Pauliina Latvala: Liveroolipelaaminen historian kerronnallistamisen muotona (Kulttuuriperintö, Turun yliopisto)

Kevätlukukauden aikana kurssilaiset tutustuivat liveroolipelaamiseen historian kerronnallistamisen muotona. Kurssin opiskelijat etsivät Satakunnan Museon aineistoista vuoteen 1918 liittyvää tietoa. Valokuvat, sanomalehdet, muistelmat, muistokirjoitukset, kirjeet ja monenlaiset muut arkistodokumentit kuorivat historian kerroksia ja avasivat sisällissodan vaikutukset satakuntalaisten arkeen. Kohtalot herättivät kysymyksiä ja antoivat vastauksia jo kysyttyyn. Mitä tapahtui? Miten ihmiset sen kokivat? Miksi he muistavat menneisyyden siten kun muistavat. Kuinka kukin kertoo sodan vaiheista? Mikä on totta? Kenen näkökulmasta totta? Opiskelijat saivat taustalukemistoksi tieteellisiä artikkeleita (mm. Historiallinen Aikakausikirja). Lisäksi heitä auttoi Suomen sotasurmat 1914-1922 : haku -sivusto.

Maisemantutkimuksen vastuualueelle kuulunut Konfliktin maisema -kurssi ja kulttuuriperinnön vastuualuuelle kuulunut Liveroolipelaaminen historian kerronnallistamisen muotona -kurssi aloitettiin yhteisellä johdantoluennolla, jossa opiskelijat saivat perustietoja vuoden 1918 sodasta. He pureutuivat kansakunnan jakautumisen tunnelmiin myös pelillisin keinoin: Opiskelijat muodostivat kolme ryhmää: punaiset, valkoiset ja ulkopuolelle jäävät. Jokainen sai miettiä, millainen elämäntarina voisi selittää valinnan tai tilanteeseen ajautumisen.

Opiskelijat saivat osallistua digitaalisen kulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori Riikka Turtiaisen luovan kirjoittamisen kurssille, jossa he saavat työkaluja fiktiivisten henkilöhahmojen kirjoittamisprosessin tueksi. Roolipelaamiin soveltuvia  henkilöhahmoja rakennettaessa apuna oli Juhana Petterssonin Roolipelimanifesti (2005).

Kurssin tavoitteena oli syventyä historian kerronnallistamiseen ja sisällissodan muistamisen kulttuureihin. Fiktiiviset punaiset ja valkoiset henkilöhahmot ovat sovellettavissa vuoden 1918 ympärille rakennettaviin larppeihin. Itse pelin toteutus jää opiskelijoiden aktiivisuuden varaan.

Kulttuuriperinnön tutkimukseen kuuluneella kurssillani vieraili sisällissotaa eri näkökulmista tarkastelleita Turun yliopiston tutkijoita. Kultturiperinnön yliopistonlehtori Riina Haanpää kertoi sisällissodasta Merikarvialla ja muistamisen politiikasta. Turun yliopiston folkloristiikan dosentti Anne Heimon aiheena oli sisällissodan muistaminen paikallisyhteisöissä: hän tarkasteli sekä punaisia että valkoisia tulkintoja. FT Tiina Lintusen luennolla profiloitiin tyypillinen punainen nainen. Hänen poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirjansa “Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet” on luettavissa netissä:  https://www.doria.fi/handle/10024/113971

Osa luoduista henkilöhahmoista on esillä näillä sivuilla opiskelijoiden suostumuksella.