Cultural Interaction Researcher Network

Follow us on Instagram


Upcoming events


12.4 Structural racism and migration  

Time: 12.4.2024, 13:00-15:00 (EEST / UTC+03:00)

NB! There is also a possibility to follow the seminar together in Publicum (Assistentinkatu 7), seminar room 399 (University of Turku, Finland).

The online multidisciplinary seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing continues!

Join us for an exploration of a pressing question in today’s landscape – structural racism and migration. This fourth webinar of the series will dive into two perspectives on issues which have been contentious for the past couple of years. Finland prides itself in being the happiest country for a number of years in a row and a model country for equality, despite having numerous reports and studies on the state of racism and inequality. What are then issues and phenomena that may be hidden beneath the facade of the model country for equality and the world’s happiest country? For this session we have two presentations: First, Quivine Ndomo will talk about discriminative structures that shape the lives of non-EU citizens and so-called “second generation migrants”, a presentation which is based on her PhD dissertation. Our second presentation is by Johanna Ennser-Kananen, who will discuss how language and racialization interact and how we can move toward culturally sustaining pedagogies in Finland. We have reserved plenty of time for discussion and questions and we welcome an open and respectful discussion!

The seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing is a multidisciplinary online seminar organized by three networks from the University of Turku, Finland: the Cultural Interaction Researcher Network KULTVA, the Centre of Language and Wellbeing (LaWe), and the Research Center for Culture and Health. The aim of the seminar is to foster international networking and research collaboration between social sciences, humanities, and linguistics, focusing on topics related to health and wellbeing.


Quivine Ndomo (University of Jyväskylä, Finland)

The bold faces of discrimination and racism in Finland: A structural perspective

In my presentation, I will discuss empirical illustrations of blatant discriminative structural processes and norms that shape the labour market integration experiences of Third-country national migrants in Finland. My objective is to draw attention to critical structures such as Finland’s migration regime, focus on some of their functions that are otherwise missed, and show how they affect the lives of non-EU/EEA citizens, and people who are discriminatively perceived and treated as non-EU citizens such as the so-called “second generation migrants”. The presentation is based on my doctoral dissertation, which is based on 51 biographical narrative interviews with 44 individuals who migrated to Finland for studies, and 7 for family and international protection purposes. 45 participants were Black Africans.  

In the whole group discussion, I will be happy to have webinar participants bring in their takes on the intersection of culture and well-being specifically, but also language where that is possible.

Johanna Ennser-Kananen (University of Jyväskylä, Finland)

My home is my language: Towards culturally sustaining pedagogies in Finland

How do language and racialization interact? Why does this interaction matter in language education? And how does all of this relate to wellbeing? In this presentation, I discuss these questions based on examples from an adult basic education context in rural Finland. Data thus stems from my long-term engagement with a community college that serves adult students who are forced migrants from mostly African and West Asian countries. I understand wellbeing broadly as striving towards social justice, educational equity, and belonging, and show how these are challenged if language use/learning orient towards white and Eurocentric norms. I also provide examples of language use as a means of resistance and home making. Together, these examples make an argument for implementing culturally sustaining pedagogies in Finnish educational contexts.   


Quivine Ndomo is a University teacher at the University of Jyväskylä and a project researcher on the JUSTMIG project funded by the European Commission’s DG Employment, and the SINKING ISLANDS project funded by the KONE foundation. My research interprets and problematises the labour market structures for migrant workers in the EU from a social constructivist lens, using multiple theories including theories of citizenship rights, welfare, disaggregated human agency, social construction, and justice among others.

Johanna Ennser-Kananen is an Associate Professor of English and Academy Research Fellow at the University of Jyväskylä’s Department of Language and Communication Studies. Her work focuses on linguistically and culturally sustaining language and teacher education, particularly on epistemic justice in educational contexts. This entails the deconstructing of white, Eurocentric, and anthropocentric norms and the search for more sustainable and community-guided ways of being an academic.


Alternative Futures film club / film + discussion @Kirjakahvila 

****Suomeksi lopussa******

The ability to imagine alternatives to the present is crucial for civil society and a powerful tool for political struggle. How can we imagine alternative futures through films? Come and find out every second Thursday at 18.30 in our film & discussion club organized in collaboration with Kirjakahvila, the research project Imagining Sustainable Digital Futures (Aalto University) and the KULTVA research network (University of Turku). In Spring 2024, we will be watching and talking about ten political science fiction films from four decades, with varying themes and visions of the future. Free admission.

When and where: Every other Thursday 18.30 @ Turun Kirjakahvila (Vanha Suurtori 3, Brinkkalan sisäpiha, Turku), starting 25.1.2024. Majority of the films will be in English, with English or Finnish subtitles.

Kevään 2024 ohjelma // Spring 2024 programme: 

25.01. luokkakonflikti // class conflict

22.02. feministinen kollektiivinen toiminta // feminist collective action

07.03. valvontavaltio // surveillance state

21.03. maailmanloppu // the apocalypse

04.04. alkuperäiskansojen vastarinta // indigenous resistance

18.04. utopia

02.05. nationalismi ja muukalaisviha // nationalism and xenophobia

16.05. tekoäly // AI

30.05. kapitalismi // capitalism

See Kirjakahvila’s website for the full list and descriptions of films: Follow @kirjakahvila and @kultva_utu on Instagram or their websites for updates.

The film club kicks off with Metropolis (Fritz Lang, 1927, silent film, English subtitles). This futuristic dystopia set the stage for and inspired dozens of films and tv series. It explores a metropolis where wealthy industrialists rule the city from the top while the workers live in underground dwellings in appalling conditions and working hours. However, revolutionary powers are brewing among the workers, and even the city master’s own son starts to show interest in the welfare of the working class… 

Metropolis is unarguably one of the most famous films exploring socialist and communist themes and mediating the class conflict. We wanted to include this film due to its status as classic film on socialist futuristic themes and depiction of urban dystopia, but also because it explores mediating and resolving the class conflict. Whether you agree with the solution or not is up for discussion after the film!

NB! The post-film talks will also be used (anonymised) as data for the research project Imagining Sustainable Digital Futures. Participation is voluntary, and you can join the discussion without participating in the collection of data. More information at the screenings or from Minna Vigren:

Accessibility and safer space guidelines: KULTVA and Kirjakahvila follow safer space guidelines in their events. Unfortunately, Kirjakahvila does not have wheelchair-accessible entrance and toilets. More info on the safer space guidelines and accessibility can be found at 


Vaihtoehtoiset tulevaisuudet -leffakerho / elokuva + keskustelu @Kirjakahvila 

Vaihtoehtojen kuvittelu on ratkaisevan tärkeä kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten kamppailujen työkalu. Voimmeko kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia elokuvien avulla? Tervetuloa pohtimaan aihetta ja keskustelemaan siitä Kirjakahvilan, Kestäviä digitaalisia tulevaisuuksia kuvittelemassa -tutkimushankkeen ja KULTVA-tutkimusverkoston yhteistyössä järjestämään elokuva- ja keskustelusarjaan Kirjakahvilassa joka toinen torstai klo 18.30. Kevätkaudella 2024 katsomme kymmenen erilaisia teemoja käsittelevää ja erilaisia tulevaisuuksia visioivaa yhteiskunnallista scifielokuvaa neljältä vuosikymmeneltä. Ei pääsymaksua.

Missä ja milloin: Joka toinen torstai klo 18.30 @ Turun Kirjakahvila (Vanha Suurtori 3, Brinkkalan sisäpiha, Turku), alkaen 25.1.2024. Suurin osa elokuvista on englanniksi, tekstitykset suomeksi tai englanniksi.

Kevään 2024 ohjelma // Spring 2024 programme:

25.01. luokkakonflikti // class conflict

22.02. feministinen kollektiivinen toiminta // feminist collective action

07.03. valvontavaltio // surveillance state

21.03. maailmanloppu // the apocalypse

04.04. alkuperäiskansojen vastarinta // indigenous resistance

18.04. utopia

02.05. nationalismi ja muukalaisviha // nationalism and xenophobia

16.05. tekoäly // AI

30.05. kapitalismi // capitalism

Leffasarjan elokuvat ja niiden kuvaukset löydät Kirjakahvilan sivuilta: Lisätietoja ja ajankohtaisia päivityksiä myös Instagramissa:  @kultva_utu ja @kirjakahvila

Leffasarjan aloittaa Metropolis (Fritz Lang, 1927, mykkäelokuva, tekstitys englanniksi), jonka futuristinen dystopia on sittemmin inspiroinut kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja. Elokuvan näyttämönä on metropoli, jota hallitsevat rikkaat teollisuuspohatat korkealta kaupungin korkeuksista samalla kun työväki elää maanalaisissa tunneleissa kurjissa oloissa. Työläisten keskuudessa kytee kuitenkin kapinan siemen, ja jopa kaupungin johtajan oma poika kiinnostuu työväenluokan hyvinvoinnin edistämisestä…  

Metropolis on kiistatta yksi kuuluisimmista sosialismia, kommunismia ja luokkakonfliktia käsittelevistä elokuvista. Halusimme ottaa elokuvan mukaan sarjaan paitsi sen klassikkoaseman vuoksi, mutta myös siksi että elokuvassa pohditaan konkreettisesti luokkakonfliktin sovittelua ja ratkaisemista. Elokuvan jälkeisessä keskustelussa onkin kiinnostava kuulla, mitä mieltä olit ratkaisusta!

