KULTVAn monia tutkijoita yhdistää kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ja keväällä tämän tematiikan ympärille rakentui peräti kaksi teemaseminaaria. Nyt blogissa vihdoin raporttia huhtikuussa järjestetystä Rokotteiden politiikka –teemaseminaarista sekä toukokuisesta Ylirajainen hoiva ja terveys –teemaseminaarista, joihin saimme KULTVAn omien tutkijoiden lisäksi komean joukon vierailevia tutkijoita.

Rokotteiden politiikkaa käsittelevä teemaseminaari (16.4.) järjestettiin yhteistyössä Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön kanssa. Seminaarissa tutkimustaan esittelivät historiantutkija Suvi Rytty (TY) sekä sosiologit Mikko Virtanen (HY), Suvi Salmenniemi ja Johanna Nurmi (TY). Esityksissä pohdittiin yhteiskunnassa rokotteisiin ja etenkin rokottamatta jättämisiin liittyvää kiihkeää keskustelua yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Seminaarin avasi Suvi Rytty esityksellään luonnonmukaisesta elämäntavasta ja rokotevastaisuudesta 1900-luvun alun Suomessa. Rytyn historiallinen perspektiivi osoittaa, että rokotteisiin liittyvä vastustus ei ole ilmiönä uusi, vaikkakin vastarinta sai ehkä silloin erilaisia muotoja ja motiiveja. 1900-luvulla luonnonmukaisen elämäntavan kannattajat vastustivat rokotteita esimerkiksi eettisiin ja uskonnollisiin syihin liittyen, mutta samalla epäiltiin rokotteiden haittoja. Mikko Virtasen HPV-rokotetta monipaikkaisesti käsittelevän tutkimuksen myötä siirryttiin 2000-luvun rokotekeskusteluun. Kriittiseen tutkimusotteeseen paikantuva Virtanen esitteli tutkimustaan, jossa rokotteeseen liittyviä epävarmuuksia ja niiden kesyttämistä ja kehystämistä niin epidemiologien, kouluterveydenhoitajien ja rokoteikäisten tyttöjen näkökulmista.  Tyttöjen ja epidemiologien toimijuuksia HPV-rokotteen ympärillä kontrastoiden Virtanen esitti, että epidemiologisesti tuotetun yksilörationaalisuuden ja henkilökohtaiseen terveyteen liittyvän yksilörationaalisuuden välillä on kitkoja. Tilaisuuden päätti Johanna Nurmen ja Suvi Salmenniemen esitys, jossa tarkasteltiin rokotekriittisyyttä ja rokotteista kieltäytymistä uudenlaisesta näkökulmasta: arkipäiväisenä, hiljaisena vastarintana.  Nurmen tekemiin rokotekriittisten vanhempien haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa Nurmi ja Salmenniemi esittivät, että rokotekriittisyyden voi nähdä myös poliittisena toimintana, jossa yksilöllisten toimintatapojen avulla edistetään yhteiskunnallista muutosta, kun rokotteista kieltäytymiseen yhdistyy myös kritiikkiä terveyden alistamisesta taloudelle ja huolta ylikansallisten lääkeyhtiöiden vallasta.

Kevään viimeisessä KULTVA-seminaarissa (3.5.) otsikkona oli Ylirajainen hoiva ja terveys. Otsikon alle mahtui moninaisia näkökulmia hoivaa ja hyvinvointia rajat ylittävästä ja globaalista näkökulmasta tarkastelevia esityksiä. Ensimmäisenä tilaisuudessa puhui Suomen somalialaisten parissa etnografiaa pitkään tehnyt Marja Tiilikainen Siirtolaisuusinstituutista. Tiilikainen käsitteli esityksessään sitä, miten ja miksi somalialaistaustaiset ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat hakevat hoitoa terveydellisiin ongelmiinsa Somaliasta ja millaisia kokemuksia siihen liittyy. Monilla Tiilikaisen informanteilla oli vahva kokemus siitä, että Somaliasta haettu hoito auttoi ja lisäsi toivoa ja yksi Tiilikaisen löydöksistä aineistossa oli, että samalla kun suomalaisen terveydenhuollon korkeaan teknologiseen osaamiseen luotettiin, psyykkisten oireiden hoitoon ei niinkään luotettu, vaan monet informantit hakivat selityksiä ja apua uskonnollisista hoitomuodoista. Seuraavassa esityksessä Laura Kemppainen ja Harley Bergroth esittelivät Koneen säätiön (2017-2020) rahoittamaa tutkimushankettaan Crossing borders for health and wellbeing, jossa he tarkastelevat terveyteen liittyvää matkustamista Suomen, Venäjän ja Viron välillä. Lähtökohdiltaan monimenetelmäisen hankkeen tapaustutkimuksissa valotetaan niin wellness- ja laboratorioturismia Virosssa, venäläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia Suomessa sekä venäläisten Suomeen kohdistuvaa terveysturismia.

Kalle Kananoja kertoi seminaarissa lääkinnällisistä rajanvedoista ja rajanylityksistä 1900-luvun alun Suomessa. Esityksessään Kananoja selvitti, miten esimerkiksi suomalaiset siirtolaiset Yhdysvalloissa kouluttautuivat ja loivat uraa osteopatian, kiropraktiikan ja naturopatian saralla. Palattuaan Suomeen Amerikasta saamiensa terveysoppien, esimerkiksi luonnollisiin hoitomuotoihin perehdyttävän naturopaattisen koulutuksen kanssa ja alkoivat Suomessa ottaa vastaan asiakkaita. Kananojan esitys toi kiinnostavaa historiallista näkökulmaa siihen, miten terveyspalvelut ja niiden tarjoajat ovat kautta aikojen toimineet ja liikkuneet ylirajaisesti.

Tauon jälkeen jälkeen seminaari jatkui Joonas Uotisen ja Salla Sariolan esityksillä. Joonas Uotinen puhui onnellisuutta, hyvinvointia ja taloustiedettä kriittisesti tarkastelevasta tutkimuksestaan. Intiassa toteuttamassaan tutkimuksessa Uotinen on tarkastellut paikallisten heimojen käsityksiä onnellisuudesta ja suhteuttanut näitä taloustieteisessä käytettyjen subjektiivisen hyvinvoinnin mittareiden käsityksiin. Esityksessään Uotinen kenttätyöstään ja haastatteluistaan Intiasta ja esitteli tutkimuksensa alustavia tuloksia ja hahmotteli suuntia jatkotutkimukselle. Salla Sariola jatkoi keskustelua siitä, miten ideat matkaavat yli rajojen erityisesti lääketutkimuksen näkökulmasta. Sariolan tutkimus perustui etnografiaan Sri Lankassa, jossa hän on tarkastellut lääkekokeita. Tutkimuksen taustalla on ilmiö, jossa lääkekokeiluja on siirretty enenevästi matalammin säänneltyihin globaalin etelän maihin sekä näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence-based medicine) korostunut merkistynyt. Esityksessään Sariola kritisoi ’hub-spoke-malliksi’ nimittämäänsä mallia, jossa globaali pohjoinen näyttäytyy keskuksena, josta teknologinen tieto matkustaa etelään ja osoitti tapaustutkimustensa kautta, miten lääketieteellinen tieto on aina muodostunut kiertoliikkeessä yksisuuntaisen sijaan.

KULTVA kiittää seminaarien osallistujia ja toivoo, että keskustelu näiden tärkeiden hyvinvoinnin ja terveyden teemojen ympärillä jatkuu! Pysykää myös kuulolla, kun alkusyksystä tiedotamme syksyn tapahtumista! Kiinnostavia teemaseminaareja jälleen luvassa, tällä kertaa hieman uudenlaisten aiheiden parissa.

– Emma Lamberg