Uudessa tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisaloitteiden vaikutuksia niitä allekirjoittaneiden kansalaisten asenteisiin demokratiaa kohtaan. Tutkimus julkaistiin maaliskuussa vertaisarvioidussa Policy and Internet -lehdessä. Tutkijat tarttuivat aiheeseen, koska viime vuosina on käyty paljon keskustelua demokratian uskottavuusvajeesta ja siitä voisivatko uudet osallistumisen muodot auttaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen politiikkaan ja poliittisiin toimijoihin. Tarkastelun kohteena oli Suomen uusi kansalaisaloiteinstituutio, ja erityisesti Avoin Ministeriö -internetpalvelussa kansalaisaloitteita tehneet ja allekirjoittaneet henkilöt.
Tutkimusasetelma koostui kahtena eri ajankohtana tehdyistä kyselyistä Avoin Ministeriö -palvelun käyttäjille. Ensimmäinen kysely tehtiin syksyllä 2012, kun turkistarhauksen kieltämistä vaatinut kansalaisaloite toimitettiin eduskuntaan. Toinen kysely tehtiin samalle vastaajajoukolle kesällä 2013, kun eduskunta oli tehnyt hylkäävän päätöksen kansalaisaloitteesta. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneista yhteensä 421 henkilöä vastasi toiseen kyselyyn, muodostaen siten analyyseissa käytetyn tutkimusjoukon.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi ensinnäkin, että eduskunnan kielteiseen päätökseen tyytymättömien kansalaisten luottamus hallitusta kohtaan laski merkittävästi. Toisin sanoen, aloitteen hylkääminen eduskunnassa lisää kyseisen aloitteen kannattajien epäluottamusta päättäjiä kohtaan. Myös luottamus presidenttiä kohtaan heikkeni, vaikka presidentillä ei kansalaisaloitteissa ole muodollista toimivaltaa. Toiseksi, tutkimushenkilöiltä kysyttiin myös näkemyksiä siitä, miten hyvin kansalaisaloiteprosessi toimi eduskunnassa. Sosiaalipsykologian alalla aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset arvioivat poliittisia instituutioita sekä prosessin oikeudenmukaisuuden että tulosten perusteella. Ne, ketkä olivat tyytymättömiä eduskunnan tapaan käsitellä turkistarhausta koskevaa aloitetta, luottivat jälkeenpäin merkittävästi vähemmän eduskuntaan, yksittäisiin poliitikkoihin, puolueisiin, hallitukseen ja presidenttiin. Voidaan siis sanoa, että kansalaisaloitteen käsittelytapa eduskunnassa vaikuttaa kansalaisten asenteisiin edustuksellisia instituutioita kohtaan.
Avoin Ministeriö -internetpalvelu perustuu nk. joukkoistamisen ajatukseen, eli kansalaiset voivat luoda siellä yhdessä lakialoitteita ja keskustella niistä. Joukkoistaminen ja keskusteluun pohjautuva osallistuminen ovat suoran demokratian (kuten kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden) ohella demokraattisia innovaatioita, joiden on esitetty korjaavan demokratian luottamusvajetta. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että keskustelumahdollisuutta hyödynsi kuitenkin vain seitsemän prosenttia vastaajista, suurimman osan käyttäessä palvelua ensisijaisesti aloitteiden kannattamiseen.
Tulosten pohjalta tutkijat päättelevät, että vahvistaakseen kansalaisten luottamusta kansalaisaloitteet tarvitsevat tuekseen vähintään 50 000 allekirjoittajan lisäksi laajemman äänestäjien ja kansanedustajien joukon tuen, ja siten läpimenon eduskunnassa. Aloitteiden vaikutus luottamukseen ei ole kuitenkaan välttämättä pelkästään negatiivinen, jos eduskunta panostaa aloitteiden käsittelyn läpinäkyvyyteen ja perusteluihin. Kansalaisen näkökulmasta ”väärä” tulos voi silti olla hyväksyttävissä, jos aloitteen käsittelyä pidetään oikeudenmukaisena. Tutkimuksen pohjalta kansalaisaloitteilla on kuitenkin mahdollisuus tulevaisuudessa vahvistaa kansalaisten luottamusta suomalaiseen demokratiaan, sillä enemmistö vastaajista koki yhä eduskunnan päätöksen jälkeenkin, että kansalaisaloiteinstituutio parantaa suomalaista demokratiaa.
***
Christensen, Henrik Serup, Karjalainen, Maija, and Nurminen, Laura. 2015. Does Crowdsourcing Legislation Increase Political Legitimacy? The Case of Avoin Ministeriö in Finland, Policy and Internet, volume 7, issue 1, pp. 25-45. DOI: 10.1002/poi3.80
Lisää aiheesta englanniksi Policy and Internet -blogissa
by 
