Saamme jatkuvasti lukea mediasta heikoista oppimistuloksista, sekä huonosti voivista lapsista ja nuorista. Samaan aikaan kuulemme uutisia myös opettajien kuormittumisesta, keinottomuudesta sekä halusta vaihtaa alaa.
Omat kokemuksemme vanhempina ja kasvatus- ja opetusalan työntekijöinä ohjasivat meitä pro gradu -tutkielmamme aiheen pariin. Tarkoituksena oli tutkia vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksia erityisen tuen oppilaisiin, mutta aineistoa kerätessämme huomasimme yhteyden myös erityisopettajien työhyvinvointiin.
Vahvuusperustaisen opetuksen lähtökohtana on opetus, jonka tarkoitus on auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja hyviä asioita itsessään sekä hyödyntämään niitä arjessa. Vahvuusperustainen opetus perustuu positiiviseen psykologiaan, jonka taustajuuret ovat persoonallisuus-psykologiassa. Tutkimuksemme mukaan se kasvattaa niin oppilaiden oppimista, koulumyönteisyyttä sekä itsetuntoa kuin myös erityisopettajien työssä jaksamista. Vahvuusperustainen opetus antaa lisäksi erityisopettajille välineitä vaikeisiin tilanteisiin sekä lisää ammatillista itsevarmuutta.
Vahvuuksien esiintuomisella ja niitä hyödyntämällä mahdollistetaan, että jokainen oppilas saa tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan.
Oppilaan oppimisen lähtökohtana on yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Tämä tarkoittaa arvostavaa kohtaamista, oppilaan tarpeita palvelevien pedagogisten ja yksilöllisten ratkaisujen järjestämistä, vahvuuksien hyödyntämistä osana opetusta, huolenpitoa sekä oppilaan hyvien ominaisuuksien sanoittamista ja esiin nostamista. Kun nämä seikat huomioidaan koulun arjessa, on oppilaalla helpompi kestää vastoinkäymisiä ja pettymyksiä niin kouluaikana kuin myöhemmin tulevaisuudessa. Vahvuuksia opettamalla opetetaan samalla siis taitoja tulevaisuuteen ja edistetään oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.
Tutkimuksemme mukaan vahvuuspedagogiikan käyttö nostaa muun muassa oppilaiden itsetuntoa, lisää koulumotivaatiota, vahvistaa resilienssiä kohtaamaan elämän haasteita sekä kehittää heidän tunne- ja vuorovaikutustaitojansa. Vahvuuksien käytön aloittaminen saattaa kuitenkin kuormittaa joitakin oppilaita, ja he saattavat jopa kokea epäuskoa kehuja saadessaan. Kun vahvuuksia harjoitellaan säännöllisesti, tulee siitä luonnollinen osa koulun arkea ja oppilaat alkavat käyttämään sitä myös keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Näin syntyy hyvän kehä, jossa on turvallista oppia ja epäonnistua, tuntea itsensä taitavaksi ja kasvaa entistä vahvemmaksi ja löytää potentiaalinsa.
Hyvien asioiden huomioimisella on laajat ja kauaskantoiset vaikutukset oppilaiden elämässä, sillä jokainen haluaa positiivista palautetta ja onnistumisen mahdollisuuksia. Sen lisäksi, että oppilaat hyötyvät vahvuuksien opettamisesta, se lisää merkittävästi myös vahvuuksia opettavan opettajan työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Kerätessämme aineistoa tutkimukseemme haastattelemamme erityisopettajat nostivat esiin oman työhyvinvoinnin ja vahvuuksiin perustuvan opetuksen yhteyden. Jokainen raportoi kokevansa iloa, innostusta ja onnistumista työssään, mikä parantaa merkittävästi työssä jaksamista ja hyvinvointia, kykyä antaa ja vastaanottaa palautetta sekä lisää ratkaisukeskeisyyttä ja innostamista. Luokassa vallitseva positiivinen asenne ja ilmapiiri ovat erityisopettajien tietoisen valinnan tuloksia, mikä hyödyttää niin oppilaita kuin opettajia itseään. Ja kukapa ei haluaisi työskennellä hyväksyvässä ja positiivisessa ilmapiirissä?
Onko vahvuuksien opettamisesta hyötyä opettajalle?
- Vahvuusperustaisen opetuksen myötä erityisopettajat kokevat positiivista työn imua ja parempaa jaksamista.
- He saavat työkaluja haastavien tilanteiden hallintaan.
- Yksinkertaisesti voi todeta, että erityisopettajien työhyvinvointi, motivaatio ja ammattitaito kasvaa ja kuormituksen vähenee heidän käyttäessään vahvuusperustaista opetusta.
Onko vahvuuksien opettamisella haittavaikutuksia?
- Opettajat saattavat kokea ristiriitaisia tilanteita, mikäli koulun toimintakulttuuri ei tue vahvuuksien opettamista.
- Materiaalia on paljon ja niiden muokkaaminen omalle ryhmälle sopivaksi on ajoittain työlästä.
Vahvuuksia hyödyntävä opetus
tukee
niin oppilaiden
kuin
opettajienkin
kokonaisvaltaista
hyvinvointia.
Aiheen yhteiskunnallinen merkitys on niin suuri, että tähän tulisi todella tarttua. Uskomme, että saadut tulokset ovat yleistettävissä koskemaan laajemminkin opettajakuntaa eikä vain erityisopettajia. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden osallisuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.
Kuinka tukea opettajia heidän työssään ja työssä jaksamista? Millä keinoilla opettajien kuormitusta voidaan keventää?
Vahvuuksien opettamiseen tulisi suunnata entistä enemmän huomiota ja tukea, jotta opettajien täydennyskoulutus olisi mahdollista. Myös jo opettajakoulutuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota positiiviseen pedagogiikkaan ja vahvuusperustaiseen opetukseen jo ihan opettajien työhyvinvoinnin vuoksi. Koulun toimintakulttuurin ja ajatustavan muutos vie aikaa ja tästä syystä toimiin tulisi ryhtyä pikaisesti. Arvostava ja kannustava kohtaaminen jokaisen omat vahvuudet huomioiden voisi olla avain hyvinvoivaan koulutusjärjestelmään.
Opettajat eivät voi valita oppilaitaan, mutta he voivat valita, miten kohdata heidät.
Jokainen meistä on arvokas ja jokaisella on oikeus puhjeta kukkaan!
Blogin kirjoitus perustuu tuoreeseen pro gradu -tutkielmaan, jossa tutkittiin erityisopettajien kokemuksia vahvuusperustaisen pedagogiikan vaikutuksista oppilaisiin ja omaan työhyvinvointiin. Tutkielma tehtiin parityönä, kirjoittajina Tuija Salminen sekä Jenni Pasi.
>> Suora linkki graduun