Suomen Akatemian lippulaivat seilaavat jokainen oman osaamisalueensa vesillä. Jokaisen lippulaivan matkaan kuuluu varmasti tyyntä, tuulia ja myrskyjäkin, mutta pahoihin karikkoihin ei toki mikään lippulaiva halua ajaa. InFLAMES-lippulaiva on seilannut immunologiseen tutkimukseen pohjautuvan lääketieteen ja diagnostiikan vesillä kohta vuoden ja on sen aikana onnistunut kasvattamaan miehistöään 42 uudella henkilöllä. Jo se kertoo siitä, että heti kun lippulaivan köydet saatiin irrotettua laiturista, on lähdetty tavoittelemaan tuulia, joiden tarkoituksena on lisätä entisestään vauhtia kohti määränpäätä. Määränpäät, sairauksien hoidon ja sairauksien tarkemman ja aikaisemman diagnosoinnin kehittäminen, ovat ne, mihin toivomme yhdessä pääsevämme lippulaivan ja siihen kuuluvien laivueiden kanssa. Uskon, että tästä matkasta tulee mielenkiintoinen.
Jatka lukemistaVuosiarkistot: 2021
Olen makrolukujen ystävä ja kanssakulkijoiden tietämättömyys asioiden oikeasta skaalasta on joskus turhauttavaa. Esimerkiksi käy vaikkapa vaikeus erottaa miljoona miljardista. Toisaalta jenkit eivät tee elämää helpoksi käyttämällä meidän miljardistamme termiä billion ja biljoona on heillä trillion. Mutta tämä lingvistinen hifistely ei nyt ollut se varsinainen pointti, vaan siis kiinnostukseni makrolukuihin.
Niinpä sähköpostiin tömähtänyt Torreya Partnersin 98-sivuinen lääketeollisuusraportti The Pharma 1000 – Top Global Pharmaceutical Company Report marraskuulta 2021 olikin mielenkiintoista luettavaa. Torreya Partners on lääketeollisuuteen keskittyvä globaalisti toimiva investointipankki, joka yhä muistaa minua mitä ilmeisimmin aiempien yhteistyökuvioiden pohjalta. Ihan kiva – sinänsä hedelmällinen yhteistyömme ei todellakaan ollut halpaa hupia.
Jatka lukemistaTaloustieteellistä ajattelua ja taloustieteen menetelmiä voidaan hyödyntää monessa tilanteessa. Erästä taloustieteen professoria lainaten: ”Ekonomistien luovan mielikuvituksen voi edellyttää löytävän ratkaisut kaikkiin mittausongelmiin”. Esimerkiksi Mikä on elämän arvo-kysymykseen koulutettu ekonomisti keksii kyllä ratkaisun kahvin valmistumista odotellessa.
Taloustieteen tutkimussuuntia ja sovellusalueita on monia. On ainakin ympäristötaloustiedettä, kaupunkitaloustiedettä, liiketaloustiedettä ja työn taloustiedettä. Ei ole yllättävää, että on myös terveystaloustiedettä ja lääketaloustiedettä.
Terveystaloustieteessä tutkitaan terveyspalvelujen organisoimista ja tuotantoa, kannustimia ynnä muita sote-uudistuksenkin kannalta aivan olennaisia kysymyksiä. Lääketaloustieteessä mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lääkemarkkinoiden toiminta.
Jatka lukemistaKesämökin lahdella kolme nuorta miestä seisoo Busterissa ja kalastaa. On aikainen syysaamu, mutta kalaonnea ei näytä olevan. Vene ajelehtii hitaasti kohti avomerta, ehkä kohti parempia kalavesiä. Virvelöinti näyttää jatkuvan määrätietoisesti horisonttiin saakka. Ainakin veneen kippari on kovin aktiivinen.
Olisiko tässä kyse sitoutumisesta päämäärään? Ehkä kalastajat toteuttavat yhteistä intohimoaan – tai ainakin kipparin intohimoa.
Tältä taitaa tutkimuskin näyttäytyä ulkopuolisille. Kalastetaan, on kylmä, saalista ei vaan tule ja ulkopuolisesta touhu näyttää oikeastaan melko tylsältä puurtamiselta. Aikaa palaa, välillä ajelehditaan eikä palkkakaan päätä huimaa. Mikä siinä tutkimuksessa oikein motivoi?
Jatka lukemistaMiten konkreettisesti mittaisit työsi arvoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Esitin tällaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa lääkekehitystä opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetustyötä tekevät tietävät, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus.
Lääkekehitystyön arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sillä, kuinka suurta määrää potilaita kyseisellä lääkkeellä tulevaisuudessa hoidetaan. Tähän oli helppo esittää vastakysymys, että eikö harvinaislääkkeiden kehittäminen ole sitten tässä mielessä arvokasta? Tulevaisuuden potilasmäärään liittyy myös melkoista epävarmuutta lääkekehitysprojektin alkumetreillä.
Jatka lukemistaJuha Sipilän johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014. Tämä oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkittävästi terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman kärkeen. Suomi tarjoaa lääketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.
Nyt vuonna 2021 meillä on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa tähän strategiaan. Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lisännyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biolääketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Syöpäkeskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan käynnistämisen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka päätöstä esimerkiksi kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ei vieläkään ole tehty.
Jatka lukemistaMatka ideasta lääkkeeksi on pitkä. Aikaa kuluu helposti yli kymmenen vuotta ja rahaa satoja miljoonia euroja. Lopputuloksena voi kuitenkin olla lääke, joka lievittää oireita tai parantaa potilaan. Toisinaan sairauksia onnistutaan myös ennaltaehkäisemään.
Tästä syystä lääkekehityshankkeen epäonnistuminen koskettaa monia. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehneet tutkijat pettyvät, start-up yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, isojen lääkeyritysten pörssikurssit laskevat, lääkärit eivät saa uusia työkaluja ja lääkettä toivoneet potilaat pettyvät. Myös oma ammattikuntani jää toimettomaksi Excelinsä äärellä. Ei tarvita terveystaloustieteilijöiden kustannushyötylaskelmia.
Jatka lukemista