Kuukausi: tammikuu 2022

On mielenkiintoinen ilmiö, että tulkitsemme kuvia usein aivan tiedostamattamme. Toisaalta on myös aina otettava huomioon, että kuvien merkitykset ja miten me niitä tulkitsemme, voi vaihdella suurestikin maittain ja kulttuureittain, erityisesti kehonkielen ja värien osalta. Katsojan tulkintaan vaikuttavat kulttuurin lisäksi myös muut ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, pohjatiedot, tunteet, persoonallisuus ja kokemushistoria.

Valitsin kuva-analyysini kohteeksi Juustoportin mainoksen vuodelta 2016.

Symboliikka ja rajaus

Kuvan keskiössä katseenvangitsijana on kaksi maitolasia. Ne näyttävät kaikin puolin samalta, mutta tiukasti rajattuna toisen lasin yläpuolelle on kirjoitettu teksti, jossa todetaan Juustoportin maidon olevan ”ihan eri asia” kuin ”perinteisen maidon”. Toisen lasin sisältöön tosin ei puututa lainkaan, eikä se pysty itseään ”puolustamaan”. Symbolisesti toisen lasin sisältö ja luonne on siis rajattu kokonaan ulos, vaikka visuaalisesti jokainen näköaistilla varustettu näkee sen silmillään. Toisaalta kuvan toteutuksessa on tehty se valinta, että lasit ovat ulkonäöltään identtisiä, joka lienee symboli myös siitä, että ulkonäkö myös voi pettää, ja emme voi ulkonäön perusteella välttämättä tulkita sisältöä tai sisintä.

Värit

Kuvassa on valittu käyttää melko neutraalia värimaailmaa. Musta, tumma, melkoisen yksivärinen tausta viestii arvokkuutta, luottamusta, ajattomuutta ja sivistystä. Musta on myös vallan, auktoriteetin ja tiedon väri. Taustan väri taittaa myös (ainakin minun koneellani) hieman siniseen, jolla viestitään myös kotimaisuutta, mutta lisäksi luotettavuutta, uskottavuutta ja turvaa. Mainoksen avulla yrityksen tavoitteena on varmastikin ollut huokua ulos valistuneisuutta ja luotettavuutta. Maidon valkoinen väri puolestaan luo kontrastin tummanpuhuvaan taustaan ja täydentää kuvan suomalaisuutta. Valkoinen kielii aitoudesta, puhtaudesta ja viattomuudesta. Itse maito on myös kaikessa perinteisyydessään mielestäni vahva symboli suomalaisille suomalaisuudesta. Maito on ollut kautta aikain tärkeä osa suomalaista agraariyhteiskuntaa, ruokavaliota, arkea, ja maidonjuonti onkin vasta viime vuosina alkanut hieman menettää merkitystään (YLE 2019).

Ideologia ja tunnelma

Myös kuvan ideologiset piirteet on myös hyvä ottaa huomioon. Kuvalla pyritään vetoamaan kuluttajan tunteisiin lehmien hyvinvoinnin kustannuksella. Kuva viestii, että tämän tuotteen valitsemalla kuluttaja voi tehdä osaltaan eettisemmän valinnan.  Kuvan tunnelma on kaiken kaikkiaan melko rauhallinen, joskin sen valotus ja varjot ovat tarkkaan suunnitellun dynaamiset. Voidaan sanoa, että kuvassa on kaksia toisistaan selkeäsi erottuvaa pintaa, joilla luodaan iso kontrasti.

Huomioitavan arvoista

Mielenkiintoisinta kuvassa mielestäni on, että molemmat maitolasit on esitetty näennäisesti tyhjiössä roikkuvalla tummalla lankulla. Lankun puupinta on myös hieman patinoituneen näköinen, jolla myös symboloidaan perinteikkyyttä. Kuvassa on myös jollain tapaa uhkaava tunnelma tälle toiselle, ei-vapaan lehmän maitolasille. Toiminnan suunta kulkee oikealle, tulevaisuuteen, ja kuvassa on selkeä valtasuhde maitolasien välillä. Toisen lasin sijainti on lankun reunalla, joka tuo mieleen esimerkiksi merirosvosadut, joissa rangaistuksena on lankulta mereen heittäminen. Tässä tapauksessa lankulta tyhjiöön heitetään ”huonompi” maito.

Lähteet:

Helsingin Sanomat. 2016. Tässä ovat viime vuosien symbolisimmat valokuvat.

Kalpio, Anna. 2022. Luentomateriaali. Maine ja brändi, visuaalinen viestintä 24.1.2022.

Luomajoki, Niina. 2019. ”Väripsykologiaa brändinäkökulmasta”.  https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Maaseudun tulevaisuus. 2016. Luettu 24.1.2022. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.163541:1475167629/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=806&$w=17a9782

STT Viestintäpalvelut. 2018. Semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen. Luettu 24.1.2022: https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

YLE. 2019. Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita. Luettu 24.1.2022: https://yle.fi/uutiset/3-11085972

---

Tämän harjoituksen jälkeen:

• tiedän entistä enemmän, millaisia asioita kuvassa voidaan analysoida.

• ymmärrän, että kuva-analyysiin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta, vaan on selvää, että jokainen analysoi kuvaa omasta näkökulmastaan ja kokemuspohjallaan.

• voin soveltaa oppimaani erityisesti siihen, että valitsen sellaisia värejä esim. omalle nettisivulle (vaikka tämä), joka viestii sellaisia asioita, joita haluan viestiä. Mielestäni juuri tämä turkoosi oli oikein hyvä valinta minulle noin väripsykologiankin kautta!

• pohdin, että visuaalinen brändäys on kovin vastuullista hommaa sekin! Seuraan itse Instagramissa monia visual content creatoreita/valokuvaajia/brändisuunnittelijoita, ja aina mietin, että he ovat kovin taitavia ammattilaisia! En usko, että monet ymmärtävätkään, millainen merkitys brändin visuaalisudella onkaan.

Aina kun viestitään, on otettava huomioon viestinnän eettisyys. Viestinnän eettisyyden määritelmä riippuu myös toki aina siitä, kuka viestii ja kenelle. Viestin antajan on aina otettava kohderyhmänsä huomioon. Ammattiviestijää puolestaan sitovat monenlaiset ammattieettiset ohjeet ja rajoitukset.

Seuraavaksi julkaisen oman esittelyni tai tiivistelmäni Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) julkaisemasta kannanotosta koskien viestijän eettistä vastuuta. Itse alkuperäinen case löytyy tästä.

Lähde:

VEN 2021. Viestintäyrityksen ja tilaajan vastuu verkkosivuston virheistä ja niiden korjaamisesta. Luettu 20.1.2022: http://ven.fi/viestintayrityksen-ja-tilaajan-vastuu-verkkosivuston-virheista-ja-niiden-korjaamisesta/

---

Tämän harjoituksen jälkeen:

• tiedän, millaisia vastuita ja velvollisuuksia vastuullisella viestijällä on.

• ymmärrän, että (ammatti)viestijöillä on tosiaan jo aika pitkään (vaikka esiin nousi myös varsinaisen viestinnän olevan nuori ”ala”) ollut virallisia ohjeita ja säännöksiä viestintää koskien.

• voin soveltaa oppimaani erityisesti siihen, että jatkan itseopiskelua aiheen tiimoilta. Kiinnostavaa oppia lisää mm. disinformaatiosta (tunnistaminen ym.) ja saavutettavuudesta.

• pohdin vastuullista viestintää opiskellessani, että miten voisin itse edistää viestinnän vastuullisuutta ja kehittää vaikka oman lähipiirin mediakriittisyyttä. (Tuntuu, että esim. vanhemmat lähisukulaiset uskovat kaiken ilman kritiikkiä…)

Mitä edes on viestintä?

Viestinnän käsitteen tuppaa kohtaamaan arjessa lähes joka ikinen päivä. Jokainen varmasti osaakin jollain tapaa määritellä, mitä viestintä on. Todellisuutta on kuitenkin, että nykypäivän viestintä käsittää enemmän, kuin tavan tallaaja saattaa ymmärtää.

Viestintä ei suinkaan enää ole yksisuuntaista ylhäältä alas -luonteista tiedottamista, vaan monisuuntaista tiedon jakamista ja -vaihdantaa, vuorovaikutusta, tulkintaa ja erityisesti uuden tiedon luomista – yhdessä.  

Mikä viestinnässä on muuttunut?

Viestintä on kokenut suuren muutoksen ja murroksen viime vuosikymmenten aikana. Puhutaan myös erityisistä 2000-luvun viestintätaidoista, ns. siirrettävistä taidoista ja viestinnän megatrendeistä.

1. Viestinnän megatrendeihin kuuluu viestinnän osallistavuus. Kun oletetaan viestinnän perustuvan dialogille, tarkoittaa se, että jokaisen viestinnän osapuolen on pystyttävä osallistumaan viestintään ja viestinnästä aiheutuvaan keskusteluun. Kaikkien yhteisön jäsenten pitää voida viestiä, jotta osallisuuden kokemus voidaan saavuttaa. Lisäksi viestinnän osallistavuus käsittää saavutettavuuden, joka puolestaan on otettava huomioon nykypäivän vastuullisena viestijänä. Onko kirjoittamani teksti (tai kuva) saavutettava esimerkiksi näkövammaiselle tai onko samaa tekstiä mahdollista tuoda saataville selkokielellä?
   
   
2. Toinen viestinnän megatrendi on digitalisaatio – käsite, joka on ollut kaikkien huulilla jo pitkän tovin. Viestinnän digitalisaatio on mahdollistanut irrottautumisen fyysisestä sijainnista. Erilaiset tiimit toimivat moitteetta yli maantieteellisten rajojen ja aikavyöhykkeiden. Itsekin olen viimeisen kahden vuoden aikana pakostakin oppinut arvostamaan jo aiemmin tapahtunutta digitalisaatiota yhä enemmän, kun monet meistä ovat ajautuneet tilanteen pakosta etätöihin.
   
   
3. Digitalisaatio on jo itsessään pienentänyt maantieteellisen sijaintimme merkitystä, mutta kolmas mainittava viestinnän megatrendi, globalisaatio, auttaa yhä vauhdittamaan tätä prosessia. Globalisaatio myös tuo erilaisia kansalaisuuksia ja kulttuureja yhteen, jolloin myös työyhteisöissä saattaa tapahtua yhteentörmäyksiä eri viestintäkulttuurien vuoksi, mutta niistä on vain oppiminen. Työyhteisössä voidaan myös työskennellä usealla eri kielellä, mutta on silti pystyttävä varmistumaan, että jokaisella yhteisön jäsenellä on hallussaan yhtäläinen tieto sekä vaikuttamismahdollisuudet.

Mihin ollaan menossa?

Nykyviestijä on suuren paineen alaisena siitä, että hän viestii vastuullisesti. Kaikki erilaiset viestin vastaanottajat ja heidän lähtökohtansa tulisi yhä paremmin ottaa huomioon.

Tulevaisuuden viestintä on ennen kaikkea vuorovaikutuksellista, moniäänistä ja tasa-arvoista. Jokaisella tulee olla vapaus viestiä ja mahdollisuus olla mukana. Näin edistetään myös yhteisön hyvinvointia.

Vastuullisen viestijän on myös yhä enemmän pysyttävä kartalla viestinnän uusista tuulista, viestijän velvollisuuksista, sekä jopa laeista, jotka häntä saattavat sitoa.

Viestinnän kenttä on monisyinen ja jatkuvasti kehittyvä, joten ei auta kun seurata maailman menoa ja jatkaa oppimista yhdessä!

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. Communicare. Työyhteisöviestinnän uusi aika – miksi juuri nyt?

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Verkkoviestintä ja portfolio. Harjoitukset to 13.1.2022.

__________________
Tämän harjoituksen jälkeen:

• tiedän, miten viestintä on muuttunut ja muuttumassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Olen oppinut jo nyt ymmärtämään viestinnän kenttää hieman paremmin, ja millaisia vastuita esimerkiksi viestijällä on.

• ymmärrän, että minulla on vielä todella paljon opittavaa tästä aiheesta, ja haluankin omaksua paljon lisää tulevilla luennoilla ja harkoissa.

• voin soveltaa oppimaani nykyisessä työssäni käännöskoordinaattorina, sillä viestin todella paljon sekä ulkoisesti ja sisäisesti organisaatiossamme.

• pohdin verkkotekstiä kirjoittaessani, että oppisinpa joskus vielä todella hyvin tiivistämään ja kiteyttämään ydinasiani! Ongelmakohtani lienee usein rönsyily. Olen vissiinkin vähän satuilija.