Viestinnän muutos ja tulevaisuuden näkymät

Mitä edes on viestintä?

Viestinnän käsitteen tuppaa kohtaamaan arjessa lähes joka ikinen päivä. Jokainen varmasti osaakin jollain tapaa määritellä, mitä viestintä on. Todellisuutta on kuitenkin, että nykypäivän viestintä käsittää enemmän, kuin tavan tallaaja saattaa ymmärtää.

Viestintä ei suinkaan enää ole yksisuuntaista ylhäältä alas -luonteista tiedottamista, vaan monisuuntaista tiedon jakamista ja -vaihdantaa, vuorovaikutusta, tulkintaa ja erityisesti uuden tiedon luomista – yhdessä.  

Mikä viestinnässä on muuttunut?

Viestintä on kokenut suuren muutoksen ja murroksen viime vuosikymmenten aikana. Puhutaan myös erityisistä 2000-luvun viestintätaidoista, ns. siirrettävistä taidoista ja viestinnän megatrendeistä.

1. Viestinnän megatrendeihin kuuluu viestinnän osallistavuus. Kun oletetaan viestinnän perustuvan dialogille, tarkoittaa se, että jokaisen viestinnän osapuolen on pystyttävä osallistumaan viestintään ja viestinnästä aiheutuvaan keskusteluun. Kaikkien yhteisön jäsenten pitää voida viestiä, jotta osallisuuden kokemus voidaan saavuttaa. Lisäksi viestinnän osallistavuus käsittää saavutettavuuden, joka puolestaan on otettava huomioon nykypäivän vastuullisena viestijänä. Onko kirjoittamani teksti (tai kuva) saavutettava esimerkiksi näkövammaiselle tai onko samaa tekstiä mahdollista tuoda saataville selkokielellä?
   
   
2. Toinen viestinnän megatrendi on digitalisaatio – käsite, joka on ollut kaikkien huulilla jo pitkän tovin. Viestinnän digitalisaatio on mahdollistanut irrottautumisen fyysisestä sijainnista. Erilaiset tiimit toimivat moitteetta yli maantieteellisten rajojen ja aikavyöhykkeiden. Itsekin olen viimeisen kahden vuoden aikana pakostakin oppinut arvostamaan jo aiemmin tapahtunutta digitalisaatiota yhä enemmän, kun monet meistä ovat ajautuneet tilanteen pakosta etätöihin.
   
   
3. Digitalisaatio on jo itsessään pienentänyt maantieteellisen sijaintimme merkitystä, mutta kolmas mainittava viestinnän megatrendi, globalisaatio, auttaa yhä vauhdittamaan tätä prosessia. Globalisaatio myös tuo erilaisia kansalaisuuksia ja kulttuureja yhteen, jolloin myös työyhteisöissä saattaa tapahtua yhteentörmäyksiä eri viestintäkulttuurien vuoksi, mutta niistä on vain oppiminen. Työyhteisössä voidaan myös työskennellä usealla eri kielellä, mutta on silti pystyttävä varmistumaan, että jokaisella yhteisön jäsenellä on hallussaan yhtäläinen tieto sekä vaikuttamismahdollisuudet.

Mihin ollaan menossa?

Nykyviestijä on suuren paineen alaisena siitä, että hän viestii vastuullisesti. Kaikki erilaiset viestin vastaanottajat ja heidän lähtökohtansa tulisi yhä paremmin ottaa huomioon.

Tulevaisuuden viestintä on ennen kaikkea vuorovaikutuksellista, moniäänistä ja tasa-arvoista. Jokaisella tulee olla vapaus viestiä ja mahdollisuus olla mukana. Näin edistetään myös yhteisön hyvinvointia.

Vastuullisen viestijän on myös yhä enemmän pysyttävä kartalla viestinnän uusista tuulista, viestijän velvollisuuksista, sekä jopa laeista, jotka häntä saattavat sitoa.

Viestinnän kenttä on monisyinen ja jatkuvasti kehittyvä, joten ei auta kun seurata maailman menoa ja jatkaa oppimista yhdessä!

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. Communicare. Työyhteisöviestinnän uusi aika – miksi juuri nyt?

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Verkkoviestintä ja portfolio. Harjoitukset to 13.1.2022.

__________________
Tämän harjoituksen jälkeen:

• tiedän, miten viestintä on muuttunut ja muuttumassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Olen oppinut jo nyt ymmärtämään viestinnän kenttää hieman paremmin, ja millaisia vastuita esimerkiksi viestijällä on.

• ymmärrän, että minulla on vielä todella paljon opittavaa tästä aiheesta, ja haluankin omaksua paljon lisää tulevilla luennoilla ja harkoissa.

• voin soveltaa oppimaani nykyisessä työssäni käännöskoordinaattorina, sillä viestin todella paljon sekä ulkoisesti ja sisäisesti organisaatiossamme.

• pohdin verkkotekstiä kirjoittaessani, että oppisinpa joskus vielä todella hyvin tiivistämään ja kiteyttämään ydinasiani! Ongelmakohtani lienee usein rönsyily. Olen vissiinkin vähän satuilija.