HUOM.! Elokuvien jälkeen käytävää keskustelua hyödynnetään (anonymisoituna) myös aineistona Kestäviä digitaalisia tulevaisuuksia kuvittelemassa -tutkimushankkeessa. Osallistuminen on vapaaehtoista, ja voit ottaa osaa keskusteluun osallistumatta itse tiedonkeruuseen. Lisätietoa näytöksissä tai Minna Vigreniltä:

Esteettömyys ja turvallisempi tila: KULTVA ja Kirjakahvila noudattavat tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatteita. Valitettavasti Kirjakahvilassa ei ole pyörätuolille esteetöntä sisäänkäyntiä eikä vessoja. Lisätietoa turvallisemman tilan ohjeistuksesta ja esteettömyydestä löytyy osoitteesta:


Past events

19.3 Week against racism &IAW film screening + discussion: The Hurdle

Week against racism & IAW film screening + discussion: The Hurdle (dir. Michael Rowley, 2019, 1h 27min)

An event by KULTVA network

Time: 19.3.2024, 14.30–16.30

Place: SH211, Publicum building, second floor, Assistentinkatu 7, Turku

The KULTVA network is organising a screening of the documentary The Hurdle. The film follows Palestinian youth living under military occupation. Sami and Mohammad, the film’s protagonists, begin teaching parkour and photography to the youth in their community. The film portrays how young people try to find creative ways to overcome the personal and political obstacles in their daily lives. The visually stunning documentary has been nominated for and won numerous documentary awards. It offers a fresh look at the lives of Palestinians under occupation and asks how to find ways to practice freedom.

The film will be followed by a moderated discussion on the thoughts and issues raised by the film.

The film audio is in English, Arabic and Hebrew. We will watch the film with English subtitles.

Due to the limited capacity of the seminar room, please register for the event by emailing Elina Sutela by 17 March at the latest.

This event is part of the Week Against Racism (18-24 March) and Israel Apartheid Week (IAW) (1-31 March).

The screening is free and open to the public. You are very welcome!

Safer space:

KULTVA follows safer space principles in their events. You can familiarise with these principles on KULTVA’s website:


The seminar room is accessible to wheelchairs and mobility aids. Access to the seminar room is through the main doors of Publicum from the courtyard. There is a ramp at the main entrance and a button on the right side of the ramp to open the electric doors of the main entrance. From the main entrance, go straight ahead to the lift. The lecture hall is located on the second floor of the Publicum. You need to across the lobby towards the vending machine to find the room. Accessible toilets are located in the second-floor lobby and in the ground level lobby. Accessible toilets are also available in the lobbies on the third and fourth floors. If you have any questions about accessibility of the event, please contact Elina Sutela, elisut[at]

7.3 Ihmiskuvan laajentamisen mahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa 

Ilmoittautumislinkki kahvitarjoiluja varten (DL 29.2.) ilmoittautuminen  

Missä? PUB5 (Turun yliopisto) Huom! Tila vaihtunut!

Milloin? 7.3.2024 klo 13:00-16:00 

Elämme älyn vankilassa. Hallitsevan ihmiskuvan mukaan ihminen on omaa etuaan ajava, kylmän laskelmoiva yksilö, joka ajattelee olevansa oikeutettu alistamaan luontoa ja joka tekee yhteistyötä vain, jos siitä saa henkilökohtaista hyötyä. Seurauksena taloudellistumisen, rationaalistumisen, medikalisaation ja turvallistamisen prosessit muovaavat yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Samalla tämä ihmiskuva on johtanut ekokriisiin ja sotaisuuteen. Ihmiset voivat huonosti, koska he kärsivät ristiriidasta oman kokemusmaailmansa ja hallitsevan ihmiskuvan välillä. 

Paneelikeskustelussa ideoimme, kuinka voisimme vapautua älyn vankilasta laajentamalla ihmiskuvaamme kattamaan ihmisen kehollisena, haavoittuvaisena, aloitteellisena, empatiaan ja rakkauteen kykenevänä mutta myös ristiriitaisena olentona. Lisäksi puhujat Elisa Aaltola, Kaisa Kuurne ja Miina Savolainen kertovat omasta työstään monipuolisemman ihmiskuvan puolesta.  

Elisa Aaltola toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina ja tutkijana Turun yliopistossa.  Aaltola on julkaissut ihmisen suhteesta muihin eläimiin runsaasti tutkimusta ja 13 kirjaa, muun muassa ”Häpeä ja rakkaus: ihmiseläinluonto” (2019), ”Ihminen kaleidoskoopissa” (2020), ”Esseitä eläimistä” (2022) ja ”Puhe eläinten puolesta” (2023). Useissa teoksissaan Aaltola tarkastelee ihmisyyden ja erityisesti inhimillisyyden käsitteitä. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Animalia -palkinto elämäntyöstä eläinten hyväksi ja vuonna 2022 hän sai Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Tällä hetkellä Aaltola johtaa Koneen Säätiön poikkitieteellistä hanketta, joka tutkii suomalaisten eläinasenteita. 

Kaisa Kuurne on sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori, jonka tutkimusaiheet ovat pitäneet sisällään mm. yhteisön ja kuulumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden, yhteiskunnallisen ihmiskuvan, haavoittuvuuden ja toimijuuden teemoja. Hän on Ihmisyyden monet puolet -verkoston koollekutsuja ja samannimisen blogin päätoimittaja. Kaisa johtaa tällä hetkellä synnytyskulttuurin murrosta käsittelevää hanketta Helsingin yliopistossa. Akateemisen työn lisäksi hän on runoilija ja kouluttaa ja kirjoittaa arkkityyppisen syvyyspsykologian teemoista. Keho-mieliyhteyttä hän tutkii joogan välityksellä. Kaisalle yhteiskunnan ihmiskuvan monipuolistaminen ja ihmisyyden eri puolien integrointi ovat sydämen asioita. 

Miina Savolainen on taidehyvinvoinnin edelläkävijä Suomessa yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Hänet tunnetaan voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjänä ja kouluttajana sekä rakastetun Maailman ihanin tyttö -lastensuojeluprojektin äitinä. Miinan työ perustuu lempeään, arvostavaan ja dialogiseen katseeseen, jonka avulla tehdään terapeuttista identiteettityötä sekä rakennetaan psykologisesti turvallisia, ihmisten keskinäistä erimaailmaisuutta sietäviä ja arvostavia yhteisöjä; perheitä, koululuokkia, vertaisryhmiä ja työpaikkoja. Miina on palkittu työstään mm. Vuoden Kristiina, Vuoden Nuori Valokuvaaja, Lastenkulttuurin valtionpalkinto sekä Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinto -tunnustuksilla. Suomalaiset saivat tutustua menetelmään myös Yle Teeman perhesuhteita parantaneessa Valokuvan Voimaa -tv-sarjassa. 

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä tutkimusverkosto KULTVA ja Ihmisyyden monet puolet -verkosto. Paneelikeskustelua ohjaavat sosiaalipolitiikan yliopisto-opettaja Johannes Kananen ja sosiaalityön yliopisto-opettaja Veera Niemi. Lisätietoja tapahtumasta ja sen käytännön järjestelyistä antaa Anna Kuusela ( 


6.3 Millaista on olla tutkija? / How to be a researcher?

***In English below***

Aika: keskiviikko 6.3, 14:15-15:45

Paikka: PUB4 (Assistentinkatu 7) Huom! Tila vaihtunut!

Upeita konferenssimatkoja? Pelkkää yksin työskentelyä? Jatkuvaa rahoituksen hakemista? Joustavat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön?

Oletko koskaan miettinyt, millaista tutkijan työ todellisuudessa on? Nyt sinulla on mahdollisuus tulla kuulemaan, keskustelemaan ja kysymään aiheesta.  Puhumme tilaisuudessa siitä, mitä kaikkea tutkijan työhön voi liittyä. Lisäksi kolme väitöskirjatutkijaa (Elina Laine, Kirsti Sippel ja Markus Laaninen) kertoo yhdestä päivästään tutkijana.

Tapahtuma on tarkoitettu väitöskirjan kirjoittamisesta kiinnostuneille opiskelijoille, juuri väitöskirjansa aloittaneille, vertaistukea kaipaaville väitöskirjatutkijoille ja yleisesti kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita (väitöskirja)tutkijan arjesta.

Ilmoittauduthan tapahtumaan tarjoilujen vuoksi viimeistään 28.2 täällä:

How to be a researcher?

Time:  Wednesday 6.3, 14:15-15:45

Place: PUB499 (Assistentinkatu 7)

Amazing conference trips? Just working alone? Constantly looking for funding? Flexible and free? Flexibility to influence your own work?

Have you ever wondered what a researcher’s job is really like? Now is your chance to come and hear, ask and discuss.  We will talk about all the things that can be involved in being a researcher. In addition, three PhD researchers (Elina Laine, Kirsti Sippel ja Markus Laaninen) will talk about one of their days as a researcher.

The event is aimed at students interested in writing a doctoral thesis, people who have just started their PhD journey, doctoral researchers who need peer support and, in general, anyone interested in the everyday life of a (doctoral) researcher.


24.1 Kapitalistinen realismi Suomessa – 15 vuotta Mark Fisherin teoksesta 

***in English below

Milloin? 24.1.2024 klo 13-16
Missä? Pub5 (Assistentinkatu 7)
Huomoitavaa: Puheet pidetään suomeksi, mutta luentosalissa on tarjolla automaattikäännös englanniksi.

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 15 vuotta Mark Fisherin vaikuttavasta teoksesta “Kapitalistinen Realismi”. Sen kunniaksi järjestämme miniluentoja ja paneelin, jotka pureutuvat kapitalistisen realismin vaikutuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa mm. mielenterveyden, päihteidenkäytön, asunnottomuuden ja askeesin konteksteissa.


Kimmo Jylhämö, toimitusjohtaja, Vastapaino

Pontus Purokuru, kirjailija ja filosofi

Riikka Perälä, tutkijatohtori, Y-säätiö

Paneelin juontaa sosiologian maisteriopiskelija Olavi Partanen.

Ilmoittautumiset kahvitusta varten viimeistään 17.1.2024:

Lisätietoa: Kirsti Sippel,


When? 24.1.2024 klo 13-16
Where? Pub5 (Assistentinkatu 7)
Please note! Speeches will be given in Finnish, but automatic translation into English will be available in the lecture hall.

