Kartoitimme pro gradu -tutkielmassamme asiantuntijoiden näkemyksiä alkuopetuksen käsityöstä. Määrittelimme asiantuntijuuden kriteerit, jotka pohjautuivat työkokemukseen käsityön opetuksesta peruskoulussa ja kelpoisuuteen opettajana toimimiseen. Asiantuntijahaastattelujen pohjalta rakensimme kuvaa siitä, mikä on käsityön asema ja merkitys alkuopetuksessa. Lisäksi keräsimme tietoa siitä, miten alkuopetuksen käsityötä kentällä toteutetaan ja millä tavalla tällä hetkellä voimassa oleva opetussuunnitelma käsityön opetusta ohjaa. Tutkimukseen haastateltiin kuutta asiantuntijaa.
Aihetta oli mielestämme tärkeää tutkia, sillä alkuopetuksen käsityössä luodaan pohjaa tulevaisuuden koulutielle. Positiiviset tai negatiiviset kokemukset voivat kulkea mukana koko koulutaipaleen vaikuttaen oppilaan motivaatioon ja asenteeseen käsityötä kohtaan, niin hyvässä kuin pahassa. Onkin siis tärkeää tutkia mitä ja miten käsityötä opetetaan koulutaipaleen ensimmäisenä kahtena vuotena. Jos tutkimuksessa olisi noussut esiin jotakin huolestuttavia seikkoja alkuopetuksen tilanteesta käsityön osalta tällä hetkellä, olisi siihen ollut helppoa lähteä selvittämään laajemmin syitä ja ehdottomaan mahdollisia ratkaisuja.
Tutkimuksessa selvisi
Tuloksissa esiintyy selkeää opetuksen painottumista tekstiilityön sisältöihin, mutta opetus on silti monipuolista ja teknisen työn sisältöjä arvostetaan myös suuresti. Opetuksessa pyritään teettämään oppilailla projekteja, jotka olisivat mielekkäitä, mutta myös sellaisia, joissa oppii monipuolisesti taitoja, joita oppilas todennäköisesti tarvitsee tulevaisuuden arjessaan. Opetussuunnitelma vaikuttaa opetukseen melko paljon, mutta sen avoimuutta opetuksen sisältöjen osalta arvostetaan suuresti. Tämä mahdollistaa opettajille vapauden toteuttaa opetusta haluamallaan tavalla. Asiantuntijamme ovat tyytyväisiä tämänhetkiseen opetussuunnitelmaan ja arvostavat sen tarjoamaa vapautta suunnitella itse omaa opetustaan. Käsityön arvostaminen oppiaineena on myös nähtävissä ja asiantuntijat toivovat, että leikkauksia ei kohdistuisi jatkossa taito- ja taideaineisiin.
Mitä tutkimuksesta jäi käteen?
Tutkimus avaa monipuolisesti asiantuntijoiden näkemyksiä opetussuunnitelmaa sekä käsityönopetusta kohtaan. Tuloksia voisi hyödyntää jatkossa, kun kunnissa ja kouluissa pohditaan resurssointia oppiaineiden välillä. Tuloksista esiin nousevat seikat, kuten hienomotoriikan ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen ovat tärkeitä taitoja tulevaisuuden työelämässä. Nämä kehittyvät käsityön lisäksi laajalti myös muissa taito- ja taideaineissa, mutta jostakin syystä tuntuu, että aina kun leikkauksia tehdään, jää käsityöt heikompaan asemaan. Lisätutkimus aiheesta voisi tuoda käsityön tilannetta esiin laajemmalle yleisölle. Ehkä taito- ja taideaineet saavat ansaitsemansa aseman tasavertaisena oppiaineena vielä jonakin päivänä. Konkreettisten tulosten lisäksi haastattelemamme asiantuntijat kiittivät meitä haastatteluista, sillä näiden kautta he pääsivät itse laajemmin pohtimaan omaa opetustaan, sekä jakamaan kokemuksiaan ja mielipiteitään opetuksesta ja vallitsevasta opetussuunnitelmasta.
Tutkimus herätti mielenkiinnon myös jatkotutkimuksiin
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, jatkuuko painottuminen edelleen samanlaisena, kun työelämään on siirtynyt entistä enemmän opettajia, jotka saavat koulutuksensa aikana jo pätevyyden sekä tekstiilityön, että teknisen työn sisältöjen opettamiseen. Myös käsityönopetuksen jatkumoa tutkimalla voisi saada selville paljon uusia näkökulmia opetukseen ja sen painotukseen. Miten eri kaupungeissa ja kouluissa toteutetaan ylipäänsä käsityön opetusta, sekä millainen jatkumo näissä kouluissa toteutuu ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan käsityön osalta.
Jokitulppo, T & Mäkipää, H. 2023. Alkuopetuksen käsityö asiantuntijoiden silmin Opetussuunnitelmasta käytännön toteutukseen
Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus