Yrittäjyyskasvatusta on opetettu peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa jo kolmen vuosikymmenen ajan, mutta tutkimus perus- ja ammatillisen opetuksen ulkopuolella on hyvin vähäistä. Useiden tutkimusten pohjalta tiedetään, että oppilaiden hyvä minäpystyvyys ennustaa parempaa menestystä koulussa yleisesti ottaen. Mutta miten yrittäjämäinen oppiminen koetaan peruskoulujärjestelmän ulkopuolella? Entä onko minäpystyvyydellä jokin yhteys yrittäjämäisen oppimisen kokemuksiin käsityössä? Pro gradu -tutkielmassani selvitin käsityökoulu Näpsän oppilaiden kokemuksia minäpystyvyydestä ja yrittäjämäisestä oppimisesta käsityökurssilla. Aineisto kerättiin oppilaiden oppimispäiväkirjoilla ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimukseen osallistu viisi oppilasta, jotka olivat 11–14-vuotiaita.
Käsityökoulu Näpsä on Taito Pirkanmaan ylläpitämä oppilaitos, joka tarjoaa käsityön taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille. Yrittäjämäistä oppimista voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Tutkimuksessani keskityin EntreComp-viitekehysmalliin (Bacicalupo ym. 2016) ja sen kautta yrittäjämäiseen oppimiseen. Näpsän oppilaat oppivat käsityökurssin aikana yrittäjämäisen oppimisen teemoja, kuten luovuutta, motivaatiota ja sinnikkyyttä sekä oppimaan tekemisen kautta. Käsityötekniikkana toimi hartsivalu. Minäpystyvyys on ihmisen oma käsitys omasta kyvykkyydestään suoriutua jostain tehtävästä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten Näpsän oppilaat kokevat oman minäpystyvyytensä tason sekä miten he kokevat valikoidut yrittäjämäisen oppimisen teemat.
Näpsän oppilaiden käsityötuotteita, jotka syntyivät kurssilla
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yrittäjämäisen oppimisen eri teemojen kautta oppiminen on mielekästä. Kurssilla painotettiin kulttuuria, jossa virheiden tekeminen oli sallittua, ellei jopa toivottua. Oppilaat kokivat oppivansa virheistään, tehden erilaisia ratkaisuja seuraavalla kerralla käsitöitä tehdessään. Oppiminen oli kurssilla yhteisöllistä toimintaa, jossa voitiin kurssikavereiden kanssa pohtia eri työvaiheita ja oppilaat tekivätkin havaintoja sekä oppivat toisiltaan. Kurssilla ei annettu valmiita vastauksia, jolloin oppilaat oppivat puhtaasti tekemällä. Yleinen kokemus oli, että yrittäjämäisen oppimisen teemat käsityökurssilla olivat mukavia, sillä sai vapaasti kokeilla eri materiaaleja ja tekniikoita turvallisuus huomioiden. Oppilaat muokkasivat sinnikkäästi tuotteitaan, jotta saivat mieleisensä käsityötuotteet. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että oppilaiden minäpystyvyyden taso oli pääosin positiivinen, joka näkyi myös oppilaiden pääosin positiivisissa yrittäjämäisen oppimisen kokemuksissa. Oppilaiden positiiviset kokemukset omasta oppimisestaan olivat minäpystyvyyden tason kanssa samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan viedä myös peruskoulun kentälle. Yrittäjämäisen oppimisen toimintatavat kasvattavat minäpystyvyyttä, sinnikkyyttä, luovuutta, ryhmätyötaitoja ja kestäviä toimintatapoja sekä tuovat uutta näkökulmaa käsityön opetukselle. Avoin työskentelykulttuuri, jossa virheet sallitaan ja niistä opitaan sekä esimerkiksi oppiminen kokemuksen kautta voivat rikastuttaa käsityönopetusta perusopetuksessa. Virheen korjaaminen antaa oppilaalle mahdollisuuden testata oppimaansa tekniikkaa heti ensimmäisen tuotteen tehtyä. Näin virheistä voi oppia ja kokeilla uutta tekniikkaa heti käytännössä.
Lähde: Bacigalupo, M., Kampylis, P., Punie, Y. & Van den Brande, G. (2016). EntreComp: The Entrepreneur-ship Competence Framework. Luxembourg: Publi-cation Office of the European Union. https://doi.org/10.2791/593884
Lumia, T-K. 2025. Käsityökoulu Näpsän oppilaiden minäpystyvyyden ja yrittäjämäisen oppimisen kokemukset käsityökurssilla. Turun Yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus
Tekijä: Tuuli-Katariina Lumia
Ohjaaja: Dosentti Jaana Lepistö