In 2024, it will have been 15 years since the impactful work ‘Capitalist Realism’ by Mark Fisher. In celebration of this milestone, we are organizing mini-lectures and a panel discussion that delve into the effects of capitalist realism in Finnish society, addressing contexts such as mental health, substance use, homelessness, and asceticism.

Speakers include 

Kimmo Jylhämö, CEO of Vastapaino

Pontus Purokuru, author and philosopher

Riikka Perälä, research fellow at Y-Foundation

The panel will be moderated by Olavi Partanen, a master’s student in sociology.

Please register for the coffee by 17.1.2024:

For more info: Kirsti Sippel,


23.11 Linguistic inclusion in social and healthcare services

Time: 23.11.2023, 12:00-14:00 (EEST / UTC+03:00)
NB! There is also a possibility to follow the seminar together in Publicum (Assistentinkatu 7), seminar room 399 (University of Turku, Finland).
The online multidisciplinary seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing continues!
Join us for an exploration of a pressing question in today’s landscape – Linguistic inclusion in social and healthcare services. This third webinar of the series will shed light on two increasingly relevant, but too often hidden, perspectives into social and health services: the nuanced roles and invaluable wisdom of interpreters, and the functions and consequences of digitalization. First, we will hear about the experiences of public service interpreters, and how they could, or perhaps should, be utilized to promote linguistic inclusion in welfare settings. Then we will discuss the challenges of accessibility related to digitalization of social services.
The seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing is a multidisciplinary online seminar organized by three networks from the University of Turku, Finland: the Cultural Interaction Researcher Network KULTVA, the Centre of Language and Wellbeing (LaWe), and the Research Center for Culture and Health. The aim of the seminar is to foster international networking and research collaboration between social sciences, humanities, and linguistics, focusing on topics related to health and wellbeing.
Kristina Gustafsson (Linnaeus University, Sweden): Interpreters silen/t/ced knowledge. Linguistic justice and equal welfare services.
Public service interpreters is a professional group that participates every day in meetings in many different welfare settings. This means that the interpreter becomes a witness to what happens in meetings between welfare professionals and clients who do not share language. The unique position and access to highly variable contexts within the public sector, often taking place behind closed doors, is reinforced by the fact that only they can understand everything said in the conversation. Often, these experiences become silenced because interpreters are not heard or listened to. They are usually not seen as professional partners in inter-professional exchanges and are rarely asked to comment in the media or requested as advisers in public investigations. In this seminar Gustafsson will talk about how interpreters experience and expertise might be used in interprofessional training and what knowledge interpreters can contribute with.
Camilla Granholm (University of Turku, Finland): Digitalization of social services as a challenge to linguistic inclusion
The contact between service users and the social and welfare system, has become increasingly digital. The purpose of developing digital self-service is to make services more accessible. However, the digitalization of services has, in fact, made it more difficult for many service users to get the benefits and services they are entitled to, since using digital services requires equipment, digital and language skills, a certain level of literacy and a general understanding of the service system in question. Not-native speaking service users, often with migration backgrounds, represent a group that has been negatively affected by the recent developments. Most of the digital social and welfare services are text based and require, for example, adequate skills in reading and writing Finnish, Swedish or English, digital skills and resources and administrative literacy. In the seminar Granholm will share results and insights from a research project studying linguistic diversity and inequality in Finnish social services (SOSKIELI), suggesting that the concept of ‘blended social work’, which refers to a thoughtful integration of face-to-face and online digital services according to the service user’s needs and situation, might be helpful when planning further digitalization of social and welfare services.


29.11 Rethinking Impact in Social Sciences

Time: 12:15-15:00

Place: PUB 4 (Assistentinkatu 7) & Teams

Research is expected to have impact, both scientific and societal. However, researchers’ relationship with impact can be ambivalent. Rethinking Impact -seminar asks what kinds of meanings and consequences impact holds in the context of social sciences. We will consider how and by whom research impact is defined. What kind of impact do funding instruments encourage, and what are the consequences of an impact-focused academic culture? Is it possible to “do impact” differently

The seminar will feature a keynote speech by Mona Mannevuo, one of the editors of the Kulttuurintutkimus-journal’s 2022 thematic issue on impact. We will also hear shorter presentations on concrete research projects and different ways of designing and implementing impact.

Sign up for the event by November 23rd:

Event schedule:

12.15-12.20     Welcome
12.20-13.15     Keynote by post-doctoral researcher Mona Mannevuo
13.15-13.30     Coffee
13.30-14.30     Presentations by professor Suvi Keskinen, researcher Maria Tapola-Haapala, and associate professor Helka Kalliomäki

14.30-15.00     Discussion

This event is bilingual (English / Finnish). The talks are given in English and subtitled in Finnish in Teams (subtitles also visible in the lecture hall). Comments and questions can be presented in English or Finnish, and translation of discussion is provided as needed.

KULTVA follows the principles for safer space. You can familiarise yourself with the principles on our website.


Description of the presentations:

Mona Mannevuo
 (Post-doctoral researcher, TIAS / University of Turku, Finland): Science in the Attention Economy

Researchers are expected to act as science mediators assisting decision-makers in solving societal problems through evidence­-informed policymaking. Yet the relationship between science and politics is complicated, and new forms of knowledge brokering require boundary work from scientists. Drawing on interviews with Finnish experts in the field of strategic research, this talk sheds light on the ways the trends of impactful research may foster competition among researchers, especially if and when research merges with promotional culture. While evidence-informed policymaking increases the value of science in society, it may also feed an attention-seeking culture of fabrication among researchers.

The talk is based on an article entitled “Vaikuttavaa viestintää: Tutkijat tiedevälittäjinä tietopohjaisessa politiikassa”, which was published in the Finnish Cultural Studies journal Kulttuurintutkimus (4/2022).

The article is jointly written with Joonatan Virtanen for the project Viestintää yli rajojen, funded by the

Helsingin Sanomat Foundation (2021–2022).


Suvi Keskinen (professor, Swedish School of Social Science):
ransforming universities and institutional cultures into spaces for advancing social justice? Research collaboration in the Anti-Racism Lab

Maria Tapola-Haapala (researcher, Centre of Excellence on Social Welfare in Päijät-Häme, Verso, Wellbeing Services County of Päijät-Häme):
Research evidence – how and why in social work?

Helka Kalliomäki (associate professor, University of Vaasa):
It takes two to tango: Impact cannot be achieved from the research side alone


Rethinking Impact in Social Sciences

KULTVA-verkoston seminaari

Aika: 29.11.2023, 12.15-15.00
Paikka: Pub4, Publicum, 2. kerros, Assistentinkatu 7, tai Teams

Tutkimukselta odotetaan vaikuttavuutta niin tieteen kuin yhteiskunnan tasoilla. Tutkijoiden suhde vaikuttavuuden vaatimuksiin voi kuitenkin olla ristiriitainen. Rethinking Impact -seminaarissa kysymme, millaisia merkityksiä ja seurauksia vaikuttavuudella on yhteiskuntatieteiden kontekstissa. Pohdimme, miten ja kenen toimesta vaikuttavuutta määritellään. Millaiseen vaikuttavuuteen rahoitusinstrumentit kannustavat, ja mitkä ovat vaikuttavuuteen keskittyvän akateemisen kulttuurin seuraukset? Voiko vaikuttavuutta toteuttaa toisin?

Seminaarissa kuulemme Mona Mannevuon luennon, joka perustuu Kulttuurintutkimus-lehden vaikuttavuuteen keskittyvään teemanumeroon (2022). Mannevuo on yksi teemanumeron toimittajista. Kuulemme myös lyhyempiä alustuksia konkreettisista tutkimushankkeista ja eri tavoista suunnitella ja toteuttaa vaikuttavuutta.

Ilmoittaudu mukaan 23.11. mennessä:

Tapahtuman aikataulu:

12.15-12.20     Tervetuloa
12.20-13.15     Luento, tutkijatohtori Mona Mannevuo
13.15-13.30     Kahvi
13.30-14.30     Alustukset: professori Suvi Keskinen, tutkija Maria Tapola-Haapala, ja apulaisprofessori Helka Kalliomäki

14.30-15.00     Keskustelua

Tapahtuma on kaksikielinen (englanti / suomi). Alustukset pidetään englanniksi ja tekstitetään suomeksi Teamsissa (tekstitys seurattavissa myös paikan päällä). Keskustelu käydään englanniksi ja suomeksi, tarvittaessa kääntäen toiselle kielelle.  

KULTVA noudattaa tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatteita. Voit tutustua niihin täällä.


Alustusten otsikot suomeksi käännettynä:

Mona Mannevuo (tutkijatohtori, Turun yliopisto):
Tiede huomiotaloudessa

Suvi Keskinen (professori, Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan):
Yliopistojen ja institutionaalisten kulttuurien muuttaminen sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäviksi tiloiksi? Anti-Racism Lab –tutkimusyhteistyö

Maria Tapola-Haapala (tutkija, Päijät-Hämeen Sosiaalialan osaamiskeskus Verso):
Tutkimusnäyttö – miten ja miksi sosiaalityössä?q

Helka Kalliomäki (apulaisprofessori, Vaasan yliopisto):
Tangoon tarvitaan kaksi: vaikuttavuutta ei saavuteta yksin tutkimuksella


12.10 Seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing presents: Narratives of illness and recovery

Time: 12.10.2023, 16:00-18:00 (EEST / UTC+03:00)

Place: Zoom 

NB! There is also a possibility to follow the seminar together in seminar room PUB399.

The online multidisciplinary seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing continues!

The theme of our next seminar is Narratives of illness and recovery. In this seminar, we ask from a multidisciplinary perspective how people talk about different, sometimes contested, illnesses. How do we construct and share narratives related to illness and recovery? What do these narratives do and what is their role in different fields of interaction and communication?In the seminar, two scholars will explore illness and recovery narratives from various perspectives. We will hear about and discuss recovery narratives as well as the experience of endometriosis and how it is shared in social media.

The seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing is a multidisciplinary online seminar organized by three networks from the University of Turku, Finland: the Cultural Interaction Researcher Network KULTVA, the Centre of Language and Wellbeing (LaWe), and the Research Center for Culture and Health. The aim of the seminar is to foster international networking and research collaboration between social sciences, humanities, and linguistics, focusing on topics related to health and wellbeing.


Avril Tynan (University of Turku, Finland): Recovery Narratives: From Illness to Health?

Since trauma studies cemented the role of narrative as medicine and cure in the process of recovery from both psychic and physical illness, narrative has framed recovery as an objective event marked by the absence of symptoms or pathologies. This project aims to challenge how narrative is instrumentalized, commodified, and operationalized as evidence of recovery. One fundamental aspect of this work is to examine more closely how recovery itself does not relate a direct journey from illness to health (often framed as a story of “tragedy to triumph”) but problematizes understandings of illness and health in themselves.

Ida Melander (Örebro University, Sweden): Patient narratives on Instagram: sharing the experience of endometriosis

Traditionally, illness narratives have been approached through patient records or in researcher-elicited interviews. Recent changes in how we communicate about health and illness have, however, made experiences of being ill available to wider audiences. In this way, illness has become an increasingly public topic, discussed and shared in a multitude of settings. My presentation will focus on health communication in the form of illness narratives on a shared, activist Instagram account, where five women suffering from endometriosis narrate their illness. In the presentation, I will discuss these illness narratives in relation to both the multimodal affordances of the social media format, and the account’s organization as a shared space.


20.10 Feminist Encounters with Marxism

Time: Friday 20.10, 10-11:15 (lecture) & 12:15-17:00 (workshop)

Place: PUB4 (lecture) & PUB309 (workshop), Assistentinkatu 7

Marxism and feminism have a long, complicated and contested relationship. Heidi Hartmann famously described it as an “unhappy marriage”, arguing that while both Marxist and feminist analysis are necessary to understand capitalist societies, feminism has been relegated to a subordinate position. On the one hand, mainstream Marxist analysis has often been regrettably blind to gender and sexuality and reluctant to engage with feminist thought in theorising capitalism and its contradictions. On the other hand, Marxism has inspired and animated feminist analysis and politics in many ways, and feminist scholars have made important contributions to Marxist thought by further developing its conceptual repertoire, expanding its scope of questions and contexts and reconstructing its theoretical premises. Marxist and socialist feminism is also a longstanding and significant intellectual current within feminism, energising feminism as both a theoretical and political project and advancing feminist understanding about the multiple forces of oppression, exploitation and domination at play both locally and globally. It has tirelessly emphasised the need to consider and theorise the material conditions of our lives. It has launched a powerful feminist critique of capitalism and contributed to several debates concerning, among others, social reproduction, labour, environmental crisis, the politics of class, race and sexuality, the organisation of political struggles, the structures and practices of everyday life and conceptions of social change.

This seminar examines feminist encounters and engagements with Marxism. It welcomes papers that engage with Marxist thought from different feminist perspectives. The papers may address, but need not be limited to, the following questions: What does Marxist thought have to offer contemporary feminist analysis and politics? What is the relevance of Marxist ideas and conceptions to feminist struggles today? How can we think together with Marxist ideas, and what are they good for? What kinds of questions can they help us ask, and what kinds of issues can they address and make visible? How should we rethink and rework Marxist categories from different feminist perspectives?

The seminar consists of a keynote lecture by Dr Evelina Johansson-Wilén (Halmstad University) and a closed workshop for a selected number of participants. The participants are invited to submit their papers (max 8000 words) to the workshop in advance in order to facilitate in-depth discussion. The format of the paper is flexible and can include e.g. working papers, article manuscripts, research proposals, essays etc.

The keynote lecture is open to everyone and does not require pre-registration.

Please register for the workshop by sending a max 250 word abstract and a short biographical note to Suvi Salmenniemi (sutusa [at] by 15 September 2023. Deadline for the papers for the workshop is 4.10.2023.

You can also register for the workshop as a participant without a paper. Priority will be given to BA and MA students and early career scholars. Please register by sending an email to Suvi Salmenniemi (sutusa [at] by 15 September 2023.

The seminar is organized by Culture and Interaction (KULTVA) network and the research project Political Imagination and Alternative Futures (POLIMA).

Feminist Alliances: Against Precarity or Capitalism?

Evelina Johansson-Wilén


In the last couple of years, we have witnessed the emergence of feminist mobilisations around the globe, expressed through protests and strikes gathering huge masses of people under banners such as ‘Ni una menos’, ‘Black Monday’, and ‘Feminism for the 99%’. Distinct for many of these recent feminist struggles is their framing of capitalism as one of the main political conditions that needs to be challenged (Arruzza and Bhattacharya, 2018). The revival of an anti-capitalist feminist movement comes as a relief to many, after decades of neoliberal feminist hegemony (Oksala, 2011; Rottenberg, 2014; Eisenstein, 2017). However, this sense of relief is not only related to the fact that anti-capitalist feminist movements are getting stronger and have managed to destabilise the hegemony of neoliberal feminism. It is also to be understood in the wake of the rise of conservative and anti-feminist movements globally. While feminist movements tend to be depicted as torn apart by internal conflicts, the anti-feminist movement appears to be strong and globally united, and often successful in its political endeavours (Kuhar and Paternotte, 2017). Perhaps the strength and apparent unity of the enemy has called for feminists to unite to intervene into worrisome political developments. If our enemies manage to unite, we need to as well. 

However, the surge of feminist movements is only possible through the work of political alliances between groups with different experiences and somewhat shifting agendas. On which grounds are these alliances to be built? And which fundaments might be more stable than others? For an alliance to take form, some common goals need to be identified, and shared political strategies to obtain these goals must be chosen. Such work, in turn, calls for an analysis of how various forms of oppression are to be conceptualised and what points of communality are identifiable (Jaffe, 2020:12). The relation between different forms of oppressive structures has been an object of dispute throughout the history of feminism, and still is. In addition to being a theoretical debate on whether various forms of oppression should be understood as distinct or interrelated, it also serves as a basis for elaborations of the goals and tools of various political struggles. Renowned feminist thinkers such as bell hooks (1984), Gayatri Chakravorty Spivak (1988), Chandra Talpade Mohanty (2003), Chantal Mouffe (2005, 2019), Nancy Fraser (1998, 2000, 2005, 2008, 2014, 2019), Judith Butler (1997, 2004, 2005, 2009, 2015, 2020), and Seyla Benhabib (1997) have all dedicated much of their work to analysing, conceptualising and finding possible solutions to the political tensions that might arise when several oppressed groups try to come together and create political alliances.  

In this talk, I will discuss two concepts that have been central in contemporary feminist elaborations on political alliances: precarity and capitalism. I will argue that while the concept of precarity often is too vague and detached from a concrete political analysis to – in the long run – be useful for contemporary political alliances of a transformative character, a framework for political alliances based in the sharing of mutual political conditions within capitalism is much more forceful.  


Autumn 2023: Polish My Funding Formula! – Three-part interdisciplinary funding application workshop 


are you planning to apply for funding from the Academy of Finland or from a foundation? Would you like to have support and comments for your application from a peer?  

Join our three-part workshop where applications are polished together in a supportive atmosphere. This is a workshop supporting researchers in planning and writing their funding application, and all researchers affiliated with the Department of Social Research are welcome. The workshop is organized by applicants for applicants, with the aim of providing a supportive space and practical help for the application process.  

The peer-review workshop supports your application process from the early stages of developing a project idea to finalizing your research plan:  

(1) In the first meeting, pre-submitted idea papers are discussed in peer groups. The first meeting also includes speakers with experience of evaluation processes, as well as successful applicants who will share their insights on how to write a successful application.  

(2) The second part in November (September for foundation funding applicants) includes peer reviewing, during which you will be paired with a colleague representing a discipline other than your own. You will receive interdisciplinary feedback on your application from a peer, who may see the application differently than your typical (yet important) commentator, such as a colleague or other familiar collaborator. Each participant will get feedback from at least one peer and comment on one application.  

(3) The third part in January includes a writing clinic, which provides a supportive space and practical advice for finalizing your application.  

The workshop particularly supports researchers writing an application for the Academy of Finland, but those planning to apply for foundation funding are equally welcome to participate! You can submit your idea paper and research plan in either Finnish or English.   

Important dates / workshop schedule:  

  • Register for the workshop by 30.6.2023.  
  • Submit your idea paper by 13.8.2023.  
  • 29.8.2023, at 13–16, (Publicum, sh469): First workshop meeting – idea papers. 
  • Early September 2023: peer commenting of research plans for foundation applicants.  
  • November 2023: peer commenting of research plans for Academy of Finland applicants.  
  • January 2024 (date TBA): writing clinic for finalizing applications.  

Read more, register & save your seat before 30.6.2023:  

Welcome! For any questions about the workshop, please contact Liina Rintala; liemri(at)   

The event is organized by KULTVA, SELMA, and the Research Centre for Culture and Health.


9.5 Miten tulla väitöskirjatutkijaksi?

Aika: ti 9.5, klo 14:00-15:30
Paikka: PUB399

Oletko koskaan miettinyt, millaista väitöskirjatutkimus on, miten väitöskirjatutkijaksi haetaan ja miten se rahoitetaan? Näitä kysymyksiä pohdimme KULTVA:n ”Miten tulla väitöskirjatutkijaksi?” -tapahtumassa.  Tule kuulemaan väitöskirjatutkijoiden ajatuksia ja kokemuksia hakuprosessista, rahoituksesta ja siitä miten väitöskirjatutkijaksi ylipäätään päädytään.


14:00 Miten väitöskirjatutkijaksi haetaan?
14:15 Monta polkua väitöskirjatutkijaksi
-Elina Sutela, yliopisto-opettaja sosiaalipolitiikka
-Erica Åberg, yliopisto-opettaja, taloussosiologia
-Toni Rajala, yliopisto-opettaja, sosiaalityö
15:00 vapaata keskustelua ja mahdollisuus kysymyksille

Tapahtuma on luonteeltaan keskusteleva ja rento! Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä väitöskirjatutkijoille, mutta voit myös tulla vain kuuntelemaan.

