oskari_tailuoma_veli_matti_lahdenniemi-2 (Kuvineen tässä sama kuin alla tekstinä)

Nimi: Oskari (Taisto Kyösti) Täiluoto

Lempinimiä: Osku, Oka, Itikka, Täi

Ikä: syntynyt 15.6.1890 – vuonna 1918 28 vuotias

Ammatti: Tilallinen, maanviljelijä

Perhe: Vaimo Elisa, kolme lasta, Elias (s. 1910), Kerttu (s. 1911) ja Helena (s.1915).

Historia: Oskarin synnyinkoti on Lavian aluskylässä. Hän oli maanviljelijän ja tilallisen Taisto Eevertti Täiluodon ja Anna Ellen Täiluodon (omaa sukua Punalampi) kolmas ja nuorin lapsi. Hänellä oli isoveljet Markku Eerik ja Ville Jussi. Täiluotojen tila ei ollut alueen isoimpia, mutta se pystyi elättämään Täiluotojen viisihenkisen perheen ja Annan vanhan äidin. Taisto, Markku ja Ville pystyivät pitämään huolen kolmistaan tiluksista, jonka vuoksi Oskari lähti 16-vuotiaana (vuonna 1905) rengiksi Lavian Riihon kylään sijaitsevaan Korpimaan tilalle. Korpimaan emäntä Helena oli kuollut vuonna 1900 salamaniskuun, kun hän oli jäänyt myrskyn jalkoihin lehmälaitumella. Korpimaan leski-isäntä Hannu Johannes jäi hoitamaan maatilaa yksin kahden tyttärensä kanssa. Vanhempi tytär oli Elisa Sofia ja nuorempi Hilkka Marjatta. Hannu piti arvossaan osaavaa, mutta hiljaista Oskari-renkiä ja hänen taustaansa. Tämän vuoksi hän katsoi Oskarin ja Hilkan vispilän kauppaa läpisormien. Korpimaan Hannu kuolee yllättäen ohrapellolle vuonna 1909. Monta vuotta toisistaan pitäneet Oskari ja Elisa päättävät mennä naimisiin ja Oskarista tulee Korpimaan tilan isäntä. He saivat ennen sotaa kolme lasta.

Ulkonäkö: Oskarin pituus jäi hieman alle 180 sentin, hoikka, suuret hörökorvat ja iso arpi vasemmassa poskessa. Oskari sai arven ensimmäisenä vuotena renkinä metsätöissä.

Vaatetus: Siistit työvaatteet, housut, saappaat ja valkoinen pellavapaita. Pyhänä Oskari puki aina mustan puvun.

Luonne: Rauhallinen, perhekeskeinen, eläinrakas, luotettava, hiljainen ja tämän vuoksi vieraille hieman etäinen.

Taidot: Hyvä eläinten kanssa. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskea kohtalaisesti. Tunsi ja tiesi paljon ruokasieniä.
Sairaudet ja rajoitteet: Oskarin vasenta jalkaa alkoi särkemään, jos hän joutui juoksemaan.Yritti välttää juoksuaskelia. Vedessä pysyi kyllä pinnalla, mutta ei ollut kummoinen uimari. Huono kasvomuisti ja näki paljon painajaisia, jonka vuoksi nukkui monesti koiranunta.

Tavoitteet: Oskari halusi turvata perheensä tulevaisuuden.

Salaisuudet: Oskari kätki ruokavarantoja metsään. Kätköjä hän kävi salaa viikottain tarkasta massa. Osasi soittaa hanuria, mutta tästä ei tiennyt muutakuin veljet ja vaimo.

Vuosi 1918: Tuki suojeluskuntaa, mutta ei osallistunut sen toimintaan, vaan halusi olla perheen luona ja turvana. Hän kuitenkin yritti auttaa suojeluskuntaa mahdollisimman paljon. Aluksi punaiset kävivät vaatimassa ja ryöstämässä tilan ruokavarantoja. Punaiset teurastivat ruuaksi tilan ainoan lampaan, jonka villasta Elisa oli kehrännyt paljon villalankaa. Ville Jussi (veli) kaatui sodassa, minkä vuoksi Oskarin viha punaisia kohtaan kasvoi. Majoitti sodan aikana Kankaanpäästä tulleita suojeluskuntalaisia kotiinsa ja antoi heille ruokavarantoja. Lämmitti myös saunaa. Kaatuneita valkoisia tuotiin Korpimaan suureen kyläsaunaan, joka pyrittiin lämmitäämään aina launataisin sodankin aikana. 22.2.2018 Oskari oli mukana Sampakosken taistelussa Laviassa, vaikkei suojelus kuntaan kuulunutkaan. Oskari selvisi hengissä, mutta Oskarin painajaiset pahenivat.

Kertun päiväkirjamerkintä isästään: Avasi suunsa harvoin ja harkiten, silloin muut kuunteli tarkkaan. Piti huolta perheestään, uudesta ja vanhasta. Auttoi kyllä kyläläisiä ja naapureita, mutta ensin aina vaimoa ja veljiä. Ennen unia tarkasti eläimet ja lapset. Haistettuaan ensimmäisen syksypäivän itki yksin hiljaa.

Oskarin päiväkirjamerkintä: Kukka, hieno eläin. Ymmärsi kuin ihminen. Jaksoi kyntää ja vetää kuormaa. Oli syksyn ens immäinen päivä, kun vaan kaatui. Sinne metsään se jäi. Markun ja Villen kanssa kaivettiin monttu, kun ei syödäkkään raaskittu.