Suurin osa nuorista kantaa huolta hyvinvoinnistaan ja pitää mielenterveyden ongelmia merkittävimpänä syynä pahoinvoinnille. Tämä tuli esille Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeessa vuonna 2022. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymistä ehkäisevä työ on tärkeää nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. (Eronen, Niskanen, Veijola & Simonen 2022.)
Pro gradu -tutkielmamme aihe koskeekin juuri nuoria ja heidän hyvinvointiaan. Tutkimme syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kokemuksia hyvinvoinnista käsitöiden tekemisen yhteydessä. Käsitöiden nuorille tuottamia hyvinvointikokemuksia on tutkittu aiemmin vain vähän. Eniten tutkimukset ovat koskeneet naisia ja vanhuksia. Tutkimuksissa on todettu, että käsitöiden tekeminen vähentää stressiä, rentouttaa ja tuottaa hyvinvointia monipuolisesti. Käsitöiden avulla on mahdollista unohtaa arjen huolet ja keskittyä mieleiseen tekemiseen. Myös sosiaalisuus on voimakkaasti yhdistetty käsitöiden tekemiseen.
Hyvinvointi voidaan jakaa kolmeen tekijään: Terveys, materiaalinen hyvinvointi ja koettu hyvinvointi, eli elämänlaatu. Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus ja yksilö itse määrittelee, mitä hyvinvointi hänelle merkitsee. Pro gradu -tutkielmamme näkökulmasta tarkistelimme psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointikokemusta, sillä niitä voidaan pitää tässä yhteydessä materiaalista hyvinvointia merkittävämpänä.
Käsityö hyvinvoinnin edistäjänä
Käsityötä voidaan pitää ihmisyyden keskeisenä tunnuspiirteenä, jossa kädet työstävät materiaalia tarkoituksenmukaisesti. Prosessin lopputuloksena syntyvä tuote on osoitus tekijän suunnitelmasta ja taidoista. (Kojonkoski-Rännäli 1998). Käsityöllä on potentiaalia tarjota tekijälleen monenlaisia kokemuksia, jotka tuottavat hyvinvointia. Käsityön avulla voi kasvattaa tunnetta oman elämän hallinnasta ja itseilmaisusta, sekä vähentää stressiä.
Tutkimuksen viitekehysmalli ja tutkimuskysymykset
Tutkimuksemme aihe koostui kolmesta tekijästä: Käsityö, starttipajan nuoret ja hyvinvointi. Nuorten työpaja toimi yhdistävänä tilana, jossa tutkimuksen osatekijät toimivat.
Kuvio 1 Tutkimuksen viitekehysmalli.
Tutkimus sisältää neljä tutkimuskysymystä, jotka ovat:
- Millaisia käsityöprosesseja nuoret toteuttivat käsityöpajan aikana?
- Millaisia tuntemuksia käsitöiden tekeminen herättää nuorissa?
- Millaisia hyvinvointikokemuksia syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat käsityöstä
- Millainen yhteys käsitöiden tekemisellä on nuorten minäpystyvyyden tunteeseen?
Tutkimusmenetelmänä kvalitatiivinen tapaustutkimus
Pro gradu -tutkielma toteutettiin nuorten työpajan starttipajalla maalis-toukokuussa vuonna 2022. Pidimme 11 kerran mittaisen ohjatun käsityöpajan nuorille, joiden aiheena oli kankaanpainanta ja ompeleminen. Nuoret valmistivat käsityöpajan aikana muun muassa lakanoita, laukkuja ja tyynyjä. Käsityöpajan aikana toinen tutkijoista ohjasi toimintaa ja toinen kirjasi ylös päivän tapahtumia ja puheenaiheita. Painotimme ohjauksessa positiivista palautetta, sillä sen avulla nuori voi kokea itsenä merkitykselliseksi, ja hänen uskonsa omiin kykyihinsä voi kasvaa. Havainnointimateriaalin ja teoriataustan perusteella kirjattiin haastattelukysymykset, joissa nuorilta itseltään kysyttiin heidän kokemuksiaan käsitöiden hyvinvointia tuottavista elementeistä.