Ilmoittauduthan tapahtumaan viimeistään torstaina 27.4:  (Tilaisuus järjestetään, jos ilmoittautujia on vähintään viisi)


11.5 Seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing presents: Can we talk about death?

Time: Thursday 11.5, 16-18

Place: Zoom ( 

NB! There is also a possibility to follow the seminar together in Arcanium’s “Luoma” -space (Arcaniuminkuja 1)

Welcome to the first online seminar of multidisciplinary seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing!
The theme of the first seminar is Can we talk about death? In this seminar we will take a multidisciplinary perspective on death and how it is understood, how it is an inevitable part of our lives and how there are cultural and social rules around death and communication around it.

In this seminar three scholars will explore death in various perspectives: in light of Hartmut Rosa’s theory of alienation and resonance, from the viewpoint of end-of-life discussions with nursing home residents’ family members, and various and sometimes controversial practices around remembering the deceased ones.
The seminar series Current Intersections of Culture, Language and Wellbeing is a multidisciplinary online seminar organized by three networks from the University of Turku, Finland: the Cultural Interaction Researcher Network KULTVA, the Centre of Language and Wellbeing (LaWe), and the Research Center for Culture and Health. The aim of the seminar is to foster international networking and research collaboration between social sciences, humanities, and linguistics, focusing on topics related to health and wellbeing.
Tony Walter: Resonance at the end of life 
The paper suggests that German sociologist Hartmut Rosa’s theory of alienation and resonance offers a comprehensive and novel inter-disciplinary framework for understanding the various ways people live in the face of death, whether personal or collective. The paper explores resonance , i.e. living well, a) when approaching one’s own death, and b) in a world facing climate warming, mass species extinctions, billions of excess human deaths, and the consequent demise of our current civilisation.  
Literature: Rosa, H. Resonance: A sociology of our relationship to the world, Cambridge: Polity, 2019 
Jenny Paananen: Never say die
Death and dying are considered as dreaded issues that require sensitive handling in interaction. Healthcare practitioners are advised to approach end of life matters cautiously in patients’ or family members’ own terms, to be clear about uncertainty, and to focus on positive aspects. In this conversation analytic paper, I consider authentic care planning meetings between nursing home staff and family members of residents with severe dementia, and illustrate how the unpredictable, progressing nature of the condition challenges the practices used in end of life talk. As the care planning meetings with family members are typically arranged once a year or even more seldom, the staff members need to consider preparing the family members for the resident’s death ahead of time. This paper explores the tension between realism and sensitivity, and reflects the concepts of good life and good death.
Literature: Ekberg, H.; Parry, R.; Land, V.; Ekberg, K.; Pino, M.; Antaki, C.; Jenkins, L. & Whittaker, B.: Communicating with patients and families about illness progression and end of life: a review of studies using direct observation of clinical practice. BMC Palliative Care 20, 186, 2021.
Ilona Kemppainen: Who are we in death?
We  are dead longer than we are living, and the community consists also of  its deceased members. It is not inconsequential how we remember them,  and how we celebrate  their memory. Remembering, by the dying person but also by the family  and community, is essential for the survival of individual people and  societies after death. Acknowledging who the deceased person was is  sometimes also controversial. How do we want to  be remembered? How do others remember us? Does the society limit how we  commemorate our loved ones? Funerals are a focal point in this process,  but commemoration can and should begin even when the person is still  living – they should have a voice in their  afterimage. A funeral will is a simple way of doing this; memorial  books and oral histories are something to be passed on to future  generations.
Literature: Ruin, H. Being with the Dead. Burial, Ancestral Politics and the Roots of Historical Consciousness. Stanford University Press 2019.

4.5 Afternoon coffee & new books  

Time: Thursday 4.5, 13-15

Place: EDU 244 (Assistentinkatu 5)

Welcome to enjoy discussions on recently published books over coffee and snacks. Meet authors, editors and contributors of the volumes at this relaxed get-together. The event is open for all, including students, staff and everyone else curious about these fresh social science publications. Event is bilingual. No pre-registration is required, just drop by! Presentations will be in English or in Finnish.

You can find more details of the books below.

Affect, Alienation, and Politics in Therapeutic Culture: Capitalism on the Skin (Palgrave Macmillan 2022) (in English)
Suvi Salmenniemi

The book breaks new ground to scholarship on therapeutic culture by drawing on longstanding ethnographic work and by offering a new theoretical reading of therapeutic culture. It suggests that the therapeutic field serves as a key site in which a number of contradictions of capitalism are confronted and lived out. It shows that therapeutic engagements are inherently ambivalent and contradictory, as they can be articulated and engaged with in many different ways and harnessed for diverse, and often contradictory, political projects. The book takes issue with the interpretation of therapeutic culture as merely individualising, depoliticizing and working in congruence with neoliberalism, and shows that therapeutic engagements may also open up a space for contestation and critique of neoliberal capitalism, animate collective action for social change and articulate alternative forms of life and subjectivities.

Vastakkainasettelujen aika (Gaudeamus 2022) (in Finnish)                                                                                                     Arttu Saarinen

Julkisen keskustelun perusteella poliittiset vastakkainasettelut vaikuttaisivat jyrkkenevän myös Suomessa. Monet poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat toistelevat ilmapiirin kiristymistä korostavaa viestiä, mutta onko ihmisten välisiä kuiluja lisäävä, tunteisiin perustuva poliittinen polarisaatio todella voimistunut? Entä miten Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa? Kirja oikoo yksinkertaistuksia ja selvittää, mistä poliittisessa polarisaatiossa on kyse ja miltä ilmiö näyttää Suomessa. Kattavaa yleiskuvaa havainnollistavat poliitikkojen ja politiikan taustavaikuttajien haastattelut.


28.4 Ajankohtaisia feministisiä kysymyksiä

Aika: 28.4. klo 14-17

Paikka: Turun yliopisto, Pub2, Assistentinkatu 7 (Huom! Paikka muuttunut aiemmin viestitystä)

Feminismi on yksi keskeisistä yhteiskunnallista liikkeistä. Ajankohtaisia feministisiä kysymyksiä on keskustelusarja, joka kokoaa yhteen tutkijoita ja yhteiskunnallisia keskustelijoita pohtimaan feministisiä kysymyksiä omasta näkökulmastaan. Sarjan ensimmäisessä osassa perehdytään naisvihaan, antifeminismiin, intersektionaalisuuteen, feministisen liikkeen rajoihin sekä feminismin emansipatorisiin ja affirmatiivisiin mahdollisuuksiin.

Tilaisuuden ohjelma:

14:00-14:15: Alkusanat

14:15-15:00 : Tuija Saresma: Kuinka vastustaa naisvihaa ja antifeminismiä?

15:00-15:45: Raisa Omaheimo: Keiden asiaa feminismi ajaa?

15:45-16:00: Kahvitauko

16:00-16:45: Pauliina Hulkko: Misogynia, emansipaatio ja esiintyvät taiteet: feminismin kriittisiä ja affirmatiivisia mahdollisuuksia vuonna 2023

Tilaisuuden järjestävät: Kulttuuri ja vuorovaikutus (KULTVA) -verkosto, Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (POLIMA) – tutkimushanke ja Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – Feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa (FEMTIE)– tutkimushanke.

Tarjoilujen vuoksi ilmoittauduthan tapahtumaan viimeistään 23.4:


12.4 Uusklassisen hegemonian Tuolla puolen: vaihtoehtoisia tapoja ajatella taloutta

Aika: Keskiviikko 12.4, 11:00-15:00

Paikka: Edu3 (Assistentinkatu 5)

Nykyinen kapitalistinen tuotantojärjestelmämme on osoittautumassa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömäksi. Tällä hetkellä se ei edes tuota BKT:n kasvua, joten se ei saavuta edes omia tavoitteitaan. Samaan aikaan keskustelemme julkisesti valtion budjetin leikkauksista sen sijaan, että yrittäisimme arvioida nykyistä järjestelmää uudelleen. Vaikka talousajatteluun liittyvä perinteinen narratiivi hallitsee edelleen julkista keskustelua, on olemassa huomattava määrä nuoria tutkijoita hyödyntämässä vaihtoehtoisia teorioita, jotka eroavat hallitsevista ajattelutavoista. Tervetuloa kuulemaan eri alojen asiantuntijoita ja osallistumaan tärkeään keskusteluun talouden eri teemoista, kuten assosiatiivisesta taloustieteestä, ekohyvinvointivaltiosta, feministisestä taloustieteestä ja paljon muusta!

Tapahtuma on kaikille avoin, eikä ennakkoilmoitusta tarvita. Tervetuloa mukaan opiskelijat, henkilökunta ja kaikki muut taloudellisen ajattelun vaihtoehtoisista lähestymistavoista kiinnostuneet!

11:00 Seminaarin avaus: Johannes Kananen, Turun yliopisto

11:05 Vaihtoehtoisen talousajattelun merkitys hyvinvointivaltion kasvuriippuvuuksien poistamiseksi: Tuuli Hirvilammi, Tampereen yliopisto

11:35 Koulutus planetaarisen hyvinvoinnin tueksi: Valtteri Aaltonen, Jyväskylän yliopisto

12:15 Lounastauko

13:15 Assosiaatiivinen taloustiede: ideat ja käytäntö: Toni Kellinsalmi & Päivi Pöyhönen, Terve raha -työryhmä

13:45 Feministinen talous/hyvinvointitalous: Anni Marttinen, SOSTE

14:15 Pluralistisen taloustieteen tavoitteet ja aktivismityö sen puolesta: Ville Länsiluoto, Rethinking economics
Kommenttipuheenvuoro: Valtteri Aaltonen, Jyväskylän yliopisto

14:45 Keskustelu ja seminaarin päätös


Rethinking race and class in social sciences

Wednesday 1.3 2023, 14-16, Pub5 (Assistentinkatu 7) /

The broad aim of the event is to discuss the relevance of race and class to social sciences. Race is largely neglected in Finnish social sciences, seen instead as an American export with no relevance to the country. When it is considered, it is often portrayed as an individual characteristic and racism as a matter of personal prejudice, remedied through micro-behavioral interventions like unconscious bias trainings. The intimate relationship of race and class becomes neglected, which necessarily means that the role of capitalism is equally neglected.

Join KULTVA for what will be an insightful panel on race, class, and the Finnish state followed by a Q&A. International perspectives on this issue will also be covered.

The event is open for all, and no pre-registration is required! Just drop by! The event will be in English.

Panelists: Dionysia Kang, Åbo Akademi; Dr. Fatima Rajina, De Montfort University; Liban Sheikh, Ammattiliitto Jyty and Tampere City Council; and Dr. Tiia Sudenkaarne, University of Helsinki

7.11.2022 New Research Roundtable

Have you ever wondered what your colleagues are working with and what type of research topics they are currently interested in? Do you want to share your own research topic with others?

We welcome you to KULTVA’s New Research Roundtable on Monday, November 7th from 3PM to 5PM at Uno Harva! In this ⭐super casual⭐ event, you are welcome to present your current research topic, PhD thesis topic, MA thesis topic, or future research interest in 5 minutes (however you wish, no fancy PowerPoint presentations needed!). The event is open to MA students, PhD students, staff, and faculty in the Department of Social Research.

If you wish to present, please email to sign up by 3rd November! In case you only want to hear about other people’s research interests, then we will just meet you there.

Snacks and coffee will be served.


3.11.2022 klo 14:00-15:00 Unboxataan yhdessä tiedelehti! Kurkistus Poliittinen talous -lehden uuden teemanumeron ”Hoivan poliittinen talous” ensivaikutelmiin.

Kaipaatko yhteisöllisyyttä tuoreiden sosiaalitieteellisten lehtien seuraamiseen? Kiinnostaako kurkistus tutkijoiden arkiseen lukemiseen ja lukemastaan keskusteluun? Tapahtumasarjassa neljä Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen tutkijaa ja opiskelijaa kokoontuu yhteen ja keskustelee tuoreesta uudesta tieteellisestä lehtijulkaisusta. Youtubessa suosittujen unboxing-videoiden* tapaan tilaisuuksissa puidaan hyväntahtoisesti, mutta rehellisesti ja kiertelemättä julkaisujen niin ensivaikutelma, sisältö, hyödyllisyys, käytettävyys, koostumus, jälkimaku kuin kaikki siltä väliltä. Äänessä eivät ole artikkelien kirjoittajat vaan tavalliset muut tutkijat tai opiskelijat, jotka artikkeleita arjessaan lukevat ja mahdollisesti viittaavat niihin tulevaisuudessa teksteissään, opetuksessaan tai esitelmissään.

Opiskelijoille mainio tilaisuus kurkistaa laitoksen henkilökunnan arkeen ja tapaan seurata ajantasaista tutkimustietoa sekä halutessaan osallistua itsekin rentoon keskusteluun. Tutkijoille ja opettajille puolestaan mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja ajatusten vaihtoon näinä helposti yksinäisinä aikoina.


3.11.2022 klo 14:00-15:00 Educarium sh 244.1 unboxataan Poliittinen talous -lehden Hoivan poliittinen talous -teemanumero. Tarjolla myös pientä naposteltavaa, ei ennakkoilmoittautumista. Keskustelemassa yliopistonlehtori Milla Salin (sosiaalipolitiikka), väitöskirjatutkijat Veera Niemi (sosiaalityö) ja Samuli Tikkanen (taloussosiologia) sekä opiskelija Taru Lepistö (sosiologia).

Linkki julkaisuun täällä. Vilkaise tai syvälue julkaisu linkistä etukäteen ja osallistu kanssamme keskusteluun! Tai saavu rennosti paikalle vain kuuntelemaan ja nauttimaan yhteisöllisyydestä ilman etukäteisvalmistautumista – ehkäpä tapahtuma innostaa sinut perehtymään julkaisuun jälkikäteen.

Pääasia, että kohdataan, tervetuloa mukaan!

*Unboxing-video eli netissä julkaistu video, jossa kuvataan ja kommentoidaan kokemus uuden tavaran käyttöönotosta, viraali-ilmiö 2020-luvulla.


Surviving the neoliberal university: Students’ and early career researchers’ support event

Time: Monday 10.10.2022, 15H-17H

Place: University of Turku (Caloniankuja 3), Calonia 2 (2nd floor)

Welcome to join us for a student-researcher panel followed by a guided reflection to discuss the ways neoliberalism has altered the University as well as the ways we relate to one another. In an environment marked by heightened competition, hyper-individualism, job precarity, and the relentless pressure to innovate, how do we cope and organize? The event is open for all, including students, staff and everyone else! No pre-registration required, just drop by! The event will be in English.

Panelists: Mikko Poutanen, Tampere University, Jenni Tikkanen, University of Turku, and Anuhya Bobba, University of Turku


Terveys, kiistat ja politiikka -seminaari 30.9.2022

Tervetuloa KULTVA-tutkijaverkoston ja JuRe-hankkeen yhteiseen Terveys, kiistat ja politiikka -seminaariin!

Aika: 30.9.2022 klo 9.00-14.00

Paikka: Turun yliopisto, Publicum (Assistentinkatu 7), Pub4 (2. krs) ja Zoom

Pandemian ja ilmastokriisin aikakaudella terveyttä koskevat kiistat kiihtyvät. Samalla herää kysymys terveyspolitiikan hyväksyttävyydestä sekä kansalaisten luottamuksesta tieteeseen ja terveysviranomaisiin. Mitä kansalaiset ajattelevat koronarokotteista? Millaisia jakolinjoja terveyskysymykset aiheuttavat julkisessa keskustelussa? Mikä on asiantuntijoiden rooli terveyskiistoissa? Onko luottamus kriisioloissa kansalaisvelvollisuus?

Seminaari käsittelee terveyttä koskevia yhteiskunnallisia jännitteitä politiikan tutkimuksen ja sosiaalitieteiden näkökulmista.

Aamupäivän ohjelmassa on koronapandemiaan, rokoteasenteisiin sekä terveys- ja ravitsemuskiistoihin liittyviä tutkija-alustuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussa tutkijat ja viranomaistahot pohtivat, miten ja miksi eri potilasryhmät luottavat tai eivät luota suomalaiseen terveydenhuoltoon.

Seminaariin voi osallistua paikan päällä tai Zoomissa. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 22.9.2022.


9.00–9.30 Kyselytutkimuskoe rokotepakon hyväksyttävyydestä: laumasuojan tason ja perustelujen vaikutus
Projektitutkija Katariina Kulha, Turun yliopisto

9.30–10.00 Asiantuntijoiden rooli sisäilman homeen aiheuttamien ammattitautien korvattavuudessa
Erikoistutkija Sami Torssonen, Turun yliopisto

10.00–10.30 Kahvi

10.30–11.00 Paino ja laihdutus – missä kulkevat lihavuuskeskustelujen jakolinjat?
Professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto

11.00–11.30 Rokotteet julkisessa keskustelussa ennen koronapandemiaa ja pandemian aikana
Yliopisto-opettaja Johanna Nurmi, Turun yliopisto & yliopistotutkija Pia Vuolanto, Tampereen yliopisto.

11.30–12.00 Kansalaisten näkökulmia EU-maiden välisestä solidaarisuudesta COVID-pandemian aikana
Projektitutkija Waltteri Immonen, Turun yliopisto

12.00–13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00–14.00 Paneelikeskustelu: Milloin terveydenhuolto ansaitsee luottamuksemme?

Paneelissa keskustelevat Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto, Anni Virolainen-Julkunen, sosiaali- ja terveysministeriö, Natalia Skogberg, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos & Pia Vuolanto, Tampereen yliopisto. Keskustelua moderoi Sami Torssonen, Turun yliopisto.


Erikoistutkija Sami Torssonen,

Kevään 2022 tapahtumat:


LaWe ja KULTVA: Moninaisuuden ääni 11.5.2022 klo 9–17, Turun yliopistolla (Calonia 1) 

LaWe ja KULTVA toivotavat teidät tervetulleeksi 11.5.2022 klo 9–17 Turun yliopistolle kuulemaan, kohtaamaan ja jakamaan ajatuksia sukupuolen moninaisuudesta tutkijoiden, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tapahtuma järjestetään Calonia 1 -salissa (Caloniankuja 3). Luvassa on monipuolinen kattaus esitelmiä sukupuolen moninaisuudesta kielessä, äänessä ja taiteessa, keskustelutilaisuus sukupuolen moninaisuudesta laulunopetuksessa ja puheterapiassa sekä mahdollisuus kokemusten ja ajatusten jakamiseen kokemuskirjastossa.

Tutustu tarkempaan ohjelmaan täällä: moninaisuudenaani_ohjelma_3

Kokemuskirjastoa ei striimata, mutta puheohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä Echo360:n välityksellä (

KULTVA: Afternoon coffee & new books

Thursday 5.5.2022, 14-16, PUB 409

Welcome to enjoy discussions on four recently published books over coffee and snacks. Meet authors, editors and contributors of the volumes at this relaxed get-together. The event is open for all, including students, staff and everyone else curious about these fresh social science publications. No pre-registration required, just drop by!

You can find more details of the books below.


Appearance as Capital: The Normative Regulation of Aesthetic Capital Accumulation and Conversion (Emerald 2021)

Outi Sarpila, Iida Kukkonen, Tero Pajunen and Erica Åberg (Eds)

Open access:

In an era of hyper visuality, service-based labour markets, consumer culture, and times of uncertainty, physical appearance plays an increasingly important role in producing and reinforcing social inequalities. Taking a sociological approach, the authors of Appearance as Capital examine physical appearance as a normatively regulated form of capital and explore how it is possible to accumulate and convert capital based on physical appearance. The chapters examine how norms of accumulating and converting aesthetic capital intertwine with gender, age and other forms of capital and play a role in shaping inequalities.


