SIMHE-palvelujen koulutus- ja uraohjaus tukee Suomeen muuttavia opettajia

Turun yliopiston SIMHE-ohjauksessa käy vuosittain noin pari sataa henkilöä. Enemmistö SIMHE-asiakkaista on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita maahanmuuttajia, jotka etsivät koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Suurin osa heistä päätyy päivittämään osaamistaan, koulutustaan tai tutkintoaan päästääkseen tavoitteisiinsa. SIMHE-asiakkailla on hyvin erilaisia koulutustaustoja, mutta yleisin on jokin kasvatus- ja opetusalan tutkinto. SIMHE-palveluiden puitteissa toimii SIMHE-Ukraina-hanke, jonka kautta noin sata ukrainalaista pakolaista on jo saanut koulutus- ja uraohjausta. Heistä noin 45 oli opettajia, jotka haluaisivat töihin opetus- ja kasvatusalalle Suomeen. Maahan muuttaneiden opettajien tie opetustöihin Suomessa on kuitenkin monivaiheinen.

Tutkinnon tunnustaminen

Suomeen muuttaneiden opettajien reitti omalle alalle on pitkä ja koostuu eri vaiheista, joissa opettajaksi tähtäävä tarvitsee tukea. Opetusalan ammatit ovat säänneltyjä Suomessa, ja siksi ulkomailla suoritettu tutkinto pitää aina tunnustaa suomalaista tutkintoa vastaavaksi.

Ulkomailla suoritettujen kasvatus- ja opetusalan tutkintojen tunnustamista voi hakea Opetushallitukselta. Päätöksiin sisältyy aina tieto kelpoisuudesta opetus- ja koulutusalan ammatteihin. Tunnustamisprosessi kestää keskimäärin pari kuukautta. Hakijan suorittamaa tutkintoa arvioidaan suhteessa Suomessa suoritettavaan vastaavaan tutkintoon ja arvion pohjalta laaditaan rinnastamispäätös. Opetushallitus arvioi sekä suoritetun tutkinnon tason – ylempi vai alempi korkeakoulututkinto – että sisällön. Päätös voi olla ehdollinen, jolloin hakijalle määrätään lisävaatimuksena kelpoisuuskoe, sopeutumisaika (EU-/ETA-maissa suoritettu tutkinto) ja täydentävät opinnot. Ehdollisessa päätöksessä määritellään lisävaatimusten laajuus ja sisältö. Kun vaatimukset on täytetty, tutkinto katsotaan suomalaista tutkintoa vastaavaksi.

Opetushallitus antaa vuosittain satoja päätöksiä opetus- ja koulutusalan kelpoisuuksien tunnustamisesta: esimerkiksi vuosina 2016–2022 annettiin yhteensä yli 1300 päätöstä.

Täydentävät opinnot

Täydentävien opintojen määrä, jota edellytetään ennen EU-/ETA-alueen ulkopuolella suoritetun tutkinnon rinnastamista, riippuu luonnollisesti hakijan tutkinnon laajuudesta ja sisällöstä. Yli puolet kaikista Opetushallituksen kasvatus- ja opetusalan rinnastamispäätöksistä koskee aineenopettajien kelpoisuuksia. Näissä päätöksissä määrätään pedagogisten opintojen lisäksi usein opetettavan aineen täydentäviä opintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että hakijan pitää täydentää pedagogisia opintoja sekä yhden tai useamman opetettavan aineen opintoja. Nämä täydentävät opinnot muodostavat kukin oman kokonaisuutensa, ja usein ne suoritetaan jopa eri korkeakouluissa.

Opinnot voi tehdä joko hakemalla jonkin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta erillisopinto-oikeutta tai hakemalla erilliseen koulutukseen. Turun yliopisto järjesti tällaisia täydentäviä opintoja viimeksi vuosina 2018–2020. Viime vuosina näitä opintoja on järjestetty enemmän ammattikorkeakoulujen puolella: esimerkiksi Haaga-Helialla on ohjelma nimeltä Rinnastamispäätöksellä opettajaksi, jonne on haku kaksi kertaa vuodessa ja johon otetaan kymmenen opiskelijaa.

Kielitaidon kehittäminen

Täydentävien opintojen suorittaminen vaatii maahanmuuttajataustaiselta opettajalta tietyn tasoista suomen tai ruotsin kieltä. Yliopisto-opintoihin pääsyyn vaaditaan B2-tasoa vastaava kielitaito. Korkeakoulut päättävät itse siitä, miten hakijat voivat osoittaa kielitaitonsa. Käytetyin tapa osoittaa suomen tai ruotsin kielen taito on suorittaa yleinen kielitutkinto (YKI-testi). Kotoutumiskoulutuksen päättyessä maahanmuuttajan odotetaan osaavan suomea tai ruotsia B1-tasolla. Käytännössä vain pieni osa maahanmuuttajia pääsee tavoitellulle tasolle kotoutumiskurssin aikana.

