähivuosina, jos koskaan. Olin suunnitellut suorittavani erikoislääkärin ja psykoterapeutin tutkinnot ensin ja miettiväni tutkimuksen mahdollisuutta joskus sitten tulevaisuudessa. Kurssikaverini oli kuitenkin tuolloin itse tekemässä väitöskirjaa FinnBrainissä ja hän kovasti kehui tutkimusryhmää ja sen ilmapiiriä. Kiinnostuin lisää kun kuulin, että projektin aiheena on stressi ja erityisesti lapsuuden stressi. Olin näistä aiheista jo valmiiksi hyvin kiinnostunut ja otinkin heti seuraavana päivänä yhteyttä FinnBrainiin.
Väitöskirjaprojektin aiheeksi muotoutui aleksitymia ja sen yhteys terveysongelmiin ja lapsuuden vastoinkäymisiin. Aleksitymia on persoonallisuuspiirre, johon liittyy vaikeuksia tunnistaa ja ilmaista tunteita, pragmaattinen ajattelutyyli, joka keskittyy ulkoisen maailman yksityiskohtiin, sekä mielikuvituksen puute. Puolen vuoden kuluttua lääkäriksi valmistumisesta tutkimussuunnitelma olikin jo valmis ja sain jatko-opiskelijaoikeuden.
Väitöskirjani valmistuminen tästä alkupisteestä kesti neljä ja puoli vuotta. Tein suurimman osan ajasta samanaikaisesti potilastyötä psykiatrialla. Ajoittain työtä on ollut paljonkin, mutta enimmäkseen olen nauttinut vaihtelusta ja työn monipuolisuudesta. Tutkimustyö on ajoittain, erityisesti alkuaikoina, tuntunut ylivoimaisen vaikealta ja tuskallisen hitaalta. Suurimman osan ajasta se on kuitenkin ollut sopivan haastavaa ja älyllisesti kiehtovaa enkä ole kertaakaan katunut, että lähdin mukaan FinnBrainiin. Kaikki ohjaajani ovat olleet uskomattoman innostavia, tukevia ja rohkaisevia, ja työkaverit mukavia!
Tutkimusjohtaja Hasse Karlsson, minä ja vastaväittäjäni Hans Grabe ennen väitöstilaisuutta
Väitöskirjaprojektin aikana tulikin selväksi, että halusin melko varmasti jatkaa FinnBrainissä pidempäänkin. Sainkin vapauden alkaa valmistelemaan lukuisia väitöksen jälkeisiä suunnitelmia, jotka nyt, kaksi kuukautta väitöksen jälkeen, ovat jo hyvässä vaiheessa. Yhtenä jatkosuunnitelmanani on tutkia oksitosiinin vaikutuksia lapsen kehitykseen ja toisena mm. median ja älypuhelimien käytön terveysvaikutuksia.
Nöyrä kiitos tutkimukseen osallistuneille ja osallistuville perheille. Olette mahdollistaneet ainutlaatuisen ja innostavan projektin, jossa tutkia tärkeitä ja kiinnostavia kysymyksiä!
