Hopsin rooli avoimen yliopiston opiskelijoiden minäpystyvyyden tukemisessa

Turun yliopiston avoimen yliopiston opinnoissa opiskelijoita ohjataan opintojen alkuvaiheessa kirjoittamaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli hops. Hopsissa opiskelija kuvaa esimerkiksi millaisia odotuksia, huolia ja tavoitteita hänellä on opintoja kohtaan ja opettajatuutori antaa hopsista yksilö- tai ryhmäkohtaisen palautteen.

Hopsin rooli ohjauksellisena välineenä on jäänyt käytännössä melko vähäiseksi ja onkin tarpeellista pohtia, miten hopsien antia voisi hyödyntää kehitettäessä neuvonta- ja ohjaustoimia opiskelijoiden minäpystyvyyden vahvistamiseksi. Tutkimme Turun yliopiston avoimessa yliopistossa kasvatustieteen aineopintoja lukuvuonna 2022–2023 opiskelevien 40 opiskelijan kirjoittamia henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Tulokset osoittavat, että opintoja koskevat epävarmuus- ja jännitystekijät koskettavat suurta osaa opiskelijoista ja että hopseilla on opiskelijoille tärkeä rooli avautumisen ja kirjoittamisen paikkana. Ohjaajille hopsit puolestaan tarjoavat konkreettisen välineen tunnistaa jännitystä ja alhaista minäpystyvyyttä sekä vahvistaa opiskelijan luottamusta omaan osaamiseensa.

Keskiössä omat opiskelutaidot, osaaminen ja elämän reunaehdot

Opiskelijoita pyydettiin hopseissa pohtimaan ja arvioimaan omaa minäpystyvyyttään ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotka tutkijoiden toimesta luokiteltiin neljään päätekijään:

• yksilölliset tekijät ja omat opiskelutaidot
• elämän reunaehdot ja niiden toimiva yhteensovittaminen
• akateemisuus ja oppiaineen substanssiosaaminen
• opetusjärjestelyt

Yksilölliset tekijät liittyvät usein aikaisempiin opiskelukokemuksiin ja opiskelutaitoihin, siten tämä teema nivoutuu osittain neljänteen teemaan sisältyvään akateemiseen opiskelukykyyn. Elämän reunaehdot kuten aikataulujen yhteensovittaminen perheen, työn ja opiskelun suhteen mietityttää suurta osaa opiskelijoista. Esille nousivat epävarmuuden sietämiseen totuttautuminen, omasta perfektionismista eroon pääseminen ja riittävän hyvän hyväksyminen. Oma pystyvyys akateemisia opintoja kohtaan tuli usein esiin. Työmäärä ja epätietoisuus tulevien aineopintotasoisten kurssien vaatimuksista suhteessa omaan osaamiseen aiheuttaa jännitystä. Opetusjärjestelyitä koskevat asiat liittyvät usein esimerkiksi aikataululliseen joustavuuteen tai lisäohjauksen kaipuuseen.

Kehittämisideoita ohjaukseen

On ymmärrettävää, että uudenlaisia, akateemisen tasoisia opintoja aloittaessaan opiskelija pohtii, epäileekin, omaa osaamistaan ja pärjäämistään. Hopsien perusteella avoimen yliopisto-opiskelun alkuvaiheen jännitystä olisi tarpeen lieventää, esimerkiksi tiedottamalla yksityiskohtaisemmin eri opintojaksojen sisällöistä ja suoritusmuodoista etukäteen. Tämä madaltaisi akateemista kynnystä ja helpottaisi muun elämän ja opintojen yhdistämistä ja aikataulutuksen suunnittelua. Etäopetukseen siirtymisen myötä opiskelijoiden sosiaalisen tuen ja vertaiskeskustelujen saanti jää vähäiseksi. Ajatusten vaihtamistilanteiden tarkoituksenmukainen ja harkittu lisääminen osaksi opiskelua olisi perusteltua ja auttaisi opiskelijaa tuntemaan, että hän ei ole yksin opinnoissaan. Opintojen eri vaiheissa erilaiset opettajatuutorin ohjaamat pienryhmätapaamiset ovat tarpeellisia. Itsetuntemusta, opiskelutaitoja ja omaa osaamista kehittävien lisäelementtien/kurssien lisätarjonta olisi paikallaan.

Hopsin avulla ohjaaja voi tunnistaa yksilöllisesti opiskelijoiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tarjota kohdennetumpaa tukea. Opiskelijan opiskelusuunnitelmaan kirjaamien tavoitteiden pohjalta ohjaaja voi auttaa opiskelijaa asettamaan pienempiä välitavoitteita sekä huomaamaan jo saavutettuja tavoitteita. Ajankäytön haasteissa ohjaaja voi tukea ajanhallintaa yhdessä opiskelijan kanssa miettien oppimisen aikarajoja ja aikataulutusta. Hops voi auttaa ohjaajaa huomaamaan vaihtoehtoisten opetusjärjestelyjen ja suoritusmuotojen tarpeet sekä tunnistamaan etukäteen mahdollisia opiskeluesteitä ja tarjoamaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Tällainen etukäteisvalmistautuminen voi ennaltaehkäistä epävarmuuden tunteita ja niiden kasvamista.

Kaiken kaikkiaan hops ei ole vain suunnitelma. Se tarjoaa ohjaajalle arvokkaan näkymän opiskelijan tarpeiden ymmärtämiseen ja minäpystyvyyden tukemiseen, kun sitä hyödynnetään nykyistä laajemmin, yksilöllisesti ja vuorovaikutteisesti ja mikä tärkeää, koko opiskeluprosessin ajan.

Kirjoittajina Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen yliopistonlehtori Tiina Tuijula ja avoimen yliopiston suunnittelija Hannele Massinen.

Kuva: Suvi Harvisalo / Turun yliopisto.