Yksi tapa kehittää suomen tai ruotsin taitotasoa on erilaisilla jatkokursseilla, joita on kuitenkin tarjolla vain joissakin kunnissa. Toinen hyvä tapaa kehittää kieltä ja valmistautua korkeakouluopintoihin on suorittaa korkeakouluun valmentavia opintoja. Ainakin kaksi yliopistoa järjestää säännöllisesti maahanmuuttajille suunnattuja valmentavia opintoja. Näitä ovat Helsingin yliopiston AKVA-koulutus ja Jyväskylän yliopiston Integra-koulutus. Useat ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Monet näistä koulutuksista järjestetään kokonaan tai pääosin verkossa, mikä on hyvin kätevää pienemmillä paikkakunnilla asuville maahanmuuttajille.

Ukrainalaisten opettajien urapolkuja Suomessa

Uuden vieraan kielen oppiminen ja sen kehittäminen korkealle tasolle vaatii aikaa ja resursseja. Kokemukseni mukaan maahanmuuttajaopettaja pääsee täydentämään pedagogisia opintoja suomeksi keskimäärin kaksi tai kolme vuotta kestäneen intensiivisen kielen opiskelun jälkeen. Ainakin osan tästä ajasta pystyy opiskelemaan työmarkkinatuella, mutta kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole oikeutettuja siihen. Esimerkiksi sotaa paenneet ukrainalaiset eivät saa työmarkkinatukea, koska he ovat täällä tilapäisen suojelun statuksella, johon ei kuulu oikeus täyteen sosiaaliturvaan. He voisivat teoriassa rahoittaa opintoja omalla työllään, mutta useimmat eivät pysty yhdistämään tarpeeksi intensiivistä kielen opiskelua työssäkäyntiin. Käytännössä Suomessa asuvat sotaa paenneet ukrainalaiset opiskelevat ja elättävät samalla perheensä koulutustaan vastaamattomissa matalapalkkaisissa töissä.

Pitkä reitti opetusalan työtehtäviin Suomessa ei ole kaikille ukrainalaisille opettajille mahdollinen vaihtoehto, koska se vaatii liikaa aikaa ja rahaa. Kokeneet ukrainalaiset opettajat ohjautuvat usein Suomessa muille aloille, joille pääsee nopeammin. Ajatus mahdollisesta opettajan urasta Suomessa kuitenkin askarruttaa ja houkuttelee monia. SIMHE-ohjaajana neuvoin viime vuonna 45:tä ukrainalaista opettajaa, joista 18 haki ja sai Opetushallitukselta rinnastamispäätöksen kelpoisuudesta. Olen pitänyt myös ukrainalaisille tietoiskuja eri teemoista, joista yhden otsikko oli Kasvatusalan ammatit Suomessa. Tutkinnot ja uramahdollisuudet. Tietoiskua oli kuuntelemassa yli 60 ihmistä. Saadun palautteen perusteella opettajan kelpoisuuden hankkiminen vaikuttaa monien mielestä monimutkaiselta.

Ukrainalaiset opettajat saavat tukea SIMHE-ohjauksessa

Ukrainan koulutusjärjestelmä muistuttaa paljon suomalaista järjestelmää, sillä esimerkiksi opettajankoulutus on Ukrainassa yhtä pitkä kuin Suomessa. Opetushallituksen tilastojen mukaan Ukrainassa suoritettuja opettajan tutkintoja rinnastetaan paljon – vain Ruotsissa ja Venäjällä suoritettuja opettajan tutkintoja rinnastetaan enemmän. Ukrainassa suoritettu luokanopettajan tutkinto rinnastetaan Suomessa pääsääntöisesti kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Sekä luokan- että aineenopettajat joutuvat yleensä täydentämään tutkintoaan vain 15–20 opintopisteen laajuisilla pedagogisilla opinnoilla, joihin sisältyy didaktisia opintoja ja ohjattua harjoittelua.

SIMHE-palvelut eri korkeakouluissa tukevat maahanmuuttajataustaisia opettajia. SIMHE-palvelut auttavat rinnastamispäätöksen hakemisessa, sopivan koulutusohjelman löytämisessä, tarpeellisen ammatillisen kielen kehittämisessä ja jopa harjoittelupaikan etsimisessä. Opetushallituksen sivuilla julkaistiin äskettäin maahanmuuttajaopettajien kokemustarinoita siitä, miten tavoiteltuun ammattiin voi päästä ja miten SIMHE-palvelut auttavat tässä prosessissa.

Kirjoittajana Turun yliopiston koulutusasiantuntija Yulia Santonen.

Kuva: steveriot1 / Pixabay