Nuorten työpaja on 15–29-vuotiaille tarkoitettu tukityöllistämismuoto, jonka kaupunki tai kunta tarjoaa. Työpajan tarkoituksena on kartuttaa nuoren osaamista ja etsiä yhdessä ohjaajien kanssa hänelle työ- tai opiskelupaikka. Nuorten työpajan alaisena toimii starttipaja, jonka tarkoituksena on antaa tukea syrjäytyneille nuorille. Usein työttömyys ei ole ainoa ongelma, vaan heillä on arkielämässä selviytymisen haasteita. Haasteet voivat johtua esimerkiksi mielenterveysongelmista, päihteiden väärinkäytöstä ja neurologisista poikkeavuuksista. Kun starttipajan nuori selviytyy paremmin arjen haasteista, voidaan hänelle etsiä työ- tai opiskelupaikkaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla työskentelyä ja kirjaamalla havainnot ylös päiväkirjamaiseen muotoon. Havainnot koskivat päivien tapahtumia, kunkin nuoren omaa työskentelytapaa ja puheenaiheita, joita nuoret toivat esille työskentelyn lomassa. Toisena aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin ennalta päätettyjen kysymysten mukaan työpajakokonaisuuden jälkeen.
Tutkimustulokset
Tässä tutkimuksessa nuoret kokivat tekemisen merkitykselliseksi saadessaan itse päättää, mitä tekivät ja ja miten edetä työskentelyssä. Tuodessamme esille jokaisen nuoren läpi käymän käsityöprosessin kuvasimme prosessin merkityksellisyyttä juuri hänen näkökulmasta.
Merkittävimpiä tunnekokemuksia nuorilla olivat innostus ja ilo oman kädenjäljen näkemisestä, onnistumisen kokemukset sekä rauhoittuminen ja rentoutuminen tekemiseen keskittymisen aikana. He mainitsivat sanat meditatiivisuus, terapeuttisuus ja flow.
Käsityön tekemisen yhteys hyvinvointiin näyttäytyi selkeästi sekä havainnoissa että nuorten kuvailuna haastattelujen aikana. He kokivat käsitöiden tekemisen tuottavan heille hyvinvointia rentoutumisen ja rauhoittumisen sekä murheiden unohtamisen kautta. Nuoret kuvailivat käsitöiden tekemisen olevan terapeuttista ja mahdollistavan itseilmaisua. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia kuin käsityön hyvinvointikokemuksista aikaisemmin saadut tulokset.
Sosiaalisten suhteiden vaikutus käsityön tuottamaan hyvinvointiin ei ollut nuorten kuvauksissa yhtä merkittävää kuin mitä se on ollut muissa tutkimuksissa. Osalle ryhmä ja ryhmältä saatu tuki oli merkityksellinen työskentelyn kannalta, osalle ei niinkään. Osa koki työskentelyn olevan joskus helpompaa yksin. He eivät myöskään nähneet positiivista ilmapiiriä kovin tärkeänä suhteessa työskentelyn etenemiseen, vaan näkivät prosessin enemmän henkilökohtaisena.
Tutkimukseen osallistuneet nuoret kokivat myös negatiivisia tuntemuksia työskentelyn aikana. Heitä yhdisti pelko siitä, että työ ei koskaan valmistuisi vaan jäisi kesken. Sen toiminta liittyisi heille tuttuun epäonnistumisten ketjuun. Tämän tuloksen voidaan päätellä kertovan tutkimuksen kohteista, nuorista, joilla on psyykkisiä ongelmia, elämänhallinnan vaikeuksia ja jotka ovat riskissä syrjäytyä.
Työn valmiiksi saaminen oli nuorille suuri ilonaihe ja helpotus sekä onnistumisen kokemus. He kuitenkin ilmaisivat epävarmuutta kyvystään tehdä vastaavaa jatkossa, vaikka osa koki taitojensa parantuneen ja käsityksen omasta itsestään muuttuneen ainakin jonkin verran. He eivät nähneet käsitöiden tekemistä jatkossa mahdottomana, ja ilmaisivat iloa tekemisestä sekä saadusta ohjauksesta.
Salomaa, M & Syren, C 2023. “Tuntuu, että mä rentoudun, kun saan keskittyä siihen ja unohtaa kaiken muun” – Nuorten kokemuksia käsityön tuottamasta hyvinvoinnista työpajatoiminnassa
Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.
Tekijät:
Maija Salomaa
Charlotta Syren
Ohjaaja:
Marja-Leena Rönkkö