Feminist Politics in Neoconservative Russia: An Ethnography of Activism, Resistance and Resources (Bristol University Press 2022)

Inna Perheentupa

This is a nuanced and compelling analysis of grassroots feminist activism in Russia in the politically turbulent 2010s. Drawing on rich ethnographic data, the author illustrates how a new generation of activists chose feminism as their main political beacon, and how they negotiated the challenges of authoritarian and conservative trends. As we witness a backlash against feminism on a global scale with the rise of neo-conservative governments, this highly relevant book decentres Western theory and concepts on feminism and social movements, offering significant insights into how resistance can mobilise and invent creative tactics to cope with an increasingly repressed space for independent political action.


With Microbes (Mattering Press 2021)

Charlotte Brives, Matthäus Rest and Salla Sariola (Eds)

Open access:

Without microbes, no other forms of life would be possible. But what does it mean to be with microbes? With Microbes sets microbes and the multiple ways they exist around, in and on humans at center stage. In this book, 24 social scientists and artists attune to microbes and describe their complicated relationships with humans and other beings. The book shows the multiplicity of these relationships and their dynamism, through detailed ethnographies of the relationships between humans, animals, plants, and microbes.


6.4.2022 klo 14-15, Pub 399, Unboxataan yhdessä tiedelehti

Kurkistus Alue ja ympäristö -lehden uuden teemanumeron (ekohyvinvointivaltio) ensivaikutelmiin

Kaipaatko yhteisöllisyyttä tuoreiden sosiaalitieteellisten lehtien seuraamiseen? Kiinnostaako kurkistus tutkijoiden arkiseen lukemiseen ja lukemastaan keskusteluun?

Maailma on täynnä huippulaadukkaita hohdokkaita seminaareja, webinaareja, luentoja ja konferensseja, joissa tutkijat kertovat tutkimustuloksistaan. Tämä ei ole yksi niistä.

Nyt jätetään omat tulokset ja tutkimusasetelmat sikseen ja kurkistetaan tutkijoiden harmaaseen mutta innostavaan arkeen. 

Tapahtumasarjassa kolme Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen tutkijaa kokoontuvat yhteen ja keskustelevat tuoreesta uudesta tieteellisestä lehtijulkaisusta. Youtubessa suosittujen unboxing-videoiden* tapaan tilaisuuksissa puidaan hyväntahtoisesti, mutta rehellisesti ja kiertelemättä julkaisujen niin ensivaikutelmaa, sisältöä, hyödyllisyyttä, käytettävyyttä, koostumusta, jälkimakua kuin kaikkea siltä väliltäkin. Aina pieneltä tutkijahuumorilta ja lipsahtavilta sisäpiirihuhuiltakaan ei vältytä… Äänessä eivät ole artikkelien kirjoittajat vaan muut tutkijat, jotka artikkeleita työkseen lukevat ja mahdollisesti viittaavat niihin tulevaisuudessa teksteissään, opetuksessaan tai esitelmissään.

Opiskelijoille mainio tilaisuus kurkistaa laitoksen henkilökunnan arkeen ja tapaan seurata ajantasaista tutkimustietoa sekä halutessaan osallistua itsekin rentoon keskusteluun. Tutkijoille ja opettajille puolestaan mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja ajatusten vaihtoon.

6.4. klo 14-15 unboxataan Alue ja Ympäristö-lehden ekohyvinvointivaltio-teemanumero. Keskustelemassa professori Suvi Salmenniemi (sosiologia) sekä väitöskirjatutkijat Veera Niemi (sosiaalityö) ja Elina Sutela (sosiaalipolitiikka).

Tarjolla myös pientä naposteltavaa, ei ennakkoilmoittautumista. Linkki julkaisuun täällä.

Vilkaise tai syvälue julkaisu linkistä etukäteen ja osallistu kanssamme keskusteluun! Tai saavu rennosti paikalle vain kuuntelemaan ja nauttimaan yhteisöllisyydestä ilman etukäteisvalmistautumista – ehkäpä tapahtuma innostaa sinut perehtymään julkaisuun jälkikäteen! Pääasia, että kohdataan, tervetuloa mukaan!

*Unboxing-video eli netissä julkaistu video, jossa kuvataan ja kommentoidaan kokemus uuden tavaran käyttöönotosta, viraali-ilmiö 2020-luvulla.


30.3 kello 14-16, Pub 399 Uusien kirjojen -iltapäivä

Tarkoituksena on kuulla kirjoista ja käydä yhteistä keskustelua. Tilaisuus on avoin yliopiston opiskelijoille ja henkilöstöön kuuluville. Mukaan ei tarvitse muuta kuin uteliaisuutta kirjoja kohtaan.

esitellään ja keskustellaan kirjoista: Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus ja Terapeuttinen valta – onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Alla tarkemmat kuvaukset kirjoista, tervetuloa!

Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus (Vastapaino 2020)

Köyhissä kotitalouksissa asuvien lasten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Samalla osa lapsiperheistä kokee kasautuvaa huono-osaisuutta, mikä uhkaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista. Vanhempien huono-osaisuuden ja köyhyyden vaikutuksia lasten hyvinvointiin on tutkittu vähän, eikä lasten näkökulma ole päässyt tutkimuksessa usein esiin.

Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus -teos antaa monipuolisen kuvan lapsiperheiden huono-osaisuudesta ja köyhyydestä Suomessa. Teoksessa esitellään erilaisten aineistojen pohjalta lapsuudessa koetun huono-osaisuuden ja köyhyyden seurauksia sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuuden kynnyksellä.

Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus -kirjaa esittelemässä kirjan toimittaja Johanna Kallio.

Terapeuttinen valta – onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa (Vastapaino 2021)

Psykologiasta ja eri terapiamuodoista ammentavat keskustelut ja käytännöt ovat levinneet osaksi laajempaa kulttuuria. Terapeuttiset käytännöt nähdään ratkaisuna mitä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulupudokkuuteen, syrjintään, työuupumukseen ja rikollisuuteen.  Asiantuntijat, valmentajat, ohjaajat, opettajat, kehittäjät, konsultit ja tutkijat tarjoavat ohjeita oman elämän optimointiin, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja onnellisuuden saavuttamiseen.

Terapeuttinen valta -teos lähestyy näitä ilmiöitä 2000-luvun Suomessa terapeuttisen vallan käsitteen avulla. Terapeuttinen valta kutsuu yksilöitä muokkaamaan itseään yhteiskuntaan paremmin sopivaksi. Vallan muotona se on jännitteinen: yhtäältä se muokkaa ihmisiä tehokkaiksi ja itsestään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi, toisaalta se tarjoaa myönteisiä kokemuksia voimaantumisesta ja oman elämän hallinnasta.

Terapeuttinen valta -kirjaa esittelevät kirjan toimittaja Hanna Ylöstalo sekä kirjoittajat Henri Koskinen, Emma Lamberg ja Suvi Salmenniemi.


Torstaina 27.1. klo 14-16 Demokratia, konflikti ja media -keskustelutilaisuus Zoomissa:

Mitkä ovat demokratian edellytykset 2020-luvun Suomessa? Mitä uhkia demokraattiseen yhteiskuntajärjestykseen kohdistuu? Entä millaisia osallistumisen paikkoja ja tiloja uusille avauksille demokratia tarjoaa? Tapahtumassa pohditaan demokratian tilaa ja tulevaisuutta erityisesti konfliktin ja median näkökulmista. Konfliktit ja erimielisyys voidaan nähdä demokraattisen politiikan ja yhteiskunnan edellytyksinä, mutta samalla jännitteitä tuottavina. Medialla puolestaan on merkittävä rooli demokratiassa julkisen keskustelun ja myös konfliktien areenana. YTT, dosentti Mikko Jakonen (Turun yliopisto) pohtii konfliktin roolia demokratiassa esityksessään Tarvitseeko demokratia konflikteja? Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen (Turun yliopisto) puolestaan tarkastelee demokratian ja median suhteita esityksessään Tarvitseeko demokratia uutismediaa? Esitysten jälkeen on aikaa yhteiselle keskustelulle yleisön kanssa.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä KULTVA ja Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan (FEMTIE) -hanke.



KULTVAn ohjelma syksyllä 2021

HUOM! Teppo Eskelisen luento Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarjassa ke 24.11. klo 14-16 on siirretty Zoomiin muuttuneen koronavirustilanteen vuoksi. Luento pääsee kuuntelemaan tästä linkistä:

Miten pysähtyä mielen liikkeiden äärelle ja kuulostella niitä? Mitä tarkoitetaan globaalilla, entä ekososiaalisella sosiaalityöllä? Miten lähiöiden eriarvoisuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan tarkastella etnografisen tutkimuksen keinoin? Miten voimme kuvitella ja rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiselämää ilmastokriisin, kasvavan sosiaalinen eriarvoisuuden, pandemioiden, työn murroksen ja demokratian kriisin määrittelemällä aikakaudella?

Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella toimiva tutkimusverkosto KULTVA paneutuu syksyn 2021 tapahtumissa muun muassa näihin kysymyksiin. Tapahtumat ovat avoinna kaikille kiinnostuneille ja opiskelijat voivat kerätä luentopassimerkintöjä. Merkitse kalenteriisi tapahtumien ajankohdat alla, lämpimästi tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan! Tarkemmat tapahtumatiedot päivitetään lähempänä kunkin tapahtuman ajankohtaa tälle sivulle.


1.9.-31.10. New Performance Turku & KULTVA: Maria Kananen – Kehokätköilyä-yhteisötanssiteos (Omatoiminen QR-koodirasti Publicumin ja Educariumin edustalla). QR-koodirastin takaa löytyvä Maria Kanasen tanssiteos kutsuu pysähtymään mielen liikkeiden äärelle ja se on kaikkien ohikulkijoiden löydettävissä. Rasti on toteutettu yhteistyössä New Performance Turku –festivaalin kanssa. Lisätietoja täällä.

Ma 4.10. klo 14-16 Globaali sosiaalityö ja ylirajainen hoiva. Verkkoseminaari Zoomissa. Mitä globaalilla sosiaalityöllä tarkoitetaan? Millaisia merkityksiä hoivaverkostot saavat Etelä-Afrikassa ja kuinka ilmasto- ja ympäristökriisi haastavat hoivan? KULTVAn lokakuun teemaseminaari Globaali sosiaalityö ja ylirajainen hoiva pureutuu näihin kysymyksiin. Sosiaalityön väitöskirjatutkijat Elina Laine (TY) ja Saana Raittila (HY) pohtivat yhteisessä puheenvuorossaan kriittisiä näkökulmia globaalin sosiaalityön määritelmiin ja mahdollisuuksiin sekä hoivan ja sukupuolen jäsentymisiin Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa. Raittila tutkii väitöskirjassaan epävirallista dementian hoitoa Etelä-Afrikan maaseudulla ja Laineen tutkimusaiheet paikantuvat sukupuolen merkityksiin sosiaalityössä Tansaniassa. Toisessa puheenvuorossa yliopistonlehtori, dosentti Satu Ranta-Tyrkkö (JY) pureutuu ilmasto- ja ympäristökriisiin hoivan haastajina. Ranta-Tyrkön tutkimusaiheet paikantuvat laajasti muun muassa ekososiaalisen työn näkökulmiin, tulevaisuuden etiikkaan ja paikallisiin sekä globaaleihin jatkumoihin sosiaalityössä. Linkki Zoom-tapahtumaan: Meeting ID: 623 5982 2541


Elina Laine ja Saana Raittila Globaali sosiaalityö, sukupuolistunut hoiva ja hoivaverkostot Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa
Satu Ranta-Tyrkkö Ilmasto- ja ympäristökriisi hoivan haastajina.

14.10. klo 12-14 Lotta Junnilainen: Etnografinen tutkimus lähiöissä. Verkkoluento Zoomissa. Luento pureutuu yhteisöllisyyden ja eriarvoisuuden kysymyksiin lähiötutkimuksessa ja pureutuu lähiötutkimukseen etnografisen havainnoinnin näkökulmista. Luento toteutetaan yhteistyössä CaST-tutkimushankkeen kanssa. Lisätiedot päivittyvät syyskuun aikana osoitteeseen Linkki Zoom-tapahtumaan: Meeting ID: 618 1605 5226


Keväällä 2021 käynnistynyt Puheenvuoroja utopioista –keskustelusarja jatkuu marraskuussa kahdella puheenvuorolla. Puheenvuoroja utopioista on KULTVAn ja POLIMA-tutkimushankkeen (Suomen akatemia 2020-2024) yhteinen keskustelusarja, jonka puheenvuoroissa tarkastellaan eri näkökulmista utopioita ja kysytään, kuinka maailma voisi järjestyä toisin; puheenvuorot kytkeytyvät Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (POLIMA) –hankkeen teemoihin. POLIMA tutkii arkipäivän utopioita sekä pyrkimyksiä kohti vaihtoehtoisia yhteiskuntamuodostelmia ja kestävää tulevaisuutta yhdistäen sosiaalitieteellistä ja taiteellista tutkimusta.

Ma 1.11. klo 14-16 Puheenvuoroja utopioista osa 2: Salome Tuomaala-Özdemir – Tilat utopian rakennusaineina. Verkkoluento. Tuomaala-Özdemir avaa puheenvuorossaan sitä, mitä on oppinut yhteisötyötä ja naapurustotutkimusta tehdessään tilojen merkityksestä kohtaamiselle, yhdessäololle ja dialogin mahdollisuuksille. Tätä kautta päästään pohtimaan konkreettisten ja materiaalisten asioiden merkityksiä niin yhdessä ajattelulle kuin uusien tulevaisuuksien muotoilullekin. Puheenvuoro sisältää pienen aiheeseen liittyvän harjoituksen ja keskustelua. Linkki luennolle: Meeting ID: 658 1473 2789

Ke 24.11. klo 14-16 Puheenvuoroja utopioista, osa 3: Teppo Eskelinen — Utopian tasot, kaappaukset ja tilat. HUOM! Luento siirretty Zoomiin: Esitelmässä avataan poliittisen mielikuvituksen käsitettä ja käytäntöä erityisesti kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin, mikä on kielen ja kielen uudistamisen merkitys uuden poliittisen tilan luomisessa? Toiseksi, milloin poliittinen mielikuvitus merkitsee aidosti saavuttamattoman hahmottelua ja milloin kykyä nähdä jo idullaan oleva muutos? Näiden näkökulmien kautta pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä utopiadiskurssin kaappauksista sekä toivon mahdollisuudesta ekokriisin olosuhteissa. Jälkimmäisen osalta hahmotellaan toivoa eloon jäämisenä (kollektiivinen selviytyminen) ja elossa olemisena (laadullisesti parempi yhteiskunnallinen elämä) ja näiden välistä dynamiikkaa. 

KULTVA & POLIMA: Puheenvuoroja utopioista, osa 1
Pilvi Porkola: Kuvittelun käytäntöjä – taiteen poliittisuudesta ja potentiaalisuudesta

Aika: Keskiviikkona 28.4.2021 klo 14:15-15:45

Paikka: Verkkotapahtuma Zoomissa, ennakkoilmoittautumiset 27.4. mennessä.

**In Finnish only**

Tutkimusverkosto KULTVAn ja tutkimushanke POLIMAn
Puheenvuoroja utopioista -keskustelusarja käynnistyy keskiviikkona 28.4. klo 14:15-15:45 Pilvi Porkolan puheenvuorolla Kuvittelun käytäntöjä – taiteen poliittisuudesta ja potentiaalisuudesta.

Puheenvuorossaan esitystaiteilija ja tutkija Pilvi Porkola pohtii taiteen poliittisuutta ja taiteessa tapahtuvaa kuvittelua. Millaisia kohtaamisen ja kuvittelun tiloja taide mahdollistaa? Miten taide osallistuu yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja miten taide vaikuttaa? Entä millaisia vihjeitä toisenlaisista tulevaisuuksista voisimme löytää tässä ja nyt? Puheenvuoro sisältää Porkolan alustuksen ja yhteisen harjoituksen, johon osallistuminen on vapaaehtoista.

Torstaina 25.3. klo 14:15-16:45 Nuorten tutkijoiden iltapäivä – yhteisöllisyys ja jaksaminen pandemian aikana

Tutkimusverkosto KULTVA sekä Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe järjestävät yhteistyössä tapahtuman, jossa pureudutaan jaksamisen tukemiseen pandemian aikana eritoten yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tapahtumassa alustavat tutkimustyönsä ohella taiteellisesta työstään sekä feministisestä aktivismistaan tunnettu tohtori Saara Särmä sekä tieteellisen kirjoittamisen pedagogiikkaan erikoistunut tohtori Carol Kiriakos.


14:15-15:15 Saara Särmä Jaksaminen ja sen rajat: apuna vertaistuki ja yhteisöllisyys
15:15-16:45 Carol Kiriakos Kirjoittaminen voimavarana: miten kirjoittaa yhdessä vaikka kirjoittaakin yksin

Keskiviikkoina 14.10. ja 28.10. 18.11. klo 14:15-15:15 KULTVA ja New Performance Turku: Kaksi kävelyä

Tervetuloa keskiviikkokävelyille KULTVAn ja New Performance Turku –festivaalin kanssa. Helsingin yliopistossa työskentelevän väitöskirjatutkija Annaliina Niitamon ohjaamilla kävelyillä yhdistellään tutkimuksen ja kehollisuuden näkökulmia sekä pohditaan kävelyä tutkimusmenetelmänä ja –kohteena. Kävelyt lähtevät Turun yliopistolta, Publicumin edestä (Assistentinkatu 7). Mukaan mahtuu enintään 15 osallistujaa / kävely, lisätiedot täällä. Keskiviikkokävelyiden yhteistyökumppanina on esitys- ja performanssitaiteeseen keskittynyt kansainvälinen festivaali New Performance Turku.

HUOM! Jälkimmäinen kävely siirtynyt sairastapauksen vuoksi, uusi ajankohta 18.11.. Ilmoittaudu kävelylle täällä.

Ke 4.11. klo 14:15-15:45 KULTVA-luento: Mona Mannevuo: Itsekurin nykyisyyden historia
Miten tahdonvoima, neurotieteet, tehokkuusopit ja self help -kirjallisuus kytkeytyvät toisiinsa? FT, erikoistutkija Mona Mannevuo luennoi itsekurin nykyisyyden historiasta perustuen lokakuussa ilmestyvään kirjaansa Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. Luentoa seuraa professori Suvi Salmenniemen kommenttipuheenvuoro, jonka jälkeen on aikaa avoimelle keskustelulle. Luento lähetetään verkkoluentona Zoomissa: Lisätietoja luennosta täällä.

To 1.10. klo 12:15-14:00 KULTVA-verkkoseminaari: Kuvitellut kaupungit
Millaisia kaupunkien tulevaisuuksia kirjallisuudessa ja elokuvissa on kuviteltu? Mitä tulevaisuuskuvitelmien taakse kätkeytyy? Mitä kuvitelmat kertovat meistä ja meidän ajastamme? Entä voidaanko kuvitella muuta kuin dystopioita? Kuvitellut kaupungit -teemaseminaarissa keskustelevat tutkijat Kimi Kärki ja Lieven Ameel sekä kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Yleisölle avoin tapahtuma järjestetään verkossa Zoom-tilaisuutena. Lue lisää ja katso tilaisuuden ohjelma KULTVAn verkkosivuilta täältä.