ltkoiv

15 artikkelia

Lääketeollisuus – makrolukujen ystävän mansikkapaikka

Timo Veromaa Työelämäprofessorit

Olen makrolukujen ystävä ja kanssakulkijoiden tietämättömyys asioiden oikeasta skaalasta on joskus turhauttavaa. Esimerkiksi käy vaikkapa vaikeus erottaa miljoona miljardista. Toisaalta jenkit eivät tee elämää helpoksi käyttämällä meidän miljardistamme termiä billion ja biljoona on heillä trillion. Mutta tämä lingvistinen hifistely ei nyt ollut se varsinainen pointti, vaan siis kiinnostukseni makrolukuihin.

Niinpä sähköpostiin tömähtänyt Torreya Partnersin 98-sivuinen lääketeollisuusraportti The Pharma 1000 – Top Global Pharmaceutical Company Report marraskuulta 2021 olikin mielenkiintoista luettavaa. Torreya Partners on lääketeollisuuteen keskittyvä globaalisti toimiva investointipankki, joka yhä muistaa minua mitä ilmeisimmin aiempien yhteistyökuvioiden pohjalta. Ihan kiva – sinänsä hedelmällinen yhteistyömme ei todellakaan ollut halpaa hupia.

Jatka lukemista →

Lääketaloustiedettä juomaveteen

Juha Laine Työelämäprofessorit

Taloustieteellistä ajattelua ja taloustieteen menetelmiä voidaan hyödyntää monessa tilanteessa. Erästä taloustieteen professoria lainaten: ”Ekonomistien luovan mielikuvituksen voi edellyttää löytävän ratkaisut kaikkiin mittausongelmiin”. Esimerkiksi Mikä on elämän arvo-kysymykseen koulutettu ekonomisti keksii kyllä ratkaisun kahvin valmistumista odotellessa.

Taloustieteen tutkimussuuntia ja sovellusalueita on monia. On ainakin ympäristötaloustiedettä, kaupunkitaloustiedettä, liiketaloustiedettä ja työn taloustiedettä. Ei ole yllättävää, että on myös terveystaloustiedettä ja lääketaloustiedettä.

Terveystaloustieteessä tutkitaan terveyspalvelujen organisoimista ja tuotantoa, kannustimia ynnä muita sote-uudistuksenkin kannalta aivan olennaisia kysymyksiä. Lääketaloustieteessä mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lääkemarkkinoiden toiminta.

Jatka lukemista →

Tuore tohtori, minne menet?

Timo Veromaa Työelämäprofessorit

Kesämökin lahdella kolme nuorta miestä seisoo Busterissa ja kalastaa. On aikainen syysaamu, mutta kalaonnea ei näytä olevan. Vene ajelehtii hitaasti kohti avomerta, ehkä kohti parempia kalavesiä. Virvelöinti näyttää jatkuvan määrätietoisesti horisonttiin saakka. Ainakin veneen kippari on kovin aktiivinen.

Olisiko tässä kyse sitoutumisesta päämäärään? Ehkä kalastajat toteuttavat yhteistä intohimoaan – tai ainakin kipparin intohimoa.

Tältä taitaa tutkimuskin näyttäytyä ulkopuolisille. Kalastetaan, on kylmä, saalista ei vaan tule ja ulkopuolisesta touhu näyttää oikeastaan melko tylsältä puurtamiselta.  Aikaa palaa, välillä ajelehditaan eikä palkkakaan päätä huimaa. Mikä siinä tutkimuksessa oikein motivoi? 

Jatka lukemista →

Lääkkeen arvosta otetaan mittaa pitkin matkaa

Juha Laine Työelämäprofessorit

Miten konkreettisesti mittaisit työsi arvoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Esitin tällaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa lääkekehitystä opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetustyötä tekevät tietävät, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus.

Lääkekehitystyön arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sillä, kuinka suurta määrää potilaita kyseisellä lääkkeellä tulevaisuudessa hoidetaan. Tähän oli helppo esittää vastakysymys, että eikö harvinaislääkkeiden kehittäminen ole sitten tässä mielessä arvokasta? Tulevaisuuden potilasmäärään liittyy myös melkoista epävarmuutta lääkekehitysprojektin alkumetreillä.

Jatka lukemista →

Immunologia on nousussa lääkealan trendeissä

Timo Veromaa Työelämäprofessorit

Juha Sipilän johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  Tämä oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkittävästi terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman kärkeen. Suomi tarjoaa lääketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.

Nyt vuonna 2021 meillä on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa tähän strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lisännyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biolääketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Syöpäkeskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan käynnistämisen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka päätöstä esimerkiksi kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ei vieläkään ole tehty.

Jatka lukemista →