Tämä teksti keskittyy opettajien ja opettajankouluttajien työpaikkailmoitusten tutkimukseen ja esittelee kolme keskeistä näkökulmaa, joita aikaisemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu. Lisäksi avataan metodologisia haasteita, jotka vaikuttavat näiden tutkimusten taustalla.
Ensinnäkin, työpaikkailmoituksia hyödyntävät tutkimukset pureutuvat ilmoituksissa esitettyihin hakijakuvauksiin. Näitä voivat olla esimerkiksi koulutus, sertifikaatit, työkokemus ja erilaiset taidot. Ilmoituksissa saattaa toisinaan ilmetä myös syrjiviä kriteereitä, kuten tietyn kansalaisuuden vaatimista kieltenopettajalta. Lisäksi ilmoituksissa saatetaan korostaa tietyntyyppisiä henkilökohtaisia piirteitä, kuten vahvaa sitoutumista ja joustavuutta.
Toiseksi, tutkimuksissa syvennytään opettajien ja opettajankouluttajien tehtäväkuvauksiin. Esimerkiksi opettajankouluttajien työpaikkailmoituksissa painotetaan usein opetustehtäviä sekä hallinnollista työtä, kun taas tutkimustyö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Mielenkiintoa tutkijoissa on herättänyt myös opettajankouluttaja-nimikkeen puuttuminen ilmoituksista.
Kolmanneksi, tutkimuksissa tarkastellaan erityisesti opettajankoulutuslaitosten ja yliopistojen työkulttuuria sekä niiden painotuksia. Ilmoituksissa toistuvat usein organisaation dynaamisuus ja tavoitteellisuus. Samalla ilmoituksissa saattaa ilmetä kaupallistumista ja markkinahenkisyyttä.
Työpaikkailmoitusten tutkimukseen liittyy useita metodologisia haasteita aineiston keräämisessä ja analysoinnissa. Aineiston keruun hankaluutena on esimerkiksi rekrytoinnin kausiluonteisuuden tavoittaminen. Lisäksi on tärkeää perustella selkeästi käytettyjen aineistolähteiden valinta. Tulosten analysoinnissa kaivataan jäsentyneempiä malleja ja työkaluja, joiden avulla aineiston monimutkaisuus saadaan hahmotettua ja ymmärrettyä paremmin. Myös itse analyysiprosessin vaiheet kaipaavat tarkempaa avaamista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että opettajien rekrytointiin liittyvän tutkimuksen olisi syytä saada enemmän huomiota, erityisesti kun otetaan huomioon tulevaisuuden uusien opettajien tarpeen ennusteet. Työpaikkailmoitukset, olivatpa ne sitten tarkastelun kohteena yksin tai osana laajempaa aineistoa, tuovat merkittävää lisäarvoa opetusalan rekrytoinnin tutkimukselle.
***
Tämä blogipostaus on tehty soveltamalla Mushtaq Bilalin (@MushtaqBilalPhD) viestipalvelu X:ssa (ent. Twitter) esittelemää tapaa. Pidin Opettajankoulutuspäivillä Jyväskylässä 17.8. esityksen, jossa kävin läpi opettajien ja opettajankouluttajien työpaikkailmoituksia hyödyntäviä tutkimuksia kartoittavan scoping review’ni tuloksia. Katsaus on luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1080/2331186X.2023.2223814.
Äänitin esityksen puhelimellani ja siirsin äänitiedoston Wordiin automaattisesti litteroitavaksi. Reilun 20 minuutin esityksestä ja keskustelusta oli tuotoksena suhteellisen jäsentymätön, noin 2500 sanan tekstimassa. Syötin tekstin chatgpt:hen ja pyysin tuottamaan litteroidusta tekstimassasta jäsentyneen, noin 200 sanan blogipostauksen, jossa käsitellään kolmea keskeistä näkökulmaa sekä metodologisia haasteita. Muokkasin tiedostoa maltillisesti.
Mielestäni ChatGPT sai ohjeistukseni perusteella hyvin kiinni esityksen keskeisistä pointeista, mutta nosti esiin sellaisia kuriositeetteja, joita itse en olisi lyhyeen tekstiin laittanut. Myös käsitteiden käytössä sekä ilmaisun sujuvuudessa on vielä parantamisen varaa. Väljän tekstimassan, kuten litteraatin tai vaikkapa kirjoitetun ajatustenvirran jäsentämiseen tekoäly vaikuttaa kuitenkin olevan tehokas työkalu. Kokeile itse tavoittaako se vaikkapa luentosi keskeisen sanoman!
Kirjoittaja Ville Mankki on yliopistotutkija Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella ja hän tutkii laajasti opettajankoulutukseen sekä opettajan osaamiseen ja ammatilliseen kehittymiseen liittyviä teemoja.