Kirjoittaja: Michelle Larva
Suomentaja: Essi-Lotta Tenhunen
Se kuinka tyytyväisiksi tunnemme itsemme intiimeissä suhteissa, vaikuttaa moniin elämämme osa-alueisiin. Riittävät hoivan ja eroottisuuden tasot ovat monien suhdetieteen teoreettikkojen mukaan tyytyväisten ja tyydyttävien suhteiden avainindikaattoreita.
Usein oletetaan, että tarvitsemme runsaasti ja samanaikaisesti sekä eroottisuutta että hoivaa voidaksemme olla tyytyväisiä suhteissamme. Kasvava julkinen keskustelu vaihtoehtoisista suhdemuodoista herättelee pohtimaan, ovatko eroottisuus ja hoiva yhtä tärkeitä suhdetyytyväisyyden indikaattoreita kun mukana on useampi kuin yksi kumppani? Vaihtoehtoisia suhdemuotoja ovat esimerkiksi monisuhteet, jonka alle sijoittuvat esimerkiksi polyamoria ja avoimet suhteet.
Lukemisen helpottamiseksi olen avannut kirjoituksen lopussa avainsanoja.
Tutkimuksesta
Tutkin osana väitöskirjatutkimustani INVEST Psykologiassa monisuhteisten henkilökohtaista ja ihmissuhdehyvinvointia edistäviä tekijöitä. Minä ja kollegani, tohtori Justin Mogilskin Etelä-Carolina Salkehatchien yliopistosta sekä tohtori Shari Blumenstockin Queen’sin yliopistosta ja Indianan yliopiston Kinseyn instituutista, arvioimme, vuorovaikuttavatko hoiva, eroottisuus ja suhdetyyppi toistensa kanssa suhdetyytyväisyyteen.
Tutkimuksen tulokset esitettiin Society for the Scientific Study of Sexuality -konferenssissa marraskuussa 2023[1] ja tutkimusraportti odottaa parhaillaan vertaisarviointia julkaisua varten.
Tutkimuksessamme yhteensä 611 monisuhteissa ja monogamisissa suhteissa olevaa osallistujaa Suomesta, Puolasta, Portugalista, Italiasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta täytti verkkokyselyn suhteensa rakenteesta, suhdetyytyväisyydestä ja siitä kuinka vahvasti he kokivat suhteen luonteen olevan eroottinen tai hoivaava. Analyysissä erottelimme monikumppanillisten eroottisuuden, hoivan ja suhdetyytyväisyyden väliset yhteydet osallistuneiden itsensä ensimmäiseksi ilmoittamien kumppanin tietojen perusteella.
Hoivan ja eroottisuuden merkityksessä ero yhden ja monen kumppanin suhteissa
Tuloksemme viittaavat siihen, että hoiva on vahvempi suhdetyytyväisyyden ennustaja kuin eroottisuus suhdetyypistä riippumatta. Lisäksi hoiva ja eroottisuus näyttäisivät linkittyvän eri tavoin suhdetyytyväisyyteen kun vertaamme yhden kumppanin ja useamman kumppanin suhteita toisiinsa. Tästä lisää alla.
Monogamisille hoiva ja eroottisuus näyttävät korreloivan toisistaan riippumatta positiivisesti suhdetyytyväisyyden kanssa. Toisin sanoen, se kuinka vahvasti hoiva ja suhdetyytyväisyys liittyvät toisiinsa, ei vaihtele parisuhteessa koetun eroottisuuden tason muuttuessa. Sama pätee kun tarkastellaan eroottisuuden ja suhdetyytyväisyyden välistä yhteyttä; tämäkään yhteys ei vaihtele koetun hoivan tason muuttuessa.
Sen sijaan monisuhteisille hoiva ja eroottisuus vuorovaikuttavat toisiinsa siinä, miten ne korreloivat suhdetyytyväisyyden kanssa. Monisuhteisilla hoivan taso ennustaa suhdetyytyväisyyttä vahvemmin kun eroottisuutta on vähemmän; mitä vähemmän eroottisuutta, sitä tärkeämpi on korkea hoivan taso suhdetyytyväisyydelle. Eroottisuus monisuhteisilla sen sijaan liittyy suhdetyytyväisyyteen vain vähäisissä määrin ja on vahvempi ennustaja silloin, kun hoivan taso on suhteessa alhainen.
Monisuhteisuuden erilainen dynamiikka otettava huomioon suhdetyytyväisyyttä tutkittaessa
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monisuhteisten suhteiden laatu on samankaltaista monogamisten suhteisiin verrattuna[2][3][4][5] . Lisäksi tiedetään, että monisuhteiset kokevat eri tasoista eroottisuutta ja hoivaa ensisijaisen ja toissijaisen kumppanin kanssa[6]. Näin ollen on mahdollista, että monisuhteiset saavat eri asioita eri suhteistaan ja voivat siten tuntea tyytyväisyyttä suhteessa, joka saattaa olla heikommalla tasolla yhdeltä osa-alueelta, mutta vahvemmalla toiselta. Vaihtoehtoisesti saattaa olla, että monisuhteisilla on erilaiset odotukset parisuhteestaan ja he ovat siksi eri tavoin tyytyväisiä kuin yksiavioisessa parisuhteessa elävät.
Nämä tulokset viittaavat siihen, että yksilöt voivat kokea suhteensa ensisijaisen kumppaninsa kanssa tyydyttäväksi, vaikka eroottisuutta puuttuisi, mikäli heillä on useampia romanttisia ja/tai seksuaalisia kumppaneita. Tulevissa tutkimuksissa on syytä huomioida monisuhteisuuden dynamiikka suhteeseen tyytyväisyyttä ja sen laatua mitattaessa.
Avainsanat
Monisuhteisuus tai “eettinen monisuhteisuus” viittaa läheissuhteisiin, joissa ollaan yhteisen sopimuksen mukaisesti avoimia useille samanaikaisille rakkaus- tai seksikumppanuuksille.[7]
Hoivaa voidaan kuvata lämpiminä, rakastavina tunteina, syvänä henkisenä yhteytenä ja läheisyytenä, sekä sitoutumisena. Eroottisuus puolestaan on kytköksissä seksuaalisuuteen, joka liittyy nautintoon ja kiihottumiseen. Intiimeissä suhteissa kummallakin näistä on perustavanlaatuinen tehtävä. Yksilöt voivat tavoitella intiimejä suhteita eroottisuuden, hoivan tai näiden molempien vuoksi.[8]
Ensisijais- tai primäärikumppaniksi määritellään usein kumppani johon kohdistuu vahva sitoutumisen ja läheisyyden taso. Hierarkioita soveltavassa ihmissuhteessa ensisijaiseksi kumppaniksi voidaan määritellä kumppani, jonka tarpeet huomioidaan ensin ja jolla on enemmän valtaa toissijaisiin kumppaneihin verrattuna. Termiä ”ensisijainen” käytetään myös kuvailevammin, luonnehtimaan tiettyjen kumppanusten välille luonnostaan kehittynyttä, muita suhteita voimakkaampaa emotionaalista yhteyttä tai suurempaa taloudellisten, käytännöllisten ja ajankäyttöön liittyvien sitoumusten määrää.[9] Jotkut monisuhteiset eivät pidä ainuttakaan kumppaneistaan ensisijaisena, kun taas toisilla voi olla useampia ensisijaisia kumppaneita.
Kirjoittaja on tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin väitöskirjatutkija.
[1] Esitysdiat ovat saatavilla OSF:ssä: https://osf.io/ur3we
[2] Rodrigues, D. L., Lopes, D., & Pereira, M. (2016). “We agree and now everything goes my way”: Consensual sexual nonmonogamy, extradyadic sex, and relationship satisfaction. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking, 19, 373– 379. https://doi.org/10.1089/cyber.2016.0114
[3] Rodrigues, D. L., Lopes, D., Pereira, M., de Visser, R., & Cabaceira, I. (2019). Sociosexual attitudes and quality of life in (non)monogamous relationships: The role of attraction and constraining forces among users of the Second Love web site. Archives of Sexual Behavior, 48, 1795– 1809. https://doi.org/10.1007/s10508-018-1272-x
[4] Rodrigues, D. L., Lopes, D., & Smith, C. V. (2017). Caught in a “bad romance”? reconsidering the negative association between sociosexuality and relationship functioning. The Journal of Sex Research, 54(9), 1118–1127. https://doi.org/10.1080/00224499.2016.1252308
[5] Rubel, A. N., & Bogaert, A. F. (2015). Consensual nonmonogamy: Psychological well- being and relationship quality correlates. Journal of Sex Research, 52, 961– 982. https://doi.org/10.1080/00224499.2014.942722
[6] Balzarini, R. N., Dharma, C., Muise, A., & Kohut, T. (2019). Eroticism versus nurturance: How eroticism and nurturance differs in polyamorous and monogamous relationships. Social Psychology, 50(3), 185–200. https://doi.org/10.1027/1864-9335/a000378
[7] Taivaloja, N. (2022). Ammattilainen: Tutustu monisuhteisuus-aapiseen! https://nitataivaloja.fi/onko-monisuhteisuus-aapinen-jo-tuttu/
[8] van Anders, S. M. (2015). Beyond sexual orientation: Integrating gender/sex and diverse sexualities via sexual configurations theory. Archives of Sexual Behavior, 44, 1177–1213. http//doi.org/10.1007/s10508-015-0490-8
[9] Polyamoria ja monisuhteisuus ry. (2024). Sanasto. https://polyamoria.fi/tietoa/sanasto/
