Toimitus | Kansanvalta

Haastatellut kansalaisaloitteiden edustajat ja vireillepanijat toivovat kaikille eduskuntaan edenneille kansalaisaloitteille yhdenvertaista käsittelyä eduskunnassa.
Pääosin asialliseksi koetussa käsittelyssä eniten kritiikkiä herättivät yleinen avoimuuden ja vuorovaikutuksen puute, valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden rooli ja kansalaisaloitteiden kritisoiminen lakiteknisesti puutteellisiksi.
Eduskunta voi parantaa kansalaisaloitteiden käsittelyä olemalla vuorovaikutuksessa aloitteiden tekijöiden kanssa, lisäämällä valiokuntatyöskentelyn avoimuutta, parantamalla tiedonsaantia ja keskittymällä muotoseikkojen sijaan aloitteiden sisältöön.

Suomessa on kehittymässä uusi poliittinen käytäntö liittyen kansalaisaloitteiden käsittelyyn eduskunnassa. Kuten lähes kaikki uudet käytännöt, syntyy kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelykin ennakkotapausten pohjalta. Tilannetta voi verrata siihen, miten esimerkiksi oikeuden päätöksillä luodaan oikeuskäytäntöä – eli miten lakia sovelletaan yksittäistapauksissa. Ennakkotapauksina siitä kuinka kansalaisaloitteita tullaan jatkossa eduskunnassa käsittelemään, voidaan pitää kuutta ensimmäistä eduskuntakäsittelyn saanutta kansalaisaloitetta (eduskuntakaudella 2011–2015). Ensimmäiset kuusi aloitetta käsittelivät turkistarhauksen kieltämistä, tasa-arvoista avioliittolakia, tekijänoikeuksien järkevöittämistä, ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, energiatodistuslain muuttamista ja rattijuoppoudesta langetettavien rangaistusten koventamista. Edellä mainittujen kansalaisaloitteiden edustajat/vireillepanijat osallistuivat kesällä 2014 haastatteluun, joiden tulokset toimivat Kansalaisaloite poliittisen agendanmuodostuksen työkaluna Suomessa pro gradu -tutkimuksen aineistona. Haastatteluissa käytiin läpi koko kansalaisaloitteeseen liittyvä prosessi aina aloitteen suunnittelusta sen eduskuntakäsittelyyn asti. Vastaajat olivat pääosin varsin tyytyväisiä kansalaisaloiteprosessiin ja kokivat suurelta osin onnistuneensa aloitteelle asetetuissa tavoitteissa, joita olivat muun muassa poliittiseen agendaan vaikuttaminen, keskustelun herättäminen ja tiedon lisääminen. Aloitteiden välillä ei ollut suurta eroa tässä mielessä, vaikka kuudesta aloitteesta vain yksi hyväksyttiin eduskunnan suuren salin äänestyksessä. Kansalaisaloitteiden tekijät olivat varsin tietoisia aloitteiden läpimenomahdollisuuksista jo niitä tehdessään ja haastatteluissa nousivatkin aloitteiden lopullista kohtaloa tärkeämmiksi esimerkiksi niiden käsittelytapa eduskunnassa ja niistä käyty keskustelu erityisesti mediassa. Kuten sanottu, vastaajien kokemukset olivat pääosin myönteisiä, mutta muutamia epäkohtia nousi esille kaikissa haastatteluissa. Lue loppuun →

Uudessa tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisaloitteiden vaikutuksia niitä allekirjoittaneiden kansalaisten asenteisiin demokratiaa kohtaan. Tutkimus julkaistiin maaliskuussa vertaisarvioidussa Policy and Internet -lehdessä. Tutkijat tarttuivat aiheeseen, koska viime vuosina on käyty paljon keskustelua demokratian uskottavuusvajeesta ja siitä voisivatko uudet osallistumisen muodot auttaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen politiikkaan ja poliittisiin toimijoihin. Tarkastelun kohteena oli Suomen uusi kansalaisaloiteinstituutio, ja erityisesti Avoin Ministeriö -internetpalvelussa kansalaisaloitteita tehneet ja allekirjoittaneet henkilöt.

Tutkimusasetelma koostui kahtena eri ajankohtana tehdyistä kyselyistä Avoin Ministeriö -palvelun käyttäjille. Ensimmäinen kysely tehtiin syksyllä 2012, kun turkistarhauksen kieltämistä vaatinut kansalaisaloite toimitettiin eduskuntaan. Toinen kysely tehtiin samalle vastaajajoukolle kesällä 2013, kun eduskunta oli tehnyt hylkäävän päätöksen kansalaisaloitteesta. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneista yhteensä 421 henkilöä vastasi toiseen kyselyyn, muodostaen siten analyyseissa käytetyn tutkimusjoukon.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi ensinnäkin, että eduskunnan kielteiseen päätökseen tyytymättömien kansalaisten luottamus hallitusta kohtaan laski merkittävästi. Toisin sanoen, aloitteen hylkääminen eduskunnassa lisää kyseisen aloitteen kannattajien epäluottamusta päättäjiä kohtaan. Myös luottamus presidenttiä kohtaan heikkeni, vaikka presidentillä ei kansalaisaloitteissa ole muodollista toimivaltaa. Toiseksi, tutkimushenkilöiltä kysyttiin myös näkemyksiä siitä, miten hyvin kansalaisaloiteprosessi toimi eduskunnassa. Sosiaalipsykologian alalla aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset arvioivat poliittisia instituutioita sekä prosessin oikeudenmukaisuuden että tulosten perusteella. Ne, ketkä olivat tyytymättömiä eduskunnan tapaan käsitellä turkistarhausta koskevaa aloitetta, luottivat jälkeenpäin merkittävästi vähemmän eduskuntaan, yksittäisiin poliitikkoihin, puolueisiin, hallitukseen ja presidenttiin. Voidaan siis sanoa, että kansalaisaloitteen käsittelytapa eduskunnassa vaikuttaa kansalaisten asenteisiin edustuksellisia instituutioita kohtaan.

Avoin Ministeriö -internetpalvelu perustuu nk. joukkoistamisen ajatukseen, eli kansalaiset voivat luoda siellä yhdessä lakialoitteita ja keskustella niistä. Joukkoistaminen ja keskusteluun pohjautuva osallistuminen ovat suoran demokratian (kuten kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden) ohella demokraattisia innovaatioita, joiden on esitetty korjaavan demokratian luottamusvajetta. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että keskustelumahdollisuutta hyödynsi kuitenkin vain seitsemän prosenttia vastaajista, suurimman osan käyttäessä palvelua ensisijaisesti aloitteiden kannattamiseen.

Tulosten pohjalta tutkijat päättelevät, että vahvistaakseen kansalaisten luottamusta kansalaisaloitteet tarvitsevat tuekseen vähintään 50 000 allekirjoittajan lisäksi laajemman äänestäjien ja kansanedustajien joukon tuen, ja siten läpimenon eduskunnassa. Aloitteiden vaikutus luottamukseen ei ole kuitenkaan välttämättä pelkästään negatiivinen, jos eduskunta panostaa aloitteiden käsittelyn läpinäkyvyyteen ja perusteluihin. Kansalaisen näkökulmasta ”väärä” tulos voi silti olla hyväksyttävissä, jos aloitteen käsittelyä pidetään oikeudenmukaisena. Tutkimuksen pohjalta kansalaisaloitteilla on kuitenkin mahdollisuus tulevaisuudessa vahvistaa kansalaisten luottamusta suomalaiseen demokratiaan, sillä enemmistö vastaajista koki yhä eduskunnan päätöksen jälkeenkin, että kansalaisaloiteinstituutio parantaa suomalaista demokratiaa.

***

Christensen, Henrik Serup, Karjalainen, Maija, and Nurminen, Laura. 2015. Does Crowdsourcing Legislation Increase Political Legitimacy? The Case of Avoin Ministeriö in Finland, Policy and Internet, volume 7, issue 1, pp. 25-45. DOI: 10.1002/poi3.80

Lisää aiheesta englanniksi Policy and Internet -blogissa

Kansanvalta

Kirjoituksia demokratiasta

Kirjoittajan arkistot:Toimitus

Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyssä prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos

Kansalaisaloitteilla on potentiaalia poliittisen luottamuksen vahvistamiseen, mutta myös aloitteiden menestys ja käsittelytavat vaikuttavat