Bianca Arrhenius
INVEST blog 10/2023
Aiempien tutkimusten valossa äidin masentuneisuudella saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia myös syntyvän lapsen terveyteen ja kehitykseen.[1] Tiedämme muun muassa, että raskaudenaikainen masennus lisää ennenaikaisen synnytyksen ja raskauskomplikaatioiden riskiä[2] sekä lapsen käytösoireilua ja verkkaisempaa kehitystä seurannassa[3].
Äidin masentunut mieliala vaikuttaa myös varhaiseen vuorovaikutukseen syntyvän vauvan kanssa. Varhaisen vuorovaikutuksen onnistumisen tiedetään olevan tärkeä vauvan aivojen kehitykselle ja kiintymyssuhteen rakentumiselle.[4]
Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa tutkitaan uutta digitaalista hoito-ohjelmaa raskaudenaikaiseen masennukseen. Hoito-ohjelma kestää seitsemän viikkoa ja se perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Digitaalisen alustan teemojen lisäksi siihen sisältyy koulutetun valmentajan viikoittainen puhelinohjaus.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus on käynnistynyt kesällä 2021, ja tällä hetkellä sitä toteutetaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sekä Espoossa, Tampereella, Porissa ja Oulussa.
Tutkimuksen päätavoite on mitata äidin masennus- ja ahdistusoireiden muutosta hoito-ohjelman jälkeen. Tämä tieto saadaan vertailemalla hoito-ohjelmaan osallistuneita äitejä kontrolliryhmän äiteihin. Toinen tärkeä tavoite tutkimuksessa on seurata hoito-ohjelman jälkeisiä vaikutuksia äidin ja lapsen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.
Tulosten avulla voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka ennustavat hoidon onnistumista ja vaikuttavat masennuksen hoitomuodon valintaan.
Hoito-ohjelman päätyttyä äidin ja lapsen hyvinvointia seurataan kyselylomakkein, kun lapsi on kolmen kuukauden, seitsemän kuukauden ja vuoden ikäinen sekä vielä kahden, kolmen ja viiden vuoden iässä. Kysymyspatteristoon kuuluu standardoituja kyselyitä lapsen kehityksestä, temperamentista, unesta ja käytöksestä. Valtakunnallisista rekistereistä saamme lisäksi tietoja esimerkiksi lapselle asetetuista diagnooseista.
Äidin hyvinvointia kartoitetaan kysymällä mielenterveydestä sekä elämäntapahtumista, unesta ja elämänlaadusta useassa aikapisteessä. Myös äidin ja lapsen vuorovaikutusta selvitetään kyselylomakkein vauvan ollessa kolmen kuukauden ja seitsemän kuukauden ikäinen.
Kyselyistä saamme paljon tietoa perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen mahdollisista muutoksista ajan saatossa. Hoito-ohjelman tehokkuutta tutkitaan paitsi äidin masennuksen lievittymisen osalta, myös äidin ja lapsen hyvinvoinnin pidempiaikaisten muutosten kannalta.
Tulokset voivat auttaa löytämään uuden toimivan hoitomuodon raskaana olevien masennusoireisiin. Lisäksi tulosten avulla voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka ennustavat hoidon onnistumista ja vaikuttavat masennuksen hoitomuodon valintaan.
Kaikki tutkimuksen tuottama tieto voi myöhemmin auttaa äitejä ja lapsiperheitä ympäri Suomen.
Kirjoittaja:
LT Bianca Arrhenius on yleislääketieteen erikoislääkäri ja tutkijatohtori Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa.
Lähteet:
[1] Stein A, Pearson RM, Goodman SH, Rapa E, Rahman A, McCallum M, et al. Effects of perinatal mental disorders on the fetus and child. The Lancet [Internet]. 2014; Available from: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(14)61277-0
[2] Jarde A, Morais M, Kingstron D, S M. Neonatal outcomes in women with untreated antenatal depression compared with women without depression: A systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry. 2016;73(8):826–37.
[3] Rogers A, Obst S, Teague SJ, Rossen L, Spry EA, Macdonald JA, et al. Association Between Maternal Perinatal Depression and Anxiety and Child and Adolescent Development: A Meta-analysis. JAMA Pediatr. 2020 Nov 1;174(11):1082–92.
[4] Fitter MH, Stern JA, Straske MD, Allard T, Cassidy J, Riggins T. Mothers’ Attachment Representations and Children’s Brain Structure. Front Hum Neurosci [Internet]. 2022 [cited 2023 Aug 23];16. Available from: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnhum.2022.740195
De Falco S, Emer A, Martini L, Rigo P, Pruner S, Venuti P. Predictors of mother–child interaction quality and child attachment security in at-risk families. Front Psychol [Internet]. 2014 [cited 2023 Aug 23];5. Available from: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2014.00898
