Tiesitkö, että ihminen kuulee puheen aina oman äidinkielensä äänteiden kautta? Entä tiedätkö, mitkä ovat suomen kielen hankalimmat äänteet? Miten puheääni syntyy? Mitä on puhuttu kieli ja mikä on äänteiden rooli puheen oppimisessa?
Turun yliopiston kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen hankkeessa (KiVe-hanke 2021-2022) on viimeistelty kielivertailuihin ohjaavasta oppaasta ja suomen kielen äänteisiin keskittyvästä harjoituspaketista koostuva KieliVertailu-työväline, joka tuo äänteiden maailman osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Kieliä vertailemalla varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat ennakoida, mihin suomen kielen äänteellisiin piirteisiin kannattaa tietyn kielisten lasten kanssa kiinnittää huomiota. Tässä blogitekstissä esittelemme työvälineen syntytarinan.
Matka fonetiikan maailmaan
Idea Kielivertailu-työvälineestä syntyi vuonna 2019, ja välineen kehittely on tapahtunut osana useaa Turun yliopiston koordinoimaa ja Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutushanketta (MOPEVA, VakMo ja KiVe).
Kielivertailu-työvälineen kehittämisen konkreettinen lähtökohta oli professori Maija S. Peltolan Fonetiikan perusteet -luennolla (MOPEVA-hanke) syntynyt ajatus siitä, kuinka fonetiikan teoria ja monikielinen varhaiskasvatus kuuluvat saumattomasti yhteen ja että foneettinen tieto pitäisi saada kaikkien monikielisessä ympäristössä toimivien varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön saavutettavassa muodossa.
Kielivertailu-työvälineen lopullinen ajatus muotoutui luennon jälkeisessä vapaamuotoisessa keskustelussa, jossa olivat mukana luennoitsijan lisäksi koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden käytännön asiantuntija Marjaana Gyekye (varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja) ja Nina Thurin (varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori). Valmis Kielivertailu-työväline ilmestyy syksyn 2022 aikana.
Idea tarkentuu ja selkenee
Kielivertailu-työväline on esimerkki tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen eduista sekä tutkijoiden ja varhaiskasvatusalan toimijoiden yhteistyöstä parhaimmillaan. Työvälineen perusidean tarkennuttua kaikki työvälineen harjoitukset luotiin osana Turun yliopiston varhaiskasvatukseen suunnattuja opintojaksoja.
Välineen kehittely oli kokonaisuudessaan erittäin innostava kokemus kaikille osallistujille. Esimerkiksi syksyn 2020 MOPEVA-hankkeen KieMoVa-täydennyskoulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat työskentelivät innosta puhkuen yhdessä opettajiensa – Niina Kekin, Maija S. Peltolan ja Kimmo U. Peltolan – kanssa. He kehittelivät foneettisen tiedon avulla kielivertailuja, joiden avulla voitaisiin nähdä, mitkä suomen kielen äänteelliset piirteet luultavimmin tuottaisivat haasteita suomen oppimisessa eri kielitaustoista tuleville lapsille. ”Hei tiesittekö, että arabian kielessä ei ole kuin kolme vokaalia?” ”Ei ole ihme, jos sanat äiti ja iäti menevät sekaisin”
Yhteistyötä on ollut innoastavaa seurata ja tukea. Vuoden 2020 aikana kielivertailut alkoivat valmistua ja syntyi ajatus siitä, kuinka foneettisen tiedon pariksi tarvittaisiin konkreettisia ääntämisharjoituksia. Kun tiedämme, että vokaalit y, ö ja ä vaativat suomea opetellessa usein harjoitusta, niin miten me varhaiskasvatuksessa voisimme asiaa edistää? Oli selvää, että tarvittaisiin harjoituspaketti – valmiita harjoituksia – joiden avulla suomen kielen hankalimpia äänteitä voidaan opettaa ja harjoitella päiväkodeissa tutkimuksiin pohjautuvilla menetelmillä (esim. Immonen et al., 2022; K. U. Peltola et al., 2020; M. S. Peltola et al., 2005).
Loppusilaus toteutettiin vuosien 2021 ja 2022 aikana osana KiVe-hanketta
Vuoden 2021 keväällä työtä päästiin jatkamaan Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa: VakMo – Monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien tukeminen varhaiskasvatuksessa ja KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa. Kesän aikana professori Maija S. Peltola yhdessä yli 40 pedagogiikan ammattilaisen ja kolmen puheterapeutin kanssa lähtivät työstämään varhaiskasvatuksen arkeen sopivia suomen kielen harjoituksia, jotka yhdistävät ammattilaisten pedagogiikan tuntemuksen fonetiikan teoriaan (VakMo-hanke).
Työ oli jälleen innostavaa. Oli huikeaa seurata vierestä, kuinka teoria muuttui käytännöksi ja harjoituskirja alkoi kokonaisuudessaan hahmottua. Syksyllä 2021 lähdimme yhdessä toimituskunnan kanssa hiomaan ja editoimaan työvälinettä lopulliseen muotoonsa.
Projektiin tuli mukaan myös 11 kieliasiantuntijaa, jotka huolellisesti tarkastivat jokaisen kielivertailun. Heidän lisäkseen projektiin tulivat mukaan kuvittaja Jane Peltoniemi, graafikko Aino Huhtaniemi ja taittaja Pia Sonck-Koota. Keväällä 2022 harjoituspaketti saatiin sisällöllisesti valmiiksi ja tällä hetkellä uunituore paketti odottaa valmistumista taittajan ammattitaitoisissa käsissä.
Koekäyttö
Asiantuntijajoukkomme on rakentanut aivan uudenlaisen ja kielitietoista varhaiskasvatusta uudella tavalla kehittävän työvälineen. Enää on jäljellä työvälineen testaus varhaiskasvatuksen käytännön arjessa. Tähän työhön tarvitsemme kentän ammattilaisten apua. Toimivatko harjoitukset tositoimissa halutulla tavalla? Ovatko kielivertailut ymmärrettäviä? Auttaako työväline lasten suomen kielen oppimista sekä lasten ensikielten näkyviksi tuomista?
Käytännönkokemuksia kartoittava koekäyttöjakso alkaa huhtikuussa ja siihen voi ilmoittautua 11.4. asti. Koekäyttöjakson tueksi tarjoamme myös käyttöönottokoulutuksia, joita pääsimme jo testaamaan Rauman kampuksen Maailma koulussa -työpajoissa varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kanssa. Työpajojen aikana opiskelijat pääsivät kokemaan samoja oivalluksen hetkiä kuin täydennyskoulutuksen osallistujat ensimmäisellä fonetiikan perusteiden luennolla vuonna 2019.
Lisätietoja koekäytöstä ja työvälineestä löydät verkkosivuiltamme www.utu.fi/kieku.
Kiitokset
Haluamme kiittää kaikkia aktiivisia osallistujia ja erityisesti työvälineen tekemiseen osallistuneita opettajia, asiantuntijoita ja S2-koulutuksen ammattilaisia ja jokaista joka omalla työpanoksellaan on mahdollistanut tämän aivan uudenlaisen ja uudella tavalla kielitietoista varhaiskasvatusta kehittävän työvälineen valmistumisen! Ilman tätä upeaa tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua emme olisi onnistuneet tässä merkittävässä kehitystyössä.
Kuva: Jane Peltoniemi
KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen koordinoima KiVe-hanke edistää pienten lasten opettajien kieli- ja kulttuuritietoisen pedagogiikan osaamista sekä tutkimukseen perustuvien toimintatapojen soveltamista monikielisten lasten kielitaidon kehittämiseksi ja identiteettien tukemiseksi. Koulutukset ja hankkeessa syntyvä materiaali ovat työelämälähtöisiä ja tutkimustietoon pohjautuvia. KieliVertailu-materiaalipaketti mahdollistaa lasten ensikielten vertailun suomen kieleen fonetiikan näkökulmasta.
KieliVertailu-työvälineen toimituskunta:
Hankkeen johtaja yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila
Koordinaattori Maria Tyrer
Hanketyöntekijä ja fonetiikan asiantuntija Katja Haapanen
Kieli- ja kulttuurikoordinaattori Nina Thurin
Varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Marjaana Gyekye
Fonetiikan asiantuntijat professori Maija S. Peltola ja yliopisto-opettaja Kimmo U. Peltola
Pedagoginen asiantuntija professori Inkeri Ruokonen
Suomi toisena kielenä asiantuntija yliopisto-opettaja Niina Kekki
Työryhmän kaikki tekijät ja kieliasiantuntijat löydätte nimettynä valmiista KieliVertailu-työvälineestä.
Lähteet
- Immonen, K., Alku, P., & Peltola, M. S. (2022). Phonetic listen-and-repeat training alters 6–7-year-old children’s non-native vowel contrast production after one training session. Journal of Second Language Pronunciation.
- Peltola, K. U., Tamminen, H., Alku, P., Kujala, T., & Peltola, M. S. (2020). Motoric Training Alters Speech Sound Perception and Production—Active Listening Training Does Not Lead into Learning Outcomes. Journal of Language Teaching and Research, 11(1), 10–16.
- Peltola, M. S., Kuntola, M., Tamminen, H., Hämäläinen, H., & Aaltonen, O. (2005). Early exposure to non-native language alters pre-attentive vowel discrimination. Neuroscience Letters, 388(3), 121–125.
Kirjoittajat Maria Tyrer ja Katja Haapanen olivat mukana kehittämässä KieliVertailu-työvälinettä. Maria Tyrer toimii opettajankoulutuslaitoksen kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen koordinaattorina ja Katja Haapanen opettajankoulutuslaitoksen projektityöntekijänä sekä fonetiikan tutkijana Tiede, tanssi ja fonetiikka-hankkeessa.