Tuloerojen muistilista

 

Ilari Ilmakunnas

INVEST Blog 1/2020

Tuloerot ovat kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti niiden muutoksista ollaan kiinnostuneita. Niitä selvitetään yhä tarkemmin esimerkiksi eduskuntapuolueiden politiikkamuutosesitysten vaikutusarviointien yhteydessä. Lisäksi tuloerojen kehitystä peilataan usein jälkikäteen kunakin ajanjaksona vallassa olleeseen hallitukseen.

Tuloerot liittyvät eriarvoisuuteen laajemminkin. Tulojen hyödyntäminen eriarvoisuuden tarkastelemisessa onkin monella tapaa varsin perusteltua: käytetyt tiedot kotitalouksien tuloista ovat Suomessa varsin luotettavia, tulot erottelevat ihmisiä, tulot käsitteenä on kaikille tuttu ja tulotiedot eivät ole riippuvaisia kotitalouden subjektiivisesta näkemyksestä. Lisäksi tuloilla on suora yhteys tulonsiirtojärjestelmään: niin etuudet kuin verot vaikuttavat huomattavasti kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin sekä kotitalouksien välisiin tuloeroihin.

Tuloerokeskustelua kuunnellessa voi kuulijaa hämätä se, että tuloerojen kehityksestä voi esiintyä varsin erilaisia näkemyksiä. Tähän voi vaikuttaa myös se, että usein jää epäselväksi, viitataanko eriarvoisuudella tuloeroihin vai eroihin esimerkiksi terveydessä tai hyvinvoinnissa (Karvonen & Kestilä, 2019). Toisaalta on mahdollista, että keskustelijoilla voi olla jonkinlainen käsitys tuloeroista ja niiden kehityksestä, mikä voi perustua vain rajattuun kuvaan tulojen jakautumisesta. Esimerkiksi Heikki Hiilamo (2020) tuoreessa eriarvoisuutta käsittelevässä kolumnissaan toteaa, että keskustelu tuloeroista on ollut Suomessa ”jälkijättöistä”, sillä Hiilamon mukaan tuloerot ovat pysyneet lähes ennallaan vuosituhannen vaihteesta. Erilaiset mittarit voivat kuitenkin antaa erilaisen kuvan ja tarkasteluajanjakson valinnalla voi olla merkittävä vaikutus.

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus aiheesta on elinehto myös laadukkaalle ja ajantasaiselle julkiselle keskustelulle. Suomalainen tuloerotutkimus eli jonkinlaista hiljaiseloa pitkään, mutta vuosi 2019 osoittautui varsinaiseksi uudeksi tulemiseksi (ks. Kavonius 2019; Mäki-Fränti 2019; Riihelä & Tuomala; 2019; Törmälehto 2019). Tämä kirjoitus perustuukin osittain näihin tutkimuksiin. Blogikirjoitus antaa eväät laadukkaammalle keskustelulle tuloeroista tiivistämällä olennaisimmat havainnot taloudellisesta eriarvoisuudesta Suomessa viime vuosikymmeninä sekä tarjoamalla muistilistan asioista, joita olisi hyvä huomioida tuloeroja ja niiden estimaatteja tulkitessa.

Lyhyt katsaus taloudellisen eriarvoisuuden kehitykseen Suomessa viime vuosikymmeninä

