Millaisia tunteita vaatteen valmistus herättää tekijässä käsityöprosessin eri vaiheissa? Miten käsityöprosessin eri vaiheissa koetut tunteet heijastuvat housujen valmistukseen? Näihin kysymyksiin pyrimme saamaan vastauksia pro gradu -tutkielmassamme. Tutkielmassamme syvennyimme vaatteen valmistusprosessiin pohjautuen Turun yliopiston tarjoamien käsityön perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen aikana saamiimme valmiuksiin. Tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena eli tutkimus pohjautui tutkijoiden omaan housujen valmistusprosessiin sekä siinä heränneiden tunteiden tunnistamiseen sekä tarkastelemiseen. Tutkittavina toimivat siis tutkijat itse.
Merkitykselliseksi aiheen tutkimisen teki se, että tunteet ovat läsnä kaikessa tekemisessä ja oppimisessa. Tietoisuuden lisääminen siitä, millaisia tunteita käsityöprosessi voi tekijässä herättää sekä siitä, miten esiin nousseet tunteet vaikuttavat työskentelyyn, on merkityksellistä tietoa käsityötä opettaville, mutta aihetta on tutkittu vähän.
Housujen valmistusprosessin aikana tunnistettiin 25 erilaista tunnetta, tunteet olivat perustunteita, kuten viha, pelko, yllätys, suru, ilo ja inho tai niiden yhdistelmiä, kuten turhautuminen, pettymys, tyytyväisyys ja ylpeys. Tunteet vaihtelivat tutkijoiden sekä eri työvaiheiden välillä. Tunteet ilmenivät tutkijoissa sekä sanallisesti että elein. Tutkijoiden kokemat tunteet olivat vahvasti yhteydessä heidän näkemykseensä omasta ammattitaidostaan. Tutkijat kokivat positiivisia tunteita sellaisten työvaiheiden osalta, jotka olivat heille entuudestaan tuttuja ja joissa he kokivat mahdollisuuden luottaa omaan tekemiseensä sekä mahdollisesti muokata omaa työskentelyään. Negatiivisia tunteita tutkijat kokivat sellaisten työvaiheiden osalta, jotka olivat heille vieraampia tai epäselviä. Tutkijoiden tunteet olivat siis yhteydessä heidän kokemukseensa omasta ammattitaidostaan käsityön opettajana.
Tutkijoiden tunnistamat tunteet heijastuivat vaatteen valmistusprosessiin toiminnan ja ajattelun kautta. Tunteet vaikuttivat tekijöiden työskentelyn etenemiseen sekä keinoihin ratkaista ja analysoida ongelmia. Positiiviset tunteet ohjasivat työskentelyä eteenpäin, sillä tutkijan tunne mahdollisti luottamuksen omaa toimintaa kohtaan. Negatiiviset tunteet hidastivat tai lamaannuttivat työskentelyn etenemistä, sillä tutkijan tunne ohjasi työvaiheen syvällisempään pohdintaan sekä ongelmanratkaisuun.
Tutkimus toi merkityksellistä tietoa siitä, että työvaiheessa tunnistettu tunne voi ohjata tekijäänsä uuden oppimiseen ongelmanratkaisun kautta tai tukea riskinottoja työskentelyssä. Tunne voi ohjata myös työskentelyä lamaantumiseen tai vaikuttaa koko käsityöprosessin ohjaavana tunnetilana. Tunteet voivat muuttua työskentelyn edetessä sekä työvaiheiden välillä, kuitenkin huomioiden tunnekokemusten olevan aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä.
Nummi, R. & Mäkinen, N. (2026). Tunteet vaatteen valmistusprosessissa tekijöiden kokemana – Autoetnografinen tutkimus housujen valmistuksesta. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.
Tekijät: Reetta Nummi ja Nelli Mäkinen
Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena Rönkkö