Professori Ruben Fukkink Amsterdamin yliopistosta vieraili 25.11.2022 Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksessa CERLIssä.
Oppiminen vuorovaikutuksessa -seminaarissa pitämässään esitelmässä ”Caregiver’s Mind-Mindedness in Early Center-based Childcare” hän käsitteli hollantilaisten päiväkotien henkilökunnan mentalisaatiota. Alan tutkimus on kansainvälisestikin vasta ottamassa ensiaskeliaan kasvatustieteissä.
Seminaari kokosi yhteen aiheesta kiinnostuneita Turun opettajankoulutuslaitoksen tutkijoita ja esitys herätti seminaarissa vilkasta keskustelua. Seminaarin antina olivat myös yhteinen ideointi mentalisaation soveltamisesta muuhunkin vuorovaikutustutkimukseen.
Mutta mitä mentalisaatio tarkoittaa? Yksinkertaistaen se on mieltä koskevaa puhetta. Varhaiskasvatuksen kontekstissa olemme kiinnostuneista sitä, pukevatko varhaiskasvatuksen ammattilaiset sanoiksi tulkintansa siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu – mallintaen näin lapselle, miten mieltä tulkitaan.
Esitelmässään professori Fukkink esitteli tutkimustaan, jossa hän tutkimusryhmineen havainnoi lastenhoitajien mentalisaatiota vapaan leikin aikana sekä ruokailutilanteissa.
Hollantilaisissa päiväkodeissa valtaosalla (79 %) alle nelivuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevistä on ammatillinen hoitajakoulutus (caregivers). Tulosten mukaan lastenhoitajien mieltä koskeva puhe näyttää olevan jossakin määrin sidonnaista lapsiryhmän kokoon, toimintaan ja ikätasoon. Puhe oli useammin yhden lapsen mieleen kohdistuvaa (”haluatko Anneke leikkiä tällä lelulla?”), kun paikalla oli vähemmän lapsia ja erityisesti pienten 0–2-vuotiaiden lasten ryhmissä. Ryhmätasoista mieltä koskevaa puhetta (”haluatteko Anneke, Lena ja Pieter leikkiä tällä lelulla?”) esiintyi erityisesti vanhempien 3–4-vuotiaiden tai eri-ikäisten lasten ryhmissä. Erityisen mielenkiintoinen oli havainto, että ainoastaan lastenhoitajat, jota toimivat muita sensitiivisemmin vapaan leikin aikana, kohdistivat mieltä koskevan puheensa useammalle lapselle eri-ikäisten ryhmissä. Tällä havainnolla on suuri merkitys laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Tarvitaan taitavia mielen tulkitsijoita, jotta lapset saavat korkeatasoista kasvun ja oppimisen tukea.
Artikkelin ovat kirjoittaneet väitöskirjatutkija Jenny Marttila, professori Maarit Silvén, professori Sara Routarinne ja yliopistotutkija Tuike Iiskala. Kirjoittajat ovat Oppiminen vuorovaikutuksessa -tutkimusryhmän jäseniä.