  • Tuloerojen kasvu 1990-luvun loppupuolella oli poikkeuksellisen voimakasta. Taustalla oli erityisesti pääomatulojen kasvu (Mäki-Fränti 2019; Riihelä & Tuomala 2019). Erityisesti kaikista rikkaimpien tulot kasvoivat voimakkaasti (Riihelä & Tuomala 2019).
  • 2000-luvun ensimmäisten vuosien osalta tulkinta tuloerojen kehityksestä riippuu osittain käytetystä mittarista. Kuitenkin lähes kaikilla mittareilla mitattuna (ml. Gini-kerroin) tuloerot olivat korkeimmillaan viime vuosikymmenten osalta vuonna 2007 (Törmälehto 2019). Kuitenkaan esimerkiksi useimmiten tuloerojen tarkasteluun käytetyn Gini-kertoimen kehityksestä ei 2000-luvun alun osalta ole mahdollista löytää trendiä. Sen sijaan etenkin tuloeromittareita, jotka huomioivat myös tulojen absoluuttisia muutoksia (toisin kuin Gini-kerroin (tästä lisää alempana)), tarkasteltaessa tuloerot kasvoivat selvästi myös vuosien 2000 ja 2007 välillä (Riihelä & Tuomala 2019; Törmälehto 2019). Vuoden 2007 jälkeiselle ajanjaksolle eri mittarit antavat varsin samanlaisen kuvan: tuloerot eivät ole juuri muuttuneet.
  • Suurituloisimman kymmenyksen tulot suhteessa mediaanituloon kasvoivat yhtäjaksoisesti 1990-luvun alusta aina vuoteen 2007 saakka. Lisäksi nousua on ollut hieman havaittavissa myös vuoden 2009 jälkeen. (Mäki-Fränti 2019)
  • Keskituloisiksi (tulot 60–200 % mediaanitulosta) määriteltyjen osuus laski 1990-luvun loppupuolelta noin vuoteen 2007 saakka. Vuosien 1993 ja 2008 välillä tulokehitys kuitenkin suosi mediaanikotitaloutta enemmän kuin pienituloisimpia. (Mäki-Fränti 2019)
  • Kulutuksella mitattuna erot kasvoivat pitkään, mutta näyttävät laskeneen vuosien 2012 ja 2016 välillä (Törmälehto 2019).
  • Varallisuuserot näyttävät kasvaneen vuosien 2009 ja 2016 välillä. Erot kasvoivat myös 1990-luvun loppupuolella, mutta eivät enää 2000-luvun alussa. (Törmälehto 2019)
  • Vaikka kotitalouksien rahoitusvarallisuus on merkittävästi kasvanut, rahoitusvarallisuuden tuottoprosentit ovat heikentyneet merkittävästi etenkin finanssikriisin jälkeisinä vuosina, mikä on ehkäissyt erojen kasvua (Kavonius 2019).
  • Myös pienituloisuusaste on mahdollista nähdä eräänlaisena tuloeroindikaattorina. Tyypillisesti Suomessa käytetty pienituloisuusmittari (puhutaan usein suhteellisesta tuloköyhyydestä) määrittää kotitaloudet pienituloisiksi etäisyytenä pienituloisuusrajasta, joka on määritelty keskimääräisten (mediaani) tulojen perusteella. Pienituloisuusaste kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 vuoteen 2008 saakka. Poikkeuksena 2000-luvun alku, jolloin oli muutaman vuoden jakso ilman suurempia muutoksia. Pienituloisuusaste on kuitenkin hieman laskenut 2010-luvulla .

Mitä tuloeroista ja niiden muutoksista tulisi muistaa?

Ei ole olemassa yhtä oikeaa mittaria tuloerojen tarkastelemiselle. Gini-kerroin on saanut keskeisen aseman tuloerojen mittaamisessa. Se on kuitenkin vain yksi jakaumien tarkastelemiseen käytettävissä olevista mittareista. Sitä on käytetty esimerkiksi mittaamaan julkisen liikenteen alueellisen saavutettavuuden tasa-arvoisuutta. Gini-kerroin – monien muiden mittareiden tapaan – tiivistää koko tulojakauman ja siinä vallitsevat erot yhdeksi luvuksi. Täten on mahdollista, että kaikki muutokset eivät tule huomioiduiksi. Lisäksi Gini-kerroin on suhteellinen mittari: toisin sanoen sen arvo ei muutu, mikäli kaikkien tulot vaikkapa kaksinkertaistuvat (Riihelä & Tuomala 2019). Tuloeroja tyypillisesti lähestytään nimenomaan suhteellisesta näkökulmasta. Mikäli kuitenkin kokee absoluuttiset erot olennaisiksi, tulisi miettiä muidenkin tuloeromittareiden hyödyntämistä. Tuloeromittarin valinnan ei tule olla tarkoituksenhakuista, mutta on tärkeää huomioida, että mittareita on erilaisia ja osa voi soveltua eri tilanteisiin paremmin kuin toiset. Gini-kertoimen käyttäminen on valinta, joka sisältää omat oletuksensa. Tavanomaisen Gini-kertoimen suhteellisuuden lisäksi on tärkeää huomioida, että Gini-kerroin on herkkä tulojakauman keskiosassa tapahtuville muutoksille. Toisin sanoen tulojakauman ylä- tai alapäässä tapahtuvat muutokset voivat jäädä Gini-kerrointa käyttämällä havaitsematta.

Pelkkää tuloeroestimaatin etumerkkiä ei tulisi katsoa. Tuloeroestimaatin (eli tyypillisesti Gini-kertoimen) muutoksen merkittävyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota verrattuna muutoksen etumerkkiin: tyypillisesti keskitytään vain siihen, kasvavatko ja vähenevätkö tuloerot. Mikäli Gini-kerroin kasvaa/laskee (tai sen arvioidaan kasvavan/laskevan) esimerkiksi 0,2 (prosentti)yksikköä (Gini-kerroin saa arvoja 0–100 välillä*), puhutaan muutoksesta eriarvoisuudessa, vaikka sen käytännön merkittävyys mahdollisesti olisi melko vaatimaton. Tämä 0,2 prosenttiyksikköä ei myöskään välttämättä ole tavoittanut kaikkea tapahtunutta muutosta mittarista johtuen (ks. yllä) tai se on voinut perustua jonkinlaiseen politiikkamuutosten staattiseen vaikutusarvioon, missä ei ole huomioitu mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia.

Tuloeroissa on tapahtunut muutoksia myös 2000-luvulla. Gini-kertoimen valta-aseman takia yhä useammin kuulee mainittavan , että tuloerot eivät ole muuttuneet 1990-luvun lopun jälkeen. Kuitenkin monet mittarit osoittavat, että myös 2000-luvulla on tapahtunut muutoksia. Nämä muutokset ovat olleet pikemminkin tuloerojen kasvua kuin laskua. Pitää kuitenkin paikkansa, että 1990-lukuun verrattuna 2000-luvulla tapahtuneet muutokset tuloeroissa Suomessa ovat olleet melko maltillisia. Lisäksi muutokset tapahtuivat 2000-luvun alussa finanssikriisiä edeltävänä ajanjaksona.

2010-luvun kehityksestä vaihteleva kuva riippuen tarkastellaanko tuloja, kulutusta, pienituloisuutta vai varallisuutta. Tuloerot eivät ole juurikaan muuttuneet 2010-luvulla. Kulutuserot ja pienituloisuusaste ovat hieman laskeneet. Varallisuuserot sen sijaan vaikuttavat kasvaneen. Varallisuuserojen osalta on syytä korostaa, että kaikista varallisuusmuodoista ei ole saatavilla tietoa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että eri mittarit antavat erilaisen kuvan kehityksestä. Esimerkiksi 1990-luvun lopussa erot kasvoivat kaikilla mittareilla mitattuna (esim. Törmälehto 2019). 2010-luvun vaihteleva kehitys kuitenkin korostaa sitä näkemystä, että eriarvoisuudesta keskusteltaessa tulee olla tarkka siitä, mistä eroista puhutaan (ks. Karvonen & Kestilä 2019).

Tuloerojen kehityksen taustalla monia tekijöitä. On mielenkiintoista, että talouskriisit (1990-luvun lama ja 2000-luvun finanssikriisi) ovat Suomessa toimineet osittain jonkinlaisina joko tuloerokehityskulun käynnistäjinä (1990-luvun laman jälkeinen talouskasvu) tai pysäyttäjinä (2000-luvun alun finanssikuplan puhkeaminen ja 2000-luvun finanssikriisi). Täten samalla tavalla kuin Suomen talous myös tuloerot ovat yhteydessä talouden globaaleihin suhdanteisiin. Toisaalta esimerkiksi 1990-luvulla tehty veroreformi koskien ansiotulo- ja pääomatuloverotuksen eriytymistä oli omalta osaltaan kasvattamassa pääomatulojen tuloeroja kasvattavaa vaikutusta. Myös kansainväliset vertailut osoittavat, että hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirtojärjestelmän rakenteella on merkitystä: maiden välillä on eroja ja Suomessa tuloerot ovat kansainvälisesti vertaillen pienet (Mäki-Fränti 2019). Kun vertaillaan taloudellista eriarvoisuutta kahden mittauspisteen, joiden välillä on useita vuosia, välillä, on syytä myös muistaa, että myös monet muut asiat ovat muuttuneet. Esimerkiksi väestön ikääntyminen voi jatkossa yhä vahvemmin muokata kuvaa tulojen jakautumisesta koko väestön tasolla.

Ilari Ilmakunnas toimii erikoistutkijana INVEST-lippulaivahankkeessa Turun yliopistossa.

*Gini-kerroin saa arvoja 0 ja 100 välillä sen jälkeen, kun se on tyypillisesti kerrottu sadalla.

Lukemisto

Hiilamo, Heikki (2020) Kun julistetaan tai puhutaan eriarvoisuudesta, sorrutaan helposti ylilyönteihin. YLE, kolumni, 8.1.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11124149

Mäki-Fränti, Petri (2019) Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa. Euro ja talous. https://www.eurojatalous.fi/fi/2019/artikkelit/tuloerojen-viimeaikainen-kehitys-suomessa/

Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura (2019) Lisääntyykö eriarvoisuus vai ei? THL, blogi, 23.5.2019. https://blogi.thl.fi/lisaantyyko-eriarvoisuus-vai-ei/

Kavonius, Ilja (2019): Varallisuus tuloerojen taustalla: Analyysi varallisuuden ja tulonjaon välisestä yhteydestä vuosina 1995–2016. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1 / 2019. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/02/KAK_1_2019_WEB-26-42.pdf

Riihelä, Marja & Tuomala, Matti: Ovatko tuloerot Suomessa kasvaneet luultua enemmän? Talous & Yhteiskunta, 1/2019. http://www.labour.fi/ty/tylehti/talous-yhteiskunta-1-2019/ovatko-tuloerot-suomessa-kasvaneet-luultua-enemman/

Törmälehto, Veli-Matti (2019): Tulo-, kulutus- ja varallisuuseroista Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1 /2019. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/02/KAK_1_2019_WEB-43-67.pdf


Kiitän Joonas Ollonqvistia ja Sami Mustikkamaata kommenteista blogikirjoituksen aikaisempaan versioon.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *