Malin Kinnunen
INVEST blog 22/2020
Perhe voi jäädä hyvin yksin kasvatuksen vaikeuksien kanssa, jos tukiverkostot puuttuvat, olosuhteet kuormittavat tai opitut kasvatuskeinot perustuvat lapsen arvosteluun ja rangaistuksiin. Avun tarpeen varhainen tunnistaminen ja myönteisen vanhemmuuden tuki antavat perheelle voimavaroja haastavassa tilanteessa ja tukevat lapsen hyvää kehitystä.
Kasvatuskeinomme ovat usein peräisin omasta lapsuudestamme. Vanhempi, jota on kasvatettu kurilla ja rangaistuksilla, ja joka on ehkä siitä huolimatta kasvanut pärjääväksi aikuiseksi, saattaa ajatella, että kurilla kasvattaminen on lapselle hyväksi. Todellisuudessa se on kuitenkin pelolla kasvattamista, joka lisää tutkimusten mukaan uhmakkuutta, tottelemattomuutta ja masennusriskiä.
Kun aikuinen huutaa ja moittii, lapsi saattaa loukkaantua, pelästyä tai nolostua. Reagoidessaan puolustautumalla lapsi ei pysty korjaamaan käytöstään. Moitteiden jatkuessa vanhemman ja lapsen välille uhkaa muodostua kielteisen vuorovaikutuksen kehä, jossa jatkuva kurinpito ja arvostelu heikentävät lapsen itsetuntoa vähitellen.
Jatkuva kurinpito ja arvostelu heikentävät lapsen itsetuntoa vähitellen.
Kielteisen vuorovaikutuksen kehän voi saada poikki myönteisen vanhemmuuden keinoin. Myönteisellä vanhemmuudella tarkoitetaan sitä, että vanhempi kykenee ymmärtämään lapsen tarpeita, ohjaamaan häntä myönteisin, turvallisin keinoin sekä ratkaisemaan arjen pulmatilanteita rakentavasti.
Lapsi tarvitsee runsaasti kokemuksia siitä, että vanhempi on hänestä ylpeä. Jokaisella lapsella on paljon vahvuuksia ja jokaisen perheen arjessa monia hyvin sujuvia tilanteita, joita huomioimalla lasta voidaan motivoida. Myönteisessä vanhemmuudessa keskitytään näihin tilanteisiin ja vahvuuksiin.
Myönteisessä vanhemmuudessa keskitytään lapsen vahvuuksiin.
Jokainen vanhempi toivoo, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto ja hänestä kasvaa itsenäinen, hyvinvoiva sekä hyvin pärjäävä ihminen. Myönteinen huomio ja runsas mukava yhdessäolo perheen jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa tukee lapsen suotuisaa kehitystä ja vahvistaa lapsen itsetuntoa.
Myönteisen vanhemmuuden esimerkkejä:
- Vanhempi huomaa lapsen hyvän käytöksen useita kertoja päivässä ilmein, elein ja sanoin ja olemalla lähellä lasta.
- Vanhempi huomioi lapsen leikkejä/tekemistä ja kysyy, mitä leikissä tapahtuu.
- Vanhempi kysyy lapselta ideoita arjen tilanteiden suunnitteluun ja kuuntelee lapsen ajatuksia kiinnostuneena. Tilanteita suunnitellaan ja harjoitellaan yhdessä.
- Perheen säännöt ovat selkeät ja johdonmukaiset.
- Vanhempi harjoittelee lapsen kanssa arjen taitoja ja pilkkoo tavoitteet mahdollisiksi.
- Vanhempi auttaa lasta rauhallisesti ja päättäväisesti tunteiden käsittelyssä.
Vanhemmuus on palvelujärjestelmän asia
Vanhemmuus vaikuttaa keskeisesti pienen lapsen kehitykseen. Siksi perheillä tulisi olla mahdollisuus saada vanhempainohjausta helposti, jos vanhemmuus tuntuu haasteelliselta.
Voimaperheet-hankkeessa olemme kehittäneet digiavusteista, netin ja puhelimen välityksellä annettavaa vanhempainohjausta. Tavoitteena on ollut kehittää vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli, josta on helppoa saada tukea vanhemmuuden haasteisiin.
Digiavusteisen ohjelman etu on, että apu saadaan vietyä perheen luo tilanteessa, joka on perheelle usein valmiiksi kuormittava. Kotiin tulevan tuen avulla on onnistuttu tavoittamaan myös ne perheet, jotka jäävät herkimmin palvelujen ulkopuolelle. Ohjelman keskeyttämisprosentti on jäänyt huomattavasti matalammaksi kuin perinteisissä, kasvotusten järjestettävissä vanhempainohjausohjelmissa.
Myönteinen vanhemmuus ei ole vain valinta, jonka vanhempi tekee tai jättää tekemättä. Se on mitä suurimmassa määrin palvelujärjestelmätason kysymys. Parhaillaan Voimaperheet-työryhmä kehittää käytösongelmien varhaistunnistusta ja tutkii toimintamallin käyttöönottoa sekä sen pitkäaikaisvaikutuksia neuvolajärjestelmässä. Yhteistyössä on mukana useita Suomen kuntia. Käyttöönoton tutkimus on palvelujärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistyötä, jolla pyritään edistämään ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä lapsuudesta saakka.
Vanhempien kokemuksia Voimaperheet-ohjelmasta
Kirjoittaja
Malin Kinnunen on Voimaperheet-tutkimuskoordinaattori ja perheterapeutti. Hän on ollut jo kymmenen vuotta mukana kehittämässä Voimaperheet toimintamallia, ja kouluttanut tänä aikana yli 500 terveydenhoitajaa Voimaperheet toimintamalliin.
Lähteet
Fossum S, Ristkari T, Cunningham C, McGrath PJ, Suominen A, Huttunen J, Lingley-Pottie P, Sourander A. Parental and child factors associated with participation in a randomised control trial of an Internet-assisted parent training programme. CAMH, 2016 Nov 10.
Ristkari T, Kurki M, Suominen A, Gilbert S, Sinokki A, Kinnunen M, Huttunen J, McGrath P, Sourander A. Web-Based Parent Training Intervention With Telephone Coaching for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children in Real-World Practice: Implementation Study. J Med Internet Res 2019 Apr 11;21(4):e11446.
