Lasten vuorovaikutuksen ja leikin tukemiseen tarvitaan läsnä olevaa ja osallistuvaa aikuista

Moni esiopetuksessa työskentelevä kasvattaja tunnistaa tilanteen: lapset ovat samassa tilassa, mutta leikki jää lyhyeksi, rinnakkaiseksi tai katkeaa helposti riitoihin. Yhä useammin puhutaan lasten heikentyneistä vuorovaikutus- ja leikkitaidoista. Pro gradu ‑tutkielmassani tarkastelin yhtä keskeistä kysymystä: voiko aikuisen suunnitelmallinen ja säännöllinen osallistuminen leikkiin tukea lasten vuorovaikutusta ja leikkitaitoja esiopetuksessa, ja onko kasvattajien osallistuminen mahdollista esiopetuksen kiireisessä arjessa?

Väitän että, vaikka lasten leikki- ja vuorovaikutustaidot ovat heikentyneet liiallisen ruutuajan vuoksi, näiden taitojen kehitystä voidaan tukea tehokkaasti tuetun leikin avulla esiopetuksessa.

Miksi aikuisen pitäisi osallistua leikkiin?

Leikki ei ole vain ajanvietettä, vaan keskeinen tapa, jolla esiopetusikäinen lapsi harjoittelee vuorovaikutusta, neuvottelua, roolien ottamista ja tunteiden säätelyä. Nykyisessä arjessa lasten kasvokkaiset vuorovaikutuskokemukset ovat kuitenkin vähentyneet, ja tämä näkyy leikissä: kaikilla lapsilla ei ole riittäviä taitoja päästä mukaan yhteiseen leikkiin tai pysyä siinä.

Tuettu leikki tarkoittaa leikkiä, jossa aikuinen osallistuu lasten leikkiin sensitiivisesti. Aikuinen ei ohjaa leikkiä ylhäältä käsin, vaan liittyy mukaan roolista käsin, tukee vuorovaikutusta ja auttaa rakentamaan yhteistä juonta.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena pääkaupunkilaisessa esiopetusryhmässä. Neljän viikon mittainen tuetun leikin interventiojakson aikana esiopetusryhmän kasvattajat osallistuivat lasten leikkeihin tutkimuksessa kehitetyn tuetun leikin mallin mukaisesti. Aineisto kerättiin havainnoimalla leikkiä ennen interventiota, sen aikana ja sen jälkeen, haastattelemalla lapsia ryhmissä sekä keräämällä kasvattajien kokemuksia kyselyllä ja keskusteluissa.

Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tuottaa yleistettäviä tuloksia, vaan ymmärtää, mitä leikissä tapahtuu, kun aikuinen on aidosti mukana, ja miten aikuisen osallistumisen koetaan vaikuttavan ryhmän leikkiin ja vuorovaikutukseen. Tuetun leikin mallin vaikutuksista vuorovaikutukseen ja leikkiin tarvitaan lisää tutkimusta erilaisissa esiopetusryhmissä ja pidemmältä ajanjaksolta.

Mitä leikissä muuttui?

Tulokset olivat selkeitä. Aikuisen osallistumisen myötä leikit muuttuivat sosiaalisemmiksi ja pitkäkestoisemmiksi. Leikkiryhmät kasvoivat, erilliset leikit yhdistyivät ja leikissä syntyi yhteisiä, mielikuvituksellisia juonia. Lapset käyttivät enemmän kieltä, neuvottelivat rooleista ja vaihtoivat niitä joustavasti. Lisäksi lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus lisääntyi leikissä ja sen ulkopuolella.

Erityisen merkittävää oli, että myös ne lapset, joille yhteinen leikki oli aiemmin vaikeaa, pystyivät aikuisen tuella sitoutumaan leikkiin. Intervention jälkeen lasten leikkitaidot olivat paremmat myös silloin, kun aikuinen ei ollut mukana leikissä, eli myönteiset muutokset leikissä laajenivat koskemaan myös lasten keskinäistä leikkiä.

Miksi tällä on merkitystä?

Tutkimus osoittaa, että tuettu leikki ei ole ylimääräinen työtehtävä, vaan pedagoginen valinta. Kun kasvattajat saavat riittävästi tutkimustietoa leikistä ja leikin tukemisesta, leikkiin osallistuminen on jopa kiireisessä esiopetusarjessa vaivatonta. Tuetun leikin malli ei vaadi lisäresursseja, sillä leikkitoiminta on ryhmätasoista ja kaikki lapset vaivat osallistua siihen riippumatta aikaisemmista vuorovaikutus- ja leikkitaidoista. Kun aikuinen osaa ja uskaltaa heittäytyä leikkiin, lasten sosiaaliset taidot kehittyvät, ja niin aikuiset kuin lapsetkin pääsevät nauttimaan jaetun leikin tuomasta ilosta.

Kirjoittajana Turun yliopiston kasvatustieteen maisteriopiskelija Annukka Mikonranta.

Lähteet

Bodrova, W., Leong, D. (2007) Tools of the Mind. The Vygotskian Approach to Early Childhood Education

Brown, A. L. (1992). Design Experiments: Theoretical and Methodological Challenges in Creating Complex Interventions in Classroom Settings. The Journal of the Learning Sciences, 2(2), 141–178.

Martikainen, S., Saarikivi, K., Helsingin yliopisto/uutiset, 18.4.2023

Mustonen R, Torppa R, Stolt S. Screen time of preschool-aged children and their mothers, and Children’s language development. Children. 2022;9(10):1577.

Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society: The development of higher psychological processes. Harvard University Press.

Kuva: Turun